kaukolämpövaihdin 2- vai 3-piiriä?

Lämmönvaihtimen piireillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka monta piiriä on lattiassa.

Eikä sillä ole mitään tekemistä senkään kanssa kuinka monta jakotukkia on talossa.

Yksi piiri on käyttövettä ajatellen, jonka tarvitsee, jos lämmintäkäyttövettä tarvitsee.

Toinen piiri on tarkoitettu lämmitystä varten. Pääsääntöisesti uudet talot tarvitsevat vain nämä kaksi piiriä.

Jotkut vanhat talot joissa on lattialämmitys kosteissa tiloissa ja lämpöpatterit tarvitsevat sitten sen kolmannen piirin.

Halvempaa, mukavampaa ja useimmiten parempaa on laittaa lattialämmitys koko tönöön, eli kaksipiirinen riittää hyvin.

Jos takkasin saa makuuhuoneet kylmiksi, niin olisi ehkä kannattanut ajatella kaikkiin huoneisiin omia termostaatteja. Eivät ne nyt niin paljoa maksa, että tuosta olisi kannattanut säästää. Maksavat muuten huomattavasti vähemmän kuin tuo kolmas piiri.

päivää sinnekkin kirjoitti:

Lämmönvaihtimen piireillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka monta piiriä on lattiassa.

Eikä sillä ole mitään tekemistä senkään kanssa kuinka monta jakotukkia on talossa.

Yksi piiri on käyttövettä ajatellen, jonka tarvitsee, jos lämmintäkäyttövettä tarvitsee.

Toinen piiri on tarkoitettu lämmitystä varten. Pääsääntöisesti uudet talot tarvitsevat vain nämä kaksi piiriä.

Jotkut vanhat talot joissa on lattialämmitys kosteissa tiloissa ja lämpöpatterit tarvitsevat sitten sen kolmannen piirin.

Halvempaa, mukavampaa ja useimmiten parempaa on laittaa lattialämmitys koko tönöön, eli kaksipiirinen riittää hyvin.

Jos takkasin saa makuuhuoneet kylmiksi, niin olisi ehkä kannattanut ajatella kaikkiin huoneisiin omia termostaatteja. Eivät ne nyt niin paljoa maksa, että tuosta olisi kannattanut säästää. Maksavat muuten huomattavasti vähemmän kuin tuo kolmas piiri.

Lue lisää

No ei tullu kyllä mitään uutta tietoa. Kiitos kuitenkin mielenkiinnosta.

laittaisin kirjoitti:

No ei tullu kyllä mitään uutta tietoa. Kiitos kuitenkin mielenkiinnosta.

Lueppa uudestan, niin ehkäpä sittenkin tuli. Kirjoitit nimittäin aikamoista puutaheinää ;)

Sinulla nyt sattui olemaan piirit sekaisin, asia josta alkuperäinen kysyi. Lämmönvaihtajan piireillä ei ole mitään tekemistä jakotukkien kanssa, eikä lattian piirien kesken.

Itsellä lämmitettäviä neliöitä on 300 ja aivan hyvin kaksipiirinen riittää. Itse asiassa venttilejä kuristettiin aika paljon maksimista. Potkua vakioventtileillä, jotka jouduin vaihtamaan tuli muistaakseni 37kW ja noita kuristettiin 14kW:iin. Isommilla venttileillä potkua olisi löytynyt enemmänkin.

Kosteita tiloja ei ole mitään syytä laitaa yhteen piiriin ja toiseen makuuhuoneita ym., vaan ne toimivat hyvin lämmönvaihtajan samassa piirissä. Itsellä siis koko 300m2 talo lämpenee samalla piirillä.

Itsellä on makuuhuoneet ja suihkun lattiat esim. kytkettynä samaan jakotukkiin. Eli ei myöskään ole mitään syytä varustaa kosteita tiloja yhdellä jakotukilla ja makkareita omallaan.

Kommentoidaan nyt vielä lausetta "Itse laittaisin kolme piiriä: Kosteat tilat, yhtenäiset avoimet oleskelutilat ja reunahuoneet. Tarviiko käyttövesi vielä oman säätimen kaukolämmössä?"

Lämmin käyttövesi tarvitsee oman piirinsä. Siinä kiertää n. 55 asteinen vesi kesät talvet. Kaikki loput tulevat toimeen samalla piirillä, jossa kiertää 22-40 asteinen vesi. Tätä toista piiriä sitten ohjaillaan termostaateilla (tai jossain tapauksissa käsisäädöin) ja näin saadaan tasainen lämpö tönöön.

Kolmas piiri on tarkoitettu vanhoihin taloihin, joissa lattialämmön lisäksi on lämpöpattereita. Näissä kiertää 22- 60 asteinen vesi, joka olisi liian kuumaa lattialämpöön. Uusissa taloissa ei pattereita ole. Vanhoihin saneerauskohteisiin, joissa on sekä lattialämmitys, että patterit, tällainen komipiirinen on sitävastoin erittäin tarkoituksenmukainen.

Summa summarum ==>

- 2- piirinen tavalliseen taloon, jossa pelkästään lattialämpö, tai pelkästään patterit.

- 3- piirinen taloon, jossa on sekä lattialämpö, että patterit. Kolmas piiri saatetaan tarvita myös jos LTO: ssa on jälkilämmitys vesipatterilla, eikä sen kenno riitä alemmalla lattialämmitysvedellä. (LTO:n tapauksessa tämä selviää sen tiedoista, tai esim. myyjältä). Isomman kennon omaavia (eli lattialämmitysvedelle sopivia) LTO- laitteita on myös olemassa. En muista millainen kennon kyseisessä Iltossa on.

Vaikka alkuperäinen ei kysynytkään, niin sen verran kommenttina, että jos muuten ei kolmipiiristä tarvita, vaan ainoastaan LTO: ta varten, niin vaihtaisin LTO:n paremman hyötysuhteen omaavaan (esim. Enervent). Kolmipiirisyys, omat putket LTO:lle, sulkupellit ym. maksavat niin paljon, että parempi hyötysuhteinen LTO tulee noilla halvemmaksi ja sähkölämmityksen ero on luokkaa 20€ vuodessa.

päivää sinnekkin kirjoitti:

Lueppa uudestan, niin ehkäpä sittenkin tuli. Kirjoitit nimittäin aikamoista puutaheinää ;)

Sinulla nyt sattui olemaan piirit sekaisin, asia josta alkuperäinen kysyi. Lämmönvaihtajan piireillä ei ole mitään tekemistä jakotukkien kanssa, eikä lattian piirien kesken.

Itsellä lämmitettäviä neliöitä on 300 ja aivan hyvin kaksipiirinen riittää. Itse asiassa venttilejä kuristettiin aika paljon maksimista. Potkua vakioventtileillä, jotka jouduin vaihtamaan tuli muistaakseni 37kW ja noita kuristettiin 14kW:iin. Isommilla venttileillä potkua olisi löytynyt enemmänkin.

Kosteita tiloja ei ole mitään syytä laitaa yhteen piiriin ja toiseen makuuhuoneita ym., vaan ne toimivat hyvin lämmönvaihtajan samassa piirissä. Itsellä siis koko 300m2 talo lämpenee samalla piirillä.

Itsellä on makuuhuoneet ja suihkun lattiat esim. kytkettynä samaan jakotukkiin. Eli ei myöskään ole mitään syytä varustaa kosteita tiloja yhdellä jakotukilla ja makkareita omallaan.

Kommentoidaan nyt vielä lausetta "Itse laittaisin kolme piiriä: Kosteat tilat, yhtenäiset avoimet oleskelutilat ja reunahuoneet. Tarviiko käyttövesi vielä oman säätimen kaukolämmössä?"

Lämmin käyttövesi tarvitsee oman piirinsä. Siinä kiertää n. 55 asteinen vesi kesät talvet. Kaikki loput tulevat toimeen samalla piirillä, jossa kiertää 22-40 asteinen vesi. Tätä toista piiriä sitten ohjaillaan termostaateilla (tai jossain tapauksissa käsisäädöin) ja näin saadaan tasainen lämpö tönöön.

Kolmas piiri on tarkoitettu vanhoihin taloihin, joissa lattialämmön lisäksi on lämpöpattereita. Näissä kiertää 22- 60 asteinen vesi, joka olisi liian kuumaa lattialämpöön. Uusissa taloissa ei pattereita ole. Vanhoihin saneerauskohteisiin, joissa on sekä lattialämmitys, että patterit, tällainen komipiirinen on sitävastoin erittäin tarkoituksenmukainen.

Summa summarum ==>

- 2- piirinen tavalliseen taloon, jossa pelkästään lattialämpö, tai pelkästään patterit.

- 3- piirinen taloon, jossa on sekä lattialämpö, että patterit. Kolmas piiri saatetaan tarvita myös jos LTO: ssa on jälkilämmitys vesipatterilla, eikä sen kenno riitä alemmalla lattialämmitysvedellä. (LTO:n tapauksessa tämä selviää sen tiedoista, tai esim. myyjältä). Isomman kennon omaavia (eli lattialämmitysvedelle sopivia) LTO- laitteita on myös olemassa. En muista millainen kennon kyseisessä Iltossa on.

Vaikka alkuperäinen ei kysynytkään, niin sen verran kommenttina, että jos muuten ei kolmipiiristä tarvita, vaan ainoastaan LTO: ta varten, niin vaihtaisin LTO:n paremman hyötysuhteen omaavaan (esim. Enervent). Kolmipiirisyys, omat putket LTO:lle, sulkupellit ym. maksavat niin paljon, että parempi hyötysuhteinen LTO tulee noilla halvemmaksi ja sähkölämmityksen ero on luokkaa 20€ vuodessa.

Lue lisää

erittäin tyhjentävästä kommentista.
tänään poikkesin kahdessa eri lvi-myymälässä.
1. tarjottiin ehdottomasti 3-piiristä ja ilox 77 lto konetta. Oleskelutilat yhteen piiriin ja kosteattilat ja lto toiseen piiriin.
2. 2-piiristä, pesutiloille erillistä shunttausta ja ilox 97 lto:ta koska kuulemma tehokkaampi jälkilämmityskenno, riittää kylmempi vesi.
eli monenlaista tapaa käytetään. Hinnoista senverran että 1- ja 2-piirisen ero on n.800e, mutta kai se shunttauskin jotain maksaa. pumppu, putket, "sekoitusventtiili", lämmön säädin ja tietenkin teetetty työ.

päivää sinnekkin kirjoitti:

Lueppa uudestan, niin ehkäpä sittenkin tuli. Kirjoitit nimittäin aikamoista puutaheinää ;)

Sinulla nyt sattui olemaan piirit sekaisin, asia josta alkuperäinen kysyi. Lämmönvaihtajan piireillä ei ole mitään tekemistä jakotukkien kanssa, eikä lattian piirien kesken.

Itsellä lämmitettäviä neliöitä on 300 ja aivan hyvin kaksipiirinen riittää. Itse asiassa venttilejä kuristettiin aika paljon maksimista. Potkua vakioventtileillä, jotka jouduin vaihtamaan tuli muistaakseni 37kW ja noita kuristettiin 14kW:iin. Isommilla venttileillä potkua olisi löytynyt enemmänkin.

Kosteita tiloja ei ole mitään syytä laitaa yhteen piiriin ja toiseen makuuhuoneita ym., vaan ne toimivat hyvin lämmönvaihtajan samassa piirissä. Itsellä siis koko 300m2 talo lämpenee samalla piirillä.

Itsellä on makuuhuoneet ja suihkun lattiat esim. kytkettynä samaan jakotukkiin. Eli ei myöskään ole mitään syytä varustaa kosteita tiloja yhdellä jakotukilla ja makkareita omallaan.

Kommentoidaan nyt vielä lausetta "Itse laittaisin kolme piiriä: Kosteat tilat, yhtenäiset avoimet oleskelutilat ja reunahuoneet. Tarviiko käyttövesi vielä oman säätimen kaukolämmössä?"

Lämmin käyttövesi tarvitsee oman piirinsä. Siinä kiertää n. 55 asteinen vesi kesät talvet. Kaikki loput tulevat toimeen samalla piirillä, jossa kiertää 22-40 asteinen vesi. Tätä toista piiriä sitten ohjaillaan termostaateilla (tai jossain tapauksissa käsisäädöin) ja näin saadaan tasainen lämpö tönöön.

Kolmas piiri on tarkoitettu vanhoihin taloihin, joissa lattialämmön lisäksi on lämpöpattereita. Näissä kiertää 22- 60 asteinen vesi, joka olisi liian kuumaa lattialämpöön. Uusissa taloissa ei pattereita ole. Vanhoihin saneerauskohteisiin, joissa on sekä lattialämmitys, että patterit, tällainen komipiirinen on sitävastoin erittäin tarkoituksenmukainen.

Summa summarum ==>

- 2- piirinen tavalliseen taloon, jossa pelkästään lattialämpö, tai pelkästään patterit.

- 3- piirinen taloon, jossa on sekä lattialämpö, että patterit. Kolmas piiri saatetaan tarvita myös jos LTO: ssa on jälkilämmitys vesipatterilla, eikä sen kenno riitä alemmalla lattialämmitysvedellä. (LTO:n tapauksessa tämä selviää sen tiedoista, tai esim. myyjältä). Isomman kennon omaavia (eli lattialämmitysvedelle sopivia) LTO- laitteita on myös olemassa. En muista millainen kennon kyseisessä Iltossa on.

Vaikka alkuperäinen ei kysynytkään, niin sen verran kommenttina, että jos muuten ei kolmipiiristä tarvita, vaan ainoastaan LTO: ta varten, niin vaihtaisin LTO:n paremman hyötysuhteen omaavaan (esim. Enervent). Kolmipiirisyys, omat putket LTO:lle, sulkupellit ym. maksavat niin paljon, että parempi hyötysuhteinen LTO tulee noilla halvemmaksi ja sähkölämmityksen ero on luokkaa 20€ vuodessa.

Lue lisää

Aha, no ilmeisesti meidän makkarit ei siteen kylmene takan lämmittämisellä vaikka mittari niin väittää.

roseteddy kirjoitti:

erittäin tyhjentävästä kommentista.
tänään poikkesin kahdessa eri lvi-myymälässä.
1. tarjottiin ehdottomasti 3-piiristä ja ilox 77 lto konetta. Oleskelutilat yhteen piiriin ja kosteattilat ja lto toiseen piiriin.
2. 2-piiristä, pesutiloille erillistä shunttausta ja ilox 97 lto:ta koska kuulemma tehokkaampi jälkilämmityskenno, riittää kylmempi vesi.
eli monenlaista tapaa käytetään. Hinnoista senverran että 1- ja 2-piirisen ero on n.800e, mutta kai se shunttauskin jotain maksaa. pumppu, putket, "sekoitusventtiili", lämmön säädin ja tietenkin teetetty työ.

Lue lisää

Edeleen olen samaa mieltä kuin ensimmäisessä kirjoituksessani. Talon tilat kolmeen piiriin, vaikka niitä käyttäisi yhdellä tai kahdella, niin huomioisin mahdollisuuden kolmanteen.

roseteddy kirjoitti:

erittäin tyhjentävästä kommentista.
tänään poikkesin kahdessa eri lvi-myymälässä.
1. tarjottiin ehdottomasti 3-piiristä ja ilox 77 lto konetta. Oleskelutilat yhteen piiriin ja kosteattilat ja lto toiseen piiriin.
2. 2-piiristä, pesutiloille erillistä shunttausta ja ilox 97 lto:ta koska kuulemma tehokkaampi jälkilämmityskenno, riittää kylmempi vesi.
eli monenlaista tapaa käytetään. Hinnoista senverran että 1- ja 2-piirisen ero on n.800e, mutta kai se shunttauskin jotain maksaa. pumppu, putket, "sekoitusventtiili", lämmön säädin ja tietenkin teetetty työ.

Lue lisää

Menee jo kauas alkuperäisestä kysymyksestäsi, mutta kommentoinpa edelleen LTO valinnasta vielä.

Meikäläiselle LVIS- suunnittelija oli määritellyt muistaakseni Ilton (tai sitten Walloxin) ja siihen vesikiertoisen jälkilämmittimen. Kun sitten aloin laskemaan energiankulutusta ja kustannuksia, niin päädyin Enerventtiin. Laskelmani menivät suunnilleen näin.

Arvioitu ilmanvaihdon kulutus 5MW. Ilton hyötysuhde 60% ja Enerventin 80%.

Ilto/ Wallox vie 5 000kW * 0,4 = 2 000kW ja kaukolämmöllä lämmitettynä tekee 0,04€ * 2 000 = 80€ vuodessa.

Enervent vastaavasti 5 000kW * 0,2 = 1 000kW ja sähkököllä lämmittäen 0,11€ * 1 000 = 111€.

Kustannuseroa tulee näin laskien 31€ vuodessa. Kuitenkin kun sisäilma mitä puhalletaan sisään on yleensä hieman viileämpää kuin huoneilma, niin ero ei ole tuotakaan vähää. Itsellä Espoossa asuvana ei 17 asteeseen säädetty jälkilämmitys mennyt viime talvena kertaakaan päälle, eli lisäkulut 0€. No, eivät kaikki talvet varmaankaan ole yhtä lämpimiä kuin viime talvi, mutta lisäkulu lienee kuitenkin luokka 10€ vuodessa. Voit sitten itse laskeskella kuolletusta. Kustannuspuolelle tulevat tuon 3- piirisen lisähinnan lisäksi sulkupellit ilmavaihtokanaviin, joidenka tehtävän on estää jälkilämmityskennon jäätyminen talvella mahdollisissa sähkökatkoissa, putkien veto LTO- laitteelle ja ylimääräinen jakotukki. Puhutaan helposti n. 1 500€ lisähinnasta vähennettynä kalliimman koneen ostohinnalla.

Itsellä tosiaan vain tuo kaksipiirinen lämmönvaihtaja. Jokaisessa huoneessa on termostaatit, jotka pitävät lämpötilan tasaisena, vaikka kahta takkaa polttelen vaihtelevasti. Kylppäreiden termarit olen säätänyt pari astetta lämpimämmälle, että kuivuvat paremmin. Onnistuu siis aivan hyvin vaikka lämmönvaihtimessa itse lämmitykselle on piirejä on vain yksi.

"Laittaisin" kirjoittajan mainitsemalla jaolla eri piireihin kosteiden ja muiden tilojen välillä on hyötyä, jos et termareita asenna. Tällöin koko talon lämmitystä (tai sitten piiri kohtaisesti) määrätään lämmönvaihtimesta. Jos poltat takkaa, niin osa huoneista lämpenee, tai vaihtoehtoisesti muut viilenee, jos aurinko paistaa jonnekkin, niin se huone lämpenee jne. Et myöskään pysty säätämään huoneiden lämpötiloja muuta kuin jakotukista kiinteästi kuristamalla, eli jos jossain huoneessa on esim. tietokone pitkään päällä, niin sen huoneen lämpötila nousee ilman termareita aika paljon.

Mielestäni termarit ovat kuitenkin aika halpa ratkaisu pitämään asumismukavuus hyvänä ja selvästi halvempi ratkaisu, jos alat 3- piiristä tuon perusteella hankkimaan.

Jokainen toki tekee omat valintansa. Itse olen omaani aivan tyytyväinen (kuten varmaan muutkin omaansa). Ylä- ja alakerran lämpötilaero pysyy asteen sisällä toisistaan, jokainen voi säätää makkareihin haluamansa lämmön ja eri lämpökuormat (aurinko, takka, ruuanlaitto, tietokone ym.) pysyvät hallussa.

päivää sinnekkin kirjoitti:

Menee jo kauas alkuperäisestä kysymyksestäsi, mutta kommentoinpa edelleen LTO valinnasta vielä.

Meikäläiselle LVIS- suunnittelija oli määritellyt muistaakseni Ilton (tai sitten Walloxin) ja siihen vesikiertoisen jälkilämmittimen. Kun sitten aloin laskemaan energiankulutusta ja kustannuksia, niin päädyin Enerventtiin. Laskelmani menivät suunnilleen näin.

Arvioitu ilmanvaihdon kulutus 5MW. Ilton hyötysuhde 60% ja Enerventin 80%.

Ilto/ Wallox vie 5 000kW * 0,4 = 2 000kW ja kaukolämmöllä lämmitettynä tekee 0,04€ * 2 000 = 80€ vuodessa.

Enervent vastaavasti 5 000kW * 0,2 = 1 000kW ja sähkököllä lämmittäen 0,11€ * 1 000 = 111€.

Kustannuseroa tulee näin laskien 31€ vuodessa. Kuitenkin kun sisäilma mitä puhalletaan sisään on yleensä hieman viileämpää kuin huoneilma, niin ero ei ole tuotakaan vähää. Itsellä Espoossa asuvana ei 17 asteeseen säädetty jälkilämmitys mennyt viime talvena kertaakaan päälle, eli lisäkulut 0€. No, eivät kaikki talvet varmaankaan ole yhtä lämpimiä kuin viime talvi, mutta lisäkulu lienee kuitenkin luokka 10€ vuodessa. Voit sitten itse laskeskella kuolletusta. Kustannuspuolelle tulevat tuon 3- piirisen lisähinnan lisäksi sulkupellit ilmavaihtokanaviin, joidenka tehtävän on estää jälkilämmityskennon jäätyminen talvella mahdollisissa sähkökatkoissa, putkien veto LTO- laitteelle ja ylimääräinen jakotukki. Puhutaan helposti n. 1 500€ lisähinnasta vähennettynä kalliimman koneen ostohinnalla.

Itsellä tosiaan vain tuo kaksipiirinen lämmönvaihtaja. Jokaisessa huoneessa on termostaatit, jotka pitävät lämpötilan tasaisena, vaikka kahta takkaa polttelen vaihtelevasti. Kylppäreiden termarit olen säätänyt pari astetta lämpimämmälle, että kuivuvat paremmin. Onnistuu siis aivan hyvin vaikka lämmönvaihtimessa itse lämmitykselle on piirejä on vain yksi.

"Laittaisin" kirjoittajan mainitsemalla jaolla eri piireihin kosteiden ja muiden tilojen välillä on hyötyä, jos et termareita asenna. Tällöin koko talon lämmitystä (tai sitten piiri kohtaisesti) määrätään lämmönvaihtimesta. Jos poltat takkaa, niin osa huoneista lämpenee, tai vaihtoehtoisesti muut viilenee, jos aurinko paistaa jonnekkin, niin se huone lämpenee jne. Et myöskään pysty säätämään huoneiden lämpötiloja muuta kuin jakotukista kiinteästi kuristamalla, eli jos jossain huoneessa on esim. tietokone pitkään päällä, niin sen huoneen lämpötila nousee ilman termareita aika paljon.

Mielestäni termarit ovat kuitenkin aika halpa ratkaisu pitämään asumismukavuus hyvänä ja selvästi halvempi ratkaisu, jos alat 3- piiristä tuon perusteella hankkimaan.

Jokainen toki tekee omat valintansa. Itse olen omaani aivan tyytyväinen (kuten varmaan muutkin omaansa). Ylä- ja alakerran lämpötilaero pysyy asteen sisällä toisistaan, jokainen voi säätää makkareihin haluamansa lämmön ja eri lämpökuormat (aurinko, takka, ruuanlaitto, tietokone ym.) pysyvät hallussa.

Lue lisää

Lattialämmityksessä ei ole termarin toimilaitetta jokaisessa lämmityslenkissä. Pattereissahan termostaatti on jokaisessa patterissa.

Lattialämmityksessä myös massat ja säädön hitaus on paljon suurempia kuin patterilämmityksessä. Lattialämmityksessä verkkoon ei voi puskea varmuuden vuoksi riittävän kuumaa vettä.

Latialämmityksessä termostaatit eivät leikkaa ylilämpöä samalla teholla, kuin patterilämmityksessä, joten hyvän säädön saadakseen kiertoveden lämpö tulee olla paremmin hallinnassa ja helpoiten se onnistuu kun jakaa erityyppiset tilat eri säätimille.

Laittaisin kirjoitti:

Lattialämmityksessä ei ole termarin toimilaitetta jokaisessa lämmityslenkissä. Pattereissahan termostaatti on jokaisessa patterissa.

Lattialämmityksessä myös massat ja säädön hitaus on paljon suurempia kuin patterilämmityksessä. Lattialämmityksessä verkkoon ei voi puskea varmuuden vuoksi riittävän kuumaa vettä.

Latialämmityksessä termostaatit eivät leikkaa ylilämpöä samalla teholla, kuin patterilämmityksessä, joten hyvän säädön saadakseen kiertoveden lämpö tulee olla paremmin hallinnassa ja helpoiten se onnistuu kun jakaa erityyppiset tilat eri säätimille.

Lue lisää

>> Lattialämmityksessä ei ole termarin toimilaitetta jokaisessa lämmityslenkissä. Pattereissahan termostaatti on jokaisessa patterissa.

Ja miksi ei ole? Itselläni kyllä on. Jos ei termaria jostain syystä ole, niin kyseisen piirin voi jakotukista säätää.

Jos laittaa taloon yhden ylimääräisen piirin sitä varten, että voi säästää termareissa joitakin kymppejä on kyllä laskelmat aika poskellaan.

>> Lattialämmityksessä myös massat ja säädön hitaus on paljon suurempia kuin patterilämmityksessä. Lattialämmityksessä verkkoon ei voi puskea varmuuden vuoksi riittävän kuumaa vettä.

Lattialämmityksen piirithän säädetään kuristamalla eri piirejä niin, että niissä on piiriä kohden suunnilleen se teho mitä tarvitaan. Ei sinne mitään kuumaa vettä varmuuden vuosi ajeta. Jakotukkien säädöille saa arvot esim. lattialämmitystoimittajalta.

Jos jokin huone halutaan kuumemmaksi, niin sinne voidaan joko vetää hieman tiheämpän putkea lattiaan, tai säädetään jakotukista vesikierto isommaksi.

Ei se tarkoita, että kaikki huoneet ovat yhtä tehokkaan lämmityksen alaisina, jos jakotukista lähtevä vesi on samanlämpöistä.

>> Latialämmityksessä termostaatit eivät leikkaa ylilämpöä samalla teholla, kuin patterilämmityksessä, joten hyvän säädön saadakseen kiertoveden lämpö tulee olla paremmin hallinnassa ja helpoiten se onnistuu kun jakaa erityyppiset tilat eri säätimille.

Lattialämmön termostaatit kyllä leikkaavat lämpöä aivan yhtä hyvin kuin pattereiden. Säätö on toki hitaampaa lattian massasta johtuen. Eri piireihin jako ei tätä nopeutta muuta miksikään.


No turhapa tästä taitaa olla enään kirjoitella. Olet tainnut tulla uskossasi autuaaksi.

Laittaisin kirjoitti:

Lattialämmityksessä ei ole termarin toimilaitetta jokaisessa lämmityslenkissä. Pattereissahan termostaatti on jokaisessa patterissa.

Lattialämmityksessä myös massat ja säädön hitaus on paljon suurempia kuin patterilämmityksessä. Lattialämmityksessä verkkoon ei voi puskea varmuuden vuoksi riittävän kuumaa vettä.

Latialämmityksessä termostaatit eivät leikkaa ylilämpöä samalla teholla, kuin patterilämmityksessä, joten hyvän säädön saadakseen kiertoveden lämpö tulee olla paremmin hallinnassa ja helpoiten se onnistuu kun jakaa erityyppiset tilat eri säätimille.

Lue lisää

hyvä ominaisuus, että se on hyvin itsesäätyvä, mikä johtuu pienestä lämmittävän pinnan ja huoneilman lämpötilaerosta. Tällöin huoneilman lämpötilan nousu laskee tehokkaasti lattian lämmönluovutusta, koska lämpötilaero pienenee merkittävästi.

päivää sinnekkin kirjoitti:

Menee jo kauas alkuperäisestä kysymyksestäsi, mutta kommentoinpa edelleen LTO valinnasta vielä.

Meikäläiselle LVIS- suunnittelija oli määritellyt muistaakseni Ilton (tai sitten Walloxin) ja siihen vesikiertoisen jälkilämmittimen. Kun sitten aloin laskemaan energiankulutusta ja kustannuksia, niin päädyin Enerventtiin. Laskelmani menivät suunnilleen näin.

Arvioitu ilmanvaihdon kulutus 5MW. Ilton hyötysuhde 60% ja Enerventin 80%.

Ilto/ Wallox vie 5 000kW * 0,4 = 2 000kW ja kaukolämmöllä lämmitettynä tekee 0,04€ * 2 000 = 80€ vuodessa.

Enervent vastaavasti 5 000kW * 0,2 = 1 000kW ja sähkököllä lämmittäen 0,11€ * 1 000 = 111€.

Kustannuseroa tulee näin laskien 31€ vuodessa. Kuitenkin kun sisäilma mitä puhalletaan sisään on yleensä hieman viileämpää kuin huoneilma, niin ero ei ole tuotakaan vähää. Itsellä Espoossa asuvana ei 17 asteeseen säädetty jälkilämmitys mennyt viime talvena kertaakaan päälle, eli lisäkulut 0€. No, eivät kaikki talvet varmaankaan ole yhtä lämpimiä kuin viime talvi, mutta lisäkulu lienee kuitenkin luokka 10€ vuodessa. Voit sitten itse laskeskella kuolletusta. Kustannuspuolelle tulevat tuon 3- piirisen lisähinnan lisäksi sulkupellit ilmavaihtokanaviin, joidenka tehtävän on estää jälkilämmityskennon jäätyminen talvella mahdollisissa sähkökatkoissa, putkien veto LTO- laitteelle ja ylimääräinen jakotukki. Puhutaan helposti n. 1 500€ lisähinnasta vähennettynä kalliimman koneen ostohinnalla.

Itsellä tosiaan vain tuo kaksipiirinen lämmönvaihtaja. Jokaisessa huoneessa on termostaatit, jotka pitävät lämpötilan tasaisena, vaikka kahta takkaa polttelen vaihtelevasti. Kylppäreiden termarit olen säätänyt pari astetta lämpimämmälle, että kuivuvat paremmin. Onnistuu siis aivan hyvin vaikka lämmönvaihtimessa itse lämmitykselle on piirejä on vain yksi.

"Laittaisin" kirjoittajan mainitsemalla jaolla eri piireihin kosteiden ja muiden tilojen välillä on hyötyä, jos et termareita asenna. Tällöin koko talon lämmitystä (tai sitten piiri kohtaisesti) määrätään lämmönvaihtimesta. Jos poltat takkaa, niin osa huoneista lämpenee, tai vaihtoehtoisesti muut viilenee, jos aurinko paistaa jonnekkin, niin se huone lämpenee jne. Et myöskään pysty säätämään huoneiden lämpötiloja muuta kuin jakotukista kiinteästi kuristamalla, eli jos jossain huoneessa on esim. tietokone pitkään päällä, niin sen huoneen lämpötila nousee ilman termareita aika paljon.

Mielestäni termarit ovat kuitenkin aika halpa ratkaisu pitämään asumismukavuus hyvänä ja selvästi halvempi ratkaisu, jos alat 3- piiristä tuon perusteella hankkimaan.

Jokainen toki tekee omat valintansa. Itse olen omaani aivan tyytyväinen (kuten varmaan muutkin omaansa). Ylä- ja alakerran lämpötilaero pysyy asteen sisällä toisistaan, jokainen voi säätää makkareihin haluamansa lämmön ja eri lämpökuormat (aurinko, takka, ruuanlaitto, tietokone ym.) pysyvät hallussa.

Lue lisää

Minä välttäisin hihnavetoisia Enerventtejä. Niissä hihna alkaa luistamaan ja siitä saa ikuisen meluriesan. Mieluummin sellainen ilmastointikone, jossa on suora sähkömoottori on hiljainen ja tehokas.