kaukolämpövaihdin 2- vai 3-piiriä?

roseteddy

eli uusi n. 95m2 omakotitalo. vesikiertoinen lattialämmitys ja lto-kone (esim. ilto 270 econo).
mutta ostanko 2- vai 3-piirisen kaukolämmönvaihtimen? putkimies ehdotti 3. mutta tarjous kierroksessa suurin osa ehdotti 2-piirista. ketään ei vaan osannu perustella syitä et miks.... ain on laitettu, se on elvistelyy jne.

13

5973

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • lattia- ja patteri-

      lämmmitys? Jos on, tarvitset niihin erilämpöiset vedet, ja silloin on järkevää ottaa 3-piirinen siirrin. Sen hintaero itse rakennettuun sunttiryhmään verrattuna jää usein olemattoman pieneksi.

    • laittaisin

      Omassa on lämmitys yösähkövaraajalla ja kahdella pirillä (kosteat ja muut tilat).

      Itse laittaisin kolme piiriä: Kosteat tilat, yhtenäiset avoimet oleskelutilat ja reunahuoneet. Tarviiko käyttövesi vielä oman säätimen kaukolämmössä?

      Oma taloni on tosin tuplaten suurempi, mutta takan lämmittämisellä on sellainen ikävä vaikutus että se saa oleskelutiloissa olevan mittauksen ansiosta säädin laskee kiertoveden lämmön, jolloin talon nurkissa olevien makuuhuoneiden lämmpötila laskee liian alas, ainakin jos ovet on kiinni.

      Talosi on tosin aika pieni, joten ehkä tuo on nyt vähän liioittelua jakaa niitä kolmeen piiriin. Suosittelen kuitenkin että jaat lattialämmityksen vähintään kolmeen jakotukiin (kosteat, oleskelu, makkarit) ja niiden sylöttöputket pannuhuoneeseen, jolloin voit myöhemmin vaikka lisätä jonku sunttauksen, jos siltä tuntuu.

      • päivää sinnekkin

        Lämmönvaihtimen piireillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka monta piiriä on lattiassa.

        Eikä sillä ole mitään tekemistä senkään kanssa kuinka monta jakotukkia on talossa.

        Yksi piiri on käyttövettä ajatellen, jonka tarvitsee, jos lämmintäkäyttövettä tarvitsee.

        Toinen piiri on tarkoitettu lämmitystä varten. Pääsääntöisesti uudet talot tarvitsevat vain nämä kaksi piiriä.

        Jotkut vanhat talot joissa on lattialämmitys kosteissa tiloissa ja lämpöpatterit tarvitsevat sitten sen kolmannen piirin.

        Halvempaa, mukavampaa ja useimmiten parempaa on laittaa lattialämmitys koko tönöön, eli kaksipiirinen riittää hyvin.

        Jos takkasin saa makuuhuoneet kylmiksi, niin olisi ehkä kannattanut ajatella kaikkiin huoneisiin omia termostaatteja. Eivät ne nyt niin paljoa maksa, että tuosta olisi kannattanut säästää. Maksavat muuten huomattavasti vähemmän kuin tuo kolmas piiri.


      • laittaisin
        päivää sinnekkin kirjoitti:

        Lämmönvaihtimen piireillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka monta piiriä on lattiassa.

        Eikä sillä ole mitään tekemistä senkään kanssa kuinka monta jakotukkia on talossa.

        Yksi piiri on käyttövettä ajatellen, jonka tarvitsee, jos lämmintäkäyttövettä tarvitsee.

        Toinen piiri on tarkoitettu lämmitystä varten. Pääsääntöisesti uudet talot tarvitsevat vain nämä kaksi piiriä.

        Jotkut vanhat talot joissa on lattialämmitys kosteissa tiloissa ja lämpöpatterit tarvitsevat sitten sen kolmannen piirin.

        Halvempaa, mukavampaa ja useimmiten parempaa on laittaa lattialämmitys koko tönöön, eli kaksipiirinen riittää hyvin.

        Jos takkasin saa makuuhuoneet kylmiksi, niin olisi ehkä kannattanut ajatella kaikkiin huoneisiin omia termostaatteja. Eivät ne nyt niin paljoa maksa, että tuosta olisi kannattanut säästää. Maksavat muuten huomattavasti vähemmän kuin tuo kolmas piiri.

        No ei tullu kyllä mitään uutta tietoa. Kiitos kuitenkin mielenkiinnosta.


      • päivää sinnekkin
        laittaisin kirjoitti:

        No ei tullu kyllä mitään uutta tietoa. Kiitos kuitenkin mielenkiinnosta.

        Lueppa uudestan, niin ehkäpä sittenkin tuli. Kirjoitit nimittäin aikamoista puutaheinää ;)

        Sinulla nyt sattui olemaan piirit sekaisin, asia josta alkuperäinen kysyi. Lämmönvaihtajan piireillä ei ole mitään tekemistä jakotukkien kanssa, eikä lattian piirien kesken.

        Itsellä lämmitettäviä neliöitä on 300 ja aivan hyvin kaksipiirinen riittää. Itse asiassa venttilejä kuristettiin aika paljon maksimista. Potkua vakioventtileillä, jotka jouduin vaihtamaan tuli muistaakseni 37kW ja noita kuristettiin 14kW:iin. Isommilla venttileillä potkua olisi löytynyt enemmänkin.

        Kosteita tiloja ei ole mitään syytä laitaa yhteen piiriin ja toiseen makuuhuoneita ym., vaan ne toimivat hyvin lämmönvaihtajan samassa piirissä. Itsellä siis koko 300m2 talo lämpenee samalla piirillä.

        Itsellä on makuuhuoneet ja suihkun lattiat esim. kytkettynä samaan jakotukkiin. Eli ei myöskään ole mitään syytä varustaa kosteita tiloja yhdellä jakotukilla ja makkareita omallaan.

        Kommentoidaan nyt vielä lausetta "Itse laittaisin kolme piiriä: Kosteat tilat, yhtenäiset avoimet oleskelutilat ja reunahuoneet. Tarviiko käyttövesi vielä oman säätimen kaukolämmössä?"

        Lämmin käyttövesi tarvitsee oman piirinsä. Siinä kiertää n. 55 asteinen vesi kesät talvet. Kaikki loput tulevat toimeen samalla piirillä, jossa kiertää 22-40 asteinen vesi. Tätä toista piiriä sitten ohjaillaan termostaateilla (tai jossain tapauksissa käsisäädöin) ja näin saadaan tasainen lämpö tönöön.

        Kolmas piiri on tarkoitettu vanhoihin taloihin, joissa lattialämmön lisäksi on lämpöpattereita. Näissä kiertää 22- 60 asteinen vesi, joka olisi liian kuumaa lattialämpöön. Uusissa taloissa ei pattereita ole. Vanhoihin saneerauskohteisiin, joissa on sekä lattialämmitys, että patterit, tällainen komipiirinen on sitävastoin erittäin tarkoituksenmukainen.

        Summa summarum ==>

        - 2- piirinen tavalliseen taloon, jossa pelkästään lattialämpö, tai pelkästään patterit.

        - 3- piirinen taloon, jossa on sekä lattialämpö, että patterit. Kolmas piiri saatetaan tarvita myös jos LTO: ssa on jälkilämmitys vesipatterilla, eikä sen kenno riitä alemmalla lattialämmitysvedellä. (LTO:n tapauksessa tämä selviää sen tiedoista, tai esim. myyjältä). Isomman kennon omaavia (eli lattialämmitysvedelle sopivia) LTO- laitteita on myös olemassa. En muista millainen kennon kyseisessä Iltossa on.

        Vaikka alkuperäinen ei kysynytkään, niin sen verran kommenttina, että jos muuten ei kolmipiiristä tarvita, vaan ainoastaan LTO: ta varten, niin vaihtaisin LTO:n paremman hyötysuhteen omaavaan (esim. Enervent). Kolmipiirisyys, omat putket LTO:lle, sulkupellit ym. maksavat niin paljon, että parempi hyötysuhteinen LTO tulee noilla halvemmaksi ja sähkölämmityksen ero on luokkaa 20€ vuodessa.


      • roseteddy
        päivää sinnekkin kirjoitti:

        Lueppa uudestan, niin ehkäpä sittenkin tuli. Kirjoitit nimittäin aikamoista puutaheinää ;)

        Sinulla nyt sattui olemaan piirit sekaisin, asia josta alkuperäinen kysyi. Lämmönvaihtajan piireillä ei ole mitään tekemistä jakotukkien kanssa, eikä lattian piirien kesken.

        Itsellä lämmitettäviä neliöitä on 300 ja aivan hyvin kaksipiirinen riittää. Itse asiassa venttilejä kuristettiin aika paljon maksimista. Potkua vakioventtileillä, jotka jouduin vaihtamaan tuli muistaakseni 37kW ja noita kuristettiin 14kW:iin. Isommilla venttileillä potkua olisi löytynyt enemmänkin.

        Kosteita tiloja ei ole mitään syytä laitaa yhteen piiriin ja toiseen makuuhuoneita ym., vaan ne toimivat hyvin lämmönvaihtajan samassa piirissä. Itsellä siis koko 300m2 talo lämpenee samalla piirillä.

        Itsellä on makuuhuoneet ja suihkun lattiat esim. kytkettynä samaan jakotukkiin. Eli ei myöskään ole mitään syytä varustaa kosteita tiloja yhdellä jakotukilla ja makkareita omallaan.

        Kommentoidaan nyt vielä lausetta "Itse laittaisin kolme piiriä: Kosteat tilat, yhtenäiset avoimet oleskelutilat ja reunahuoneet. Tarviiko käyttövesi vielä oman säätimen kaukolämmössä?"

        Lämmin käyttövesi tarvitsee oman piirinsä. Siinä kiertää n. 55 asteinen vesi kesät talvet. Kaikki loput tulevat toimeen samalla piirillä, jossa kiertää 22-40 asteinen vesi. Tätä toista piiriä sitten ohjaillaan termostaateilla (tai jossain tapauksissa käsisäädöin) ja näin saadaan tasainen lämpö tönöön.

        Kolmas piiri on tarkoitettu vanhoihin taloihin, joissa lattialämmön lisäksi on lämpöpattereita. Näissä kiertää 22- 60 asteinen vesi, joka olisi liian kuumaa lattialämpöön. Uusissa taloissa ei pattereita ole. Vanhoihin saneerauskohteisiin, joissa on sekä lattialämmitys, että patterit, tällainen komipiirinen on sitävastoin erittäin tarkoituksenmukainen.

        Summa summarum ==>

        - 2- piirinen tavalliseen taloon, jossa pelkästään lattialämpö, tai pelkästään patterit.

        - 3- piirinen taloon, jossa on sekä lattialämpö, että patterit. Kolmas piiri saatetaan tarvita myös jos LTO: ssa on jälkilämmitys vesipatterilla, eikä sen kenno riitä alemmalla lattialämmitysvedellä. (LTO:n tapauksessa tämä selviää sen tiedoista, tai esim. myyjältä). Isomman kennon omaavia (eli lattialämmitysvedelle sopivia) LTO- laitteita on myös olemassa. En muista millainen kennon kyseisessä Iltossa on.

        Vaikka alkuperäinen ei kysynytkään, niin sen verran kommenttina, että jos muuten ei kolmipiiristä tarvita, vaan ainoastaan LTO: ta varten, niin vaihtaisin LTO:n paremman hyötysuhteen omaavaan (esim. Enervent). Kolmipiirisyys, omat putket LTO:lle, sulkupellit ym. maksavat niin paljon, että parempi hyötysuhteinen LTO tulee noilla halvemmaksi ja sähkölämmityksen ero on luokkaa 20€ vuodessa.

        erittäin tyhjentävästä kommentista.
        tänään poikkesin kahdessa eri lvi-myymälässä.
        1. tarjottiin ehdottomasti 3-piiristä ja ilox 77 lto konetta. Oleskelutilat yhteen piiriin ja kosteattilat ja lto toiseen piiriin.
        2. 2-piiristä, pesutiloille erillistä shunttausta ja ilox 97 lto:ta koska kuulemma tehokkaampi jälkilämmityskenno, riittää kylmempi vesi.
        eli monenlaista tapaa käytetään. Hinnoista senverran että 1- ja 2-piirisen ero on n.800e, mutta kai se shunttauskin jotain maksaa. pumppu, putket, "sekoitusventtiili", lämmön säädin ja tietenkin teetetty työ.


      • laittaisin
        päivää sinnekkin kirjoitti:

        Lueppa uudestan, niin ehkäpä sittenkin tuli. Kirjoitit nimittäin aikamoista puutaheinää ;)

        Sinulla nyt sattui olemaan piirit sekaisin, asia josta alkuperäinen kysyi. Lämmönvaihtajan piireillä ei ole mitään tekemistä jakotukkien kanssa, eikä lattian piirien kesken.

        Itsellä lämmitettäviä neliöitä on 300 ja aivan hyvin kaksipiirinen riittää. Itse asiassa venttilejä kuristettiin aika paljon maksimista. Potkua vakioventtileillä, jotka jouduin vaihtamaan tuli muistaakseni 37kW ja noita kuristettiin 14kW:iin. Isommilla venttileillä potkua olisi löytynyt enemmänkin.

        Kosteita tiloja ei ole mitään syytä laitaa yhteen piiriin ja toiseen makuuhuoneita ym., vaan ne toimivat hyvin lämmönvaihtajan samassa piirissä. Itsellä siis koko 300m2 talo lämpenee samalla piirillä.

        Itsellä on makuuhuoneet ja suihkun lattiat esim. kytkettynä samaan jakotukkiin. Eli ei myöskään ole mitään syytä varustaa kosteita tiloja yhdellä jakotukilla ja makkareita omallaan.

        Kommentoidaan nyt vielä lausetta "Itse laittaisin kolme piiriä: Kosteat tilat, yhtenäiset avoimet oleskelutilat ja reunahuoneet. Tarviiko käyttövesi vielä oman säätimen kaukolämmössä?"

        Lämmin käyttövesi tarvitsee oman piirinsä. Siinä kiertää n. 55 asteinen vesi kesät talvet. Kaikki loput tulevat toimeen samalla piirillä, jossa kiertää 22-40 asteinen vesi. Tätä toista piiriä sitten ohjaillaan termostaateilla (tai jossain tapauksissa käsisäädöin) ja näin saadaan tasainen lämpö tönöön.

        Kolmas piiri on tarkoitettu vanhoihin taloihin, joissa lattialämmön lisäksi on lämpöpattereita. Näissä kiertää 22- 60 asteinen vesi, joka olisi liian kuumaa lattialämpöön. Uusissa taloissa ei pattereita ole. Vanhoihin saneerauskohteisiin, joissa on sekä lattialämmitys, että patterit, tällainen komipiirinen on sitävastoin erittäin tarkoituksenmukainen.

        Summa summarum ==>

        - 2- piirinen tavalliseen taloon, jossa pelkästään lattialämpö, tai pelkästään patterit.

        - 3- piirinen taloon, jossa on sekä lattialämpö, että patterit. Kolmas piiri saatetaan tarvita myös jos LTO: ssa on jälkilämmitys vesipatterilla, eikä sen kenno riitä alemmalla lattialämmitysvedellä. (LTO:n tapauksessa tämä selviää sen tiedoista, tai esim. myyjältä). Isomman kennon omaavia (eli lattialämmitysvedelle sopivia) LTO- laitteita on myös olemassa. En muista millainen kennon kyseisessä Iltossa on.

        Vaikka alkuperäinen ei kysynytkään, niin sen verran kommenttina, että jos muuten ei kolmipiiristä tarvita, vaan ainoastaan LTO: ta varten, niin vaihtaisin LTO:n paremman hyötysuhteen omaavaan (esim. Enervent). Kolmipiirisyys, omat putket LTO:lle, sulkupellit ym. maksavat niin paljon, että parempi hyötysuhteinen LTO tulee noilla halvemmaksi ja sähkölämmityksen ero on luokkaa 20€ vuodessa.

        Aha, no ilmeisesti meidän makkarit ei siteen kylmene takan lämmittämisellä vaikka mittari niin väittää.


      • Laittaisin
        roseteddy kirjoitti:

        erittäin tyhjentävästä kommentista.
        tänään poikkesin kahdessa eri lvi-myymälässä.
        1. tarjottiin ehdottomasti 3-piiristä ja ilox 77 lto konetta. Oleskelutilat yhteen piiriin ja kosteattilat ja lto toiseen piiriin.
        2. 2-piiristä, pesutiloille erillistä shunttausta ja ilox 97 lto:ta koska kuulemma tehokkaampi jälkilämmityskenno, riittää kylmempi vesi.
        eli monenlaista tapaa käytetään. Hinnoista senverran että 1- ja 2-piirisen ero on n.800e, mutta kai se shunttauskin jotain maksaa. pumppu, putket, "sekoitusventtiili", lämmön säädin ja tietenkin teetetty työ.

        Edeleen olen samaa mieltä kuin ensimmäisessä kirjoituksessani. Talon tilat kolmeen piiriin, vaikka niitä käyttäisi yhdellä tai kahdella, niin huomioisin mahdollisuuden kolmanteen.


      • päivää sinnekkin
        roseteddy kirjoitti:

        erittäin tyhjentävästä kommentista.
        tänään poikkesin kahdessa eri lvi-myymälässä.
        1. tarjottiin ehdottomasti 3-piiristä ja ilox 77 lto konetta. Oleskelutilat yhteen piiriin ja kosteattilat ja lto toiseen piiriin.
        2. 2-piiristä, pesutiloille erillistä shunttausta ja ilox 97 lto:ta koska kuulemma tehokkaampi jälkilämmityskenno, riittää kylmempi vesi.
        eli monenlaista tapaa käytetään. Hinnoista senverran että 1- ja 2-piirisen ero on n.800e, mutta kai se shunttauskin jotain maksaa. pumppu, putket, "sekoitusventtiili", lämmön säädin ja tietenkin teetetty työ.

        Menee jo kauas alkuperäisestä kysymyksestäsi, mutta kommentoinpa edelleen LTO valinnasta vielä.

        Meikäläiselle LVIS- suunnittelija oli määritellyt muistaakseni Ilton (tai sitten Walloxin) ja siihen vesikiertoisen jälkilämmittimen. Kun sitten aloin laskemaan energiankulutusta ja kustannuksia, niin päädyin Enerventtiin. Laskelmani menivät suunnilleen näin.

        Arvioitu ilmanvaihdon kulutus 5MW. Ilton hyötysuhde 60% ja Enerventin 80%.

        Ilto/ Wallox vie 5 000kW * 0,4 = 2 000kW ja kaukolämmöllä lämmitettynä tekee 0,04€ * 2 000 = 80€ vuodessa.

        Enervent vastaavasti 5 000kW * 0,2 = 1 000kW ja sähkököllä lämmittäen 0,11€ * 1 000 = 111€.

        Kustannuseroa tulee näin laskien 31€ vuodessa. Kuitenkin kun sisäilma mitä puhalletaan sisään on yleensä hieman viileämpää kuin huoneilma, niin ero ei ole tuotakaan vähää. Itsellä Espoossa asuvana ei 17 asteeseen säädetty jälkilämmitys mennyt viime talvena kertaakaan päälle, eli lisäkulut 0€. No, eivät kaikki talvet varmaankaan ole yhtä lämpimiä kuin viime talvi, mutta lisäkulu lienee kuitenkin luokka 10€ vuodessa. Voit sitten itse laskeskella kuolletusta. Kustannuspuolelle tulevat tuon 3- piirisen lisähinnan lisäksi sulkupellit ilmavaihtokanaviin, joidenka tehtävän on estää jälkilämmityskennon jäätyminen talvella mahdollisissa sähkökatkoissa, putkien veto LTO- laitteelle ja ylimääräinen jakotukki. Puhutaan helposti n. 1 500€ lisähinnasta vähennettynä kalliimman koneen ostohinnalla.

        Itsellä tosiaan vain tuo kaksipiirinen lämmönvaihtaja. Jokaisessa huoneessa on termostaatit, jotka pitävät lämpötilan tasaisena, vaikka kahta takkaa polttelen vaihtelevasti. Kylppäreiden termarit olen säätänyt pari astetta lämpimämmälle, että kuivuvat paremmin. Onnistuu siis aivan hyvin vaikka lämmönvaihtimessa itse lämmitykselle on piirejä on vain yksi.

        "Laittaisin" kirjoittajan mainitsemalla jaolla eri piireihin kosteiden ja muiden tilojen välillä on hyötyä, jos et termareita asenna. Tällöin koko talon lämmitystä (tai sitten piiri kohtaisesti) määrätään lämmönvaihtimesta. Jos poltat takkaa, niin osa huoneista lämpenee, tai vaihtoehtoisesti muut viilenee, jos aurinko paistaa jonnekkin, niin se huone lämpenee jne. Et myöskään pysty säätämään huoneiden lämpötiloja muuta kuin jakotukista kiinteästi kuristamalla, eli jos jossain huoneessa on esim. tietokone pitkään päällä, niin sen huoneen lämpötila nousee ilman termareita aika paljon.

        Mielestäni termarit ovat kuitenkin aika halpa ratkaisu pitämään asumismukavuus hyvänä ja selvästi halvempi ratkaisu, jos alat 3- piiristä tuon perusteella hankkimaan.

        Jokainen toki tekee omat valintansa. Itse olen omaani aivan tyytyväinen (kuten varmaan muutkin omaansa). Ylä- ja alakerran lämpötilaero pysyy asteen sisällä toisistaan, jokainen voi säätää makkareihin haluamansa lämmön ja eri lämpökuormat (aurinko, takka, ruuanlaitto, tietokone ym.) pysyvät hallussa.


      • Laittaisin
        päivää sinnekkin kirjoitti:

        Menee jo kauas alkuperäisestä kysymyksestäsi, mutta kommentoinpa edelleen LTO valinnasta vielä.

        Meikäläiselle LVIS- suunnittelija oli määritellyt muistaakseni Ilton (tai sitten Walloxin) ja siihen vesikiertoisen jälkilämmittimen. Kun sitten aloin laskemaan energiankulutusta ja kustannuksia, niin päädyin Enerventtiin. Laskelmani menivät suunnilleen näin.

        Arvioitu ilmanvaihdon kulutus 5MW. Ilton hyötysuhde 60% ja Enerventin 80%.

        Ilto/ Wallox vie 5 000kW * 0,4 = 2 000kW ja kaukolämmöllä lämmitettynä tekee 0,04€ * 2 000 = 80€ vuodessa.

        Enervent vastaavasti 5 000kW * 0,2 = 1 000kW ja sähkököllä lämmittäen 0,11€ * 1 000 = 111€.

        Kustannuseroa tulee näin laskien 31€ vuodessa. Kuitenkin kun sisäilma mitä puhalletaan sisään on yleensä hieman viileämpää kuin huoneilma, niin ero ei ole tuotakaan vähää. Itsellä Espoossa asuvana ei 17 asteeseen säädetty jälkilämmitys mennyt viime talvena kertaakaan päälle, eli lisäkulut 0€. No, eivät kaikki talvet varmaankaan ole yhtä lämpimiä kuin viime talvi, mutta lisäkulu lienee kuitenkin luokka 10€ vuodessa. Voit sitten itse laskeskella kuolletusta. Kustannuspuolelle tulevat tuon 3- piirisen lisähinnan lisäksi sulkupellit ilmavaihtokanaviin, joidenka tehtävän on estää jälkilämmityskennon jäätyminen talvella mahdollisissa sähkökatkoissa, putkien veto LTO- laitteelle ja ylimääräinen jakotukki. Puhutaan helposti n. 1 500€ lisähinnasta vähennettynä kalliimman koneen ostohinnalla.

        Itsellä tosiaan vain tuo kaksipiirinen lämmönvaihtaja. Jokaisessa huoneessa on termostaatit, jotka pitävät lämpötilan tasaisena, vaikka kahta takkaa polttelen vaihtelevasti. Kylppäreiden termarit olen säätänyt pari astetta lämpimämmälle, että kuivuvat paremmin. Onnistuu siis aivan hyvin vaikka lämmönvaihtimessa itse lämmitykselle on piirejä on vain yksi.

        "Laittaisin" kirjoittajan mainitsemalla jaolla eri piireihin kosteiden ja muiden tilojen välillä on hyötyä, jos et termareita asenna. Tällöin koko talon lämmitystä (tai sitten piiri kohtaisesti) määrätään lämmönvaihtimesta. Jos poltat takkaa, niin osa huoneista lämpenee, tai vaihtoehtoisesti muut viilenee, jos aurinko paistaa jonnekkin, niin se huone lämpenee jne. Et myöskään pysty säätämään huoneiden lämpötiloja muuta kuin jakotukista kiinteästi kuristamalla, eli jos jossain huoneessa on esim. tietokone pitkään päällä, niin sen huoneen lämpötila nousee ilman termareita aika paljon.

        Mielestäni termarit ovat kuitenkin aika halpa ratkaisu pitämään asumismukavuus hyvänä ja selvästi halvempi ratkaisu, jos alat 3- piiristä tuon perusteella hankkimaan.

        Jokainen toki tekee omat valintansa. Itse olen omaani aivan tyytyväinen (kuten varmaan muutkin omaansa). Ylä- ja alakerran lämpötilaero pysyy asteen sisällä toisistaan, jokainen voi säätää makkareihin haluamansa lämmön ja eri lämpökuormat (aurinko, takka, ruuanlaitto, tietokone ym.) pysyvät hallussa.

        Lattialämmityksessä ei ole termarin toimilaitetta jokaisessa lämmityslenkissä. Pattereissahan termostaatti on jokaisessa patterissa.

        Lattialämmityksessä myös massat ja säädön hitaus on paljon suurempia kuin patterilämmityksessä. Lattialämmityksessä verkkoon ei voi puskea varmuuden vuoksi riittävän kuumaa vettä.

        Latialämmityksessä termostaatit eivät leikkaa ylilämpöä samalla teholla, kuin patterilämmityksessä, joten hyvän säädön saadakseen kiertoveden lämpö tulee olla paremmin hallinnassa ja helpoiten se onnistuu kun jakaa erityyppiset tilat eri säätimille.


      • päivää sinnekkin
        Laittaisin kirjoitti:

        Lattialämmityksessä ei ole termarin toimilaitetta jokaisessa lämmityslenkissä. Pattereissahan termostaatti on jokaisessa patterissa.

        Lattialämmityksessä myös massat ja säädön hitaus on paljon suurempia kuin patterilämmityksessä. Lattialämmityksessä verkkoon ei voi puskea varmuuden vuoksi riittävän kuumaa vettä.

        Latialämmityksessä termostaatit eivät leikkaa ylilämpöä samalla teholla, kuin patterilämmityksessä, joten hyvän säädön saadakseen kiertoveden lämpö tulee olla paremmin hallinnassa ja helpoiten se onnistuu kun jakaa erityyppiset tilat eri säätimille.

        >> Lattialämmityksessä ei ole termarin toimilaitetta jokaisessa lämmityslenkissä. Pattereissahan termostaatti on jokaisessa patterissa.

        Ja miksi ei ole? Itselläni kyllä on. Jos ei termaria jostain syystä ole, niin kyseisen piirin voi jakotukista säätää.

        Jos laittaa taloon yhden ylimääräisen piirin sitä varten, että voi säästää termareissa joitakin kymppejä on kyllä laskelmat aika poskellaan.

        >> Lattialämmityksessä myös massat ja säädön hitaus on paljon suurempia kuin patterilämmityksessä. Lattialämmityksessä verkkoon ei voi puskea varmuuden vuoksi riittävän kuumaa vettä.

        Lattialämmityksen piirithän säädetään kuristamalla eri piirejä niin, että niissä on piiriä kohden suunnilleen se teho mitä tarvitaan. Ei sinne mitään kuumaa vettä varmuuden vuosi ajeta. Jakotukkien säädöille saa arvot esim. lattialämmitystoimittajalta.

        Jos jokin huone halutaan kuumemmaksi, niin sinne voidaan joko vetää hieman tiheämpän putkea lattiaan, tai säädetään jakotukista vesikierto isommaksi.

        Ei se tarkoita, että kaikki huoneet ovat yhtä tehokkaan lämmityksen alaisina, jos jakotukista lähtevä vesi on samanlämpöistä.

        >> Latialämmityksessä termostaatit eivät leikkaa ylilämpöä samalla teholla, kuin patterilämmityksessä, joten hyvän säädön saadakseen kiertoveden lämpö tulee olla paremmin hallinnassa ja helpoiten se onnistuu kun jakaa erityyppiset tilat eri säätimille.

        Lattialämmön termostaatit kyllä leikkaavat lämpöä aivan yhtä hyvin kuin pattereiden. Säätö on toki hitaampaa lattian massasta johtuen. Eri piireihin jako ei tätä nopeutta muuta miksikään.


        No turhapa tästä taitaa olla enään kirjoitella. Olet tainnut tulla uskossasi autuaaksi.


      • on se
        Laittaisin kirjoitti:

        Lattialämmityksessä ei ole termarin toimilaitetta jokaisessa lämmityslenkissä. Pattereissahan termostaatti on jokaisessa patterissa.

        Lattialämmityksessä myös massat ja säädön hitaus on paljon suurempia kuin patterilämmityksessä. Lattialämmityksessä verkkoon ei voi puskea varmuuden vuoksi riittävän kuumaa vettä.

        Latialämmityksessä termostaatit eivät leikkaa ylilämpöä samalla teholla, kuin patterilämmityksessä, joten hyvän säädön saadakseen kiertoveden lämpö tulee olla paremmin hallinnassa ja helpoiten se onnistuu kun jakaa erityyppiset tilat eri säätimille.

        hyvä ominaisuus, että se on hyvin itsesäätyvä, mikä johtuu pienestä lämmittävän pinnan ja huoneilman lämpötilaerosta. Tällöin huoneilman lämpötilan nousu laskee tehokkaasti lattian lämmönluovutusta, koska lämpötilaero pienenee merkittävästi.


      • Anonyymi
        päivää sinnekkin kirjoitti:

        Menee jo kauas alkuperäisestä kysymyksestäsi, mutta kommentoinpa edelleen LTO valinnasta vielä.

        Meikäläiselle LVIS- suunnittelija oli määritellyt muistaakseni Ilton (tai sitten Walloxin) ja siihen vesikiertoisen jälkilämmittimen. Kun sitten aloin laskemaan energiankulutusta ja kustannuksia, niin päädyin Enerventtiin. Laskelmani menivät suunnilleen näin.

        Arvioitu ilmanvaihdon kulutus 5MW. Ilton hyötysuhde 60% ja Enerventin 80%.

        Ilto/ Wallox vie 5 000kW * 0,4 = 2 000kW ja kaukolämmöllä lämmitettynä tekee 0,04€ * 2 000 = 80€ vuodessa.

        Enervent vastaavasti 5 000kW * 0,2 = 1 000kW ja sähkököllä lämmittäen 0,11€ * 1 000 = 111€.

        Kustannuseroa tulee näin laskien 31€ vuodessa. Kuitenkin kun sisäilma mitä puhalletaan sisään on yleensä hieman viileämpää kuin huoneilma, niin ero ei ole tuotakaan vähää. Itsellä Espoossa asuvana ei 17 asteeseen säädetty jälkilämmitys mennyt viime talvena kertaakaan päälle, eli lisäkulut 0€. No, eivät kaikki talvet varmaankaan ole yhtä lämpimiä kuin viime talvi, mutta lisäkulu lienee kuitenkin luokka 10€ vuodessa. Voit sitten itse laskeskella kuolletusta. Kustannuspuolelle tulevat tuon 3- piirisen lisähinnan lisäksi sulkupellit ilmavaihtokanaviin, joidenka tehtävän on estää jälkilämmityskennon jäätyminen talvella mahdollisissa sähkökatkoissa, putkien veto LTO- laitteelle ja ylimääräinen jakotukki. Puhutaan helposti n. 1 500€ lisähinnasta vähennettynä kalliimman koneen ostohinnalla.

        Itsellä tosiaan vain tuo kaksipiirinen lämmönvaihtaja. Jokaisessa huoneessa on termostaatit, jotka pitävät lämpötilan tasaisena, vaikka kahta takkaa polttelen vaihtelevasti. Kylppäreiden termarit olen säätänyt pari astetta lämpimämmälle, että kuivuvat paremmin. Onnistuu siis aivan hyvin vaikka lämmönvaihtimessa itse lämmitykselle on piirejä on vain yksi.

        "Laittaisin" kirjoittajan mainitsemalla jaolla eri piireihin kosteiden ja muiden tilojen välillä on hyötyä, jos et termareita asenna. Tällöin koko talon lämmitystä (tai sitten piiri kohtaisesti) määrätään lämmönvaihtimesta. Jos poltat takkaa, niin osa huoneista lämpenee, tai vaihtoehtoisesti muut viilenee, jos aurinko paistaa jonnekkin, niin se huone lämpenee jne. Et myöskään pysty säätämään huoneiden lämpötiloja muuta kuin jakotukista kiinteästi kuristamalla, eli jos jossain huoneessa on esim. tietokone pitkään päällä, niin sen huoneen lämpötila nousee ilman termareita aika paljon.

        Mielestäni termarit ovat kuitenkin aika halpa ratkaisu pitämään asumismukavuus hyvänä ja selvästi halvempi ratkaisu, jos alat 3- piiristä tuon perusteella hankkimaan.

        Jokainen toki tekee omat valintansa. Itse olen omaani aivan tyytyväinen (kuten varmaan muutkin omaansa). Ylä- ja alakerran lämpötilaero pysyy asteen sisällä toisistaan, jokainen voi säätää makkareihin haluamansa lämmön ja eri lämpökuormat (aurinko, takka, ruuanlaitto, tietokone ym.) pysyvät hallussa.

        Minä välttäisin hihnavetoisia Enerventtejä. Niissä hihna alkaa luistamaan ja siitä saa ikuisen meluriesan. Mieluummin sellainen ilmastointikone, jossa on suora sähkömoottori on hiljainen ja tehokas.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ikävöin sinua kokoyön!

      En halua odottaa, että voisin näyttää sinulle kuinka paljon rakastan sinua. Toivon, että uskot, että olen varsin hullun
      Ikävä
      61
      4428
    2. KALAJOEN UIMAVALVONTA

      https://www.kalajokiseutu.fi/artikkeli/ei-tulisi-mieleenkaan-jattaa-pienta-yksinaan-hiekkasarkkien-valvomattomalla-uimar
      Kalajoki
      152
      3291
    3. Kadonnut poika hukkunut lietteeseen mitä kalajoella nyt on?

      Jätelautta ajautunut merelle ja lapsi uponnut jätelautan alle?
      Kalajoki
      55
      2560
    4. Jos sinä olisit pyrkimässä elämääni takaisin

      Arvelisin sen johtuvan siitä, että olisit taas polttanut jonkun sillan takanasi. Ei taida löytyä enää kyliltä naista, jo
      Tunteet
      49
      2554
    5. Hukkuneet pojat kalajoella pakolaisia?

      Eivät osanneet suomea nimittäin.
      Maailman menoa
      110
      2285
    6. Älä mahdollisesti ota itseesi

      En voinut tietää. Sitäpaitsi.. niin
      Ikävä
      24
      1893
    7. Joku hukkui Hyrynsalmella?

      Oliko mökkiläinen taas?
      Hyrynsalmi
      24
      1681
    8. Ota nainen yhteyttä ja tee Tikusta asiaa?

      Niin sitten minä teen Takusta asiaa.
      Ikävä
      30
      1626
    9. Mitä sinä mietit

      Mies?
      Ikävä
      169
      1540
    10. Metsästysmökki

      Metsästyskortti saapui. Lisäksi metsästysmökki varata!
      Kuhmo
      36
      1275
    Aihe