Mikä ihme siinä on, että aina vaan tarvitse satuttaa itseään? Ongelmani on se, että aina kun tapaan sellaisen miehen, josta voisin olla kiinnostunut, kuvittelen jo ensitreffien jälkeen millainen suhde meillä tulisi olemaan. Kuvittelen mitä teemme, missä käymme, milloin tapaamme toisen perheen. Ilmeisesti tämä takertuminen heijastuu päälle päin, sillä aina niin hyvältä tuntuvan alun jälkeen tulee pakit. Ja se sattuu. Paljon.
Olen nuori, menestyvä, mielestäni hauskan näköinen sekä vielä mukavaa seuraa. Mutta miksi sitten en kelpaa kellekään? Kaipaisin vain niin paljon läheisyyttä ja hellyyttä, mutta en sitä saa.
Olen nuori, menestyvä, mielestäni hauskan näköinen sekä vielä mukavaa seuraa. Mutta miksi sitten en kelpaa kellekään? Kaipaisin vain niin paljon läheisyyttä ja hellyyttä, mutta en sitä saa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ihastut ulkokultaiseen persoonaan. Sulla ei ole malttia kiinnostua aidoista vaan juokset hulluna kiiltävän perässä koska et luota itseesi tai ei ole näkemystä millainen on aito hyvä mies jonka kanssa suhde kypsyy hitaasti mutta oikeassa hengessä.
Lue tosta yhden naisen kanssa joka on muuttanut suuntaansa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=4500000000001507&posting=22000000037104025
Erittäin tuttua...Nyt kyllästyin deittailuun totaalisesti ja profiili poistui palvelusta. Jatkuvia pettymyksiä ei vaan enää jaksa. Pieni paussi tekee ehkä ihan hyvää.