Taas kerran jäi mies kiinni. Ei varsinaisesti pettämisestä - vielä. Mutta sähköpostitse vastailee naisten ilmoituksiin ja hakee seksiseuraa. On myös tekstiviesteillyt useita vuosia jo muiden naisten kanssa, mutta se puoli on nyt ilmeisesti vaihtumassa tähän sähköpostitteluun. Eikä siitä sitten enää olekaan pitkä matka itse fyysiseen pettämiseen...
Mieheni kai luulee, että olen ihan tyhmä, etten osaa epäillä mitään. Tottakai käytös kertoo sen, että on syytä epäillä. Itse on kertonut että voin koska tahansa käydä katsomassa hänen sähköpostinsa, kertoi vielä salasanansakin... Ja mitäpä sieltä on löytynytkään... :(
Ei meillä enää juuri koskaan ole mitään läheisyyttä, mies kotona ollessaan vain istuu koneella tai teeveen ääressä, hyvin harvoin tekee lapsen kanssa yhtään mitään, paitsi komentaa ja huutaa tälle. (lapsi nyt 1v7kk, toinen syntyy joulukuussa) Minä yritän raataa kotia kuntoon, pesen pyykit, teen ruoan, tiskaan, siivoan, järjestän paikkoja, vien roskat, ym. Ja hoidan lapsen. Lista on loputon. Jos joskus pyydän vähän hierontaa tai rapsutusta, niin vastaukseksi saan vain "ei nyt jaksa"... Miten niin ei jaksa!?! Eihän mies tee muuta kuin käy töissä ja istuu kotona! Eikä jaksa???
Mitä tässä enää siis on tehtävissä? Ei tämä kivaa ole, mutta ajoittain on ollut helpompaa... Mies on koukussa tähän "kaksoiselämään" on ollut jo vuosia.. Pitääkö mun niellä tää kaikki ja esittää onnellista äitiä ja vaimoa, vai tehdä isoja päätöksiä ja muuttaa lasten kanssa pois..?
Mielipiteitä kiitos! :)
Mieheni kai luulee, että olen ihan tyhmä, etten osaa epäillä mitään. Tottakai käytös kertoo sen, että on syytä epäillä. Itse on kertonut että voin koska tahansa käydä katsomassa hänen sähköpostinsa, kertoi vielä salasanansakin... Ja mitäpä sieltä on löytynytkään... :(
Ei meillä enää juuri koskaan ole mitään läheisyyttä, mies kotona ollessaan vain istuu koneella tai teeveen ääressä, hyvin harvoin tekee lapsen kanssa yhtään mitään, paitsi komentaa ja huutaa tälle. (lapsi nyt 1v7kk, toinen syntyy joulukuussa) Minä yritän raataa kotia kuntoon, pesen pyykit, teen ruoan, tiskaan, siivoan, järjestän paikkoja, vien roskat, ym. Ja hoidan lapsen. Lista on loputon. Jos joskus pyydän vähän hierontaa tai rapsutusta, niin vastaukseksi saan vain "ei nyt jaksa"... Miten niin ei jaksa!?! Eihän mies tee muuta kuin käy töissä ja istuu kotona! Eikä jaksa???
Mitä tässä enää siis on tehtävissä? Ei tämä kivaa ole, mutta ajoittain on ollut helpompaa... Mies on koukussa tähän "kaksoiselämään" on ollut jo vuosia.. Pitääkö mun niellä tää kaikki ja esittää onnellista äitiä ja vaimoa, vai tehdä isoja päätöksiä ja muuttaa lasten kanssa pois..?
Mielipiteitä kiitos! :)
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos toisten naisten metsästys kuului jo harrastuksiin ennen lapsen tuloa / raskautta, niin silloin kaikki merkit viittaavat siihen että mies on sinun kanssa vain mukavuussyistä tai vaihtoehtojen puutteen vuoksi.
"Mieheni kai luulee, että olen ihan tyhmä, etten osaa epäillä mitään. Tottakai käytös kertoo sen, että on syytä epäillä. Itse on kertonut että voin koska tahansa käydä katsomassa hänen sähköpostinsa, kertoi vielä salasanansakin... Ja mitäpä sieltä on löytynytkään... :("
Tuon perusteella miehesi ei pidä sinua tyhmänä..... Sanoisin että hän ei yksinkertaisesti välitä.
Voi olla että toivoo sinun jopa jättävän hänet niin "syy ei olisi hänen... se vaan lähti".
Jos miehesi toisten naisten aktiivinen tavoittelu on jatkunut jo vuosia, niin hän ei näe siinä enää mitään väärää, eikä tule sitä lopettamaan. Joko elät sen kanssa tai et.
Oikeuslaitos ja sosiaalitantat ovat tässä ytheiskunnassa puolellasi, eli en näe mitään syytä mikset käyttäisi tätä eduksesi ja nostaisi kytkintä.
"Ei varsinaisesti pettämisestä - vielä."
Ainiin unohtui kysymäni.... Mistä päättelet että ei ole mennyt hommat loppuun asti (jos kerran vuosia on vonkaillut)
Mutta kysymykseesi vastaisin, että en usko että miehelläni kuitenkaan riittää "munaa" mennä fyysisesti niin pitkälle, että mua pettäisi. On kuitenki tosi ujo pohjimmiltaan.
Jos sulta saa kysyä niin sanoppa miehenä, miksi te miehet sitten teette tällaista, vaikka oman vaimon kanssa asiat olisi ihan hyvin? Eli miksi pitäisi pettää? :)
haluat lisääntyä tämänkaltaisen miehen kanssa??!!! Ei taida paljon järki pakottaa päätäsi, vai että vielä "toinen tulossa" ja meno on ollut tuonlaista ties kuinka kauan?? Ei voi muuta sanoa kuin että olet harvinaisen TYPERÄ, turhaan täällä vonkaat sääliä! Olisit laittanut miehen pihalle ennen yhdenkään lapsen tekoa! En yksinkertaisesti tajua ihmisiä jotka tekevät lapsia huonoihin suhteisiin...!
Noh,tsemppiä sinulle tulevaan elämääsi kahden lapsen YH:na!
niin nämä kaikki asiat olen saanut selville vasta tätä toista lasta odottaessani, sen verran mieheni on kertonut että on tätä tehnyt jo kauan ja että tämä ei kuulemma johdu minusta vaan hänestä.. (sehän nyt on selvää kaikille!)
"Jos sulta saa kysyä niin sanoppa miehenä, miksi te miehet sitten teette tällaista, vaikka oman vaimon kanssa asiat olisi ihan hyvin? Eli miksi pitäisi pettää? :)"
Siis hetkinen, väitätkö että teillä asiat on "ihan hyvin"? Sain hieman eri käsityksen alkuperäisestä viestistä, mutta siinä ei kait sitten kaikkea ollut... siitä sai kuvan että asiat ovat kaikkea muuta kuin hyvin.
"Me miehet" on sinänsä huono käsite, sillä emme toimi missään kollektiivissa joka toimii yhdellä mielellä, kaikki on yksilöitä, usein joopa hyvin kilpailuhaluisia. Mutta asiaan... Jokaisella tervellelä miehellä on kuitenkin miehen seksuaalinen koneisto (käyttöytimsmalli tai miksi sitä nyt halutaan kutsua). Ja epäkorrektin karu totuus on että se rönsyilee aina yhden naisen yli tavalla tai toisella. Tämä ei tarkoita suoraan pettämistä tai sitä etteikö naistaan rakastaisi, mutta se tarkoittaa sitä että aina on sisäinen luonnon tuoma impulssi joka on joskus enemmän tai vähemmän pinnalla. Useinmiten se täytetään vaivihkaa pornolla ja muulla visuaalisella viihdykkeellä ja yhden naisen tarjoama "oikea seksi" riittää pitämään tasapainon kiitettävästi kasassa.
Tämä jos mikä tuntuu tulevan joillekin naisille hirveänä kulttuurishokkina (tai ainakin tykkäävät teeskennellä niin :p). Lisäksi myös yhteiskunan perusasrvojen mukaan tämä on sellainen mitä miehet joutuvat enemmän tai vähemmän häpeilemään. Tosuus on kuitenkin se että miehen kumppanista ylijääville haluille on löydettävä jokin turvallinen kohde tai sitten suhteen harmonia on puhtaasti tuurin ja pakko-olosuhteiden varassa.... Itse suosittelen pornoa koska se on loppupeleissä epätodellsita fantasiaa miehen ja näyttöpäätteen välillä.
Tästä johtuen minun on vaikea ymmärtää että alkuperäisen tarinan mies muka vaan hakisi kiksejä siitä että vonkaa tekstipohjaisesti piparia muilta... Uskon kyllä että siitä saa jotain kiksejä, mutta en usko se täydentää sitä osastoa mitä normaali porno tai liian kierään pukeutunut ohikulkeva nainen tarjoaa - siitä puuttuu liikaa visuaalisuutta mielestäni.... Mutta mistäs minä tiedän, niin erilaiasta hiihtäjää tällä pallolla on.. omasta mielestäni pelkkä tuhmien puhuminen / kirjoittelu ei kuitenkaan riitä. Vähän niinkuin pelkkää maustetta lautasella, kun pihviä tekis mieli.
Annoit ymmärtää että miehesi ei uskaltaisi tai pääsisi viimeistelemään tempauksiaan. Itse veikkaisin että ainoa turva tulee korkeintaan siitä ettei pääsisi. Uskalluksen raja on mielestäni ylittynyt jo jos oikeilta ihmisiltä vonkailee.
Tuo mielestäni kuvaa hyvin sellaista, että mieheltä on jäänyt kokematta tai tullut kaipuu kokeilla muita naisia.
Yksi syy voi olla se, että, jos hän kokee sinun kanssasi ahdistusta jostain tai arvostuksen/huomion puutetta, niin mieleen tulee hakea lohtua muualta tai haluaa saada selvyyden, saako hyväksyntää muualta, jos sitä ei kotona saa.
Niinkuin kirjoituksessasi kerroit, teet kaikki kotityöt, hoidat lapset jne. No, siitä voi hyvin päätellä, ettei teillä jää yhteistä aikaa juuri lainkaan, jos ollenkaan. Ei ole sama asia olla yhdessä, kuin kahdestaan vaikka elokuvissa, syömässä tms. Voisit kokeilla potkaista ukkoasi kylkeen ja koittaa houkutella johonkin yhteisiin ajanviettoihin ja hakea iloisia, positiivisia hetkiä viettää aikaa ja keskittyä toisiinne. Lapsi hoitoon ja pois kotoa. Ei kotona olemisessakaan mitään vikaa ole mutta helposti yhteinen aika menee siihen, että istutaan sohvalla ja katsellaan telkkaria, eikä kuitenkaan keskitytä puolisoon. Helposti tuollaisessa (normaalissa) arjessa unohtuu se toisen huomioiminen tai pitää toisen läsnäoloa itsestään selvyytenä. Päivisin häärätään miljoonaa ja illalla kaadutaan väsyneinä sänkyyn.
Opettele myös arvostamaan itseäsi naisena. Ei naisen/äidin tehtävä ole hoitaa kaikkea yksin. Jos kuitenkin miehesi on siitä eri mieltä, saat kyllä aimo riidan aikaiseksi, kun alat sättimään sitä, että "kaikki joutuu yksin tekemään ja sinä makaat vaan sohvalla". =)
Jos suhde on kunnossa, ei mielestäni ole mitään syytä hakea virikkeitä muualta, ei tekstareilla, ei s-postilla, saati pettämällä!!!
Selvyytenä sen verran, että pettämistä en nykyään hyväksy lainkaan, eikä siihen ole mitään syytä tai oikeutta kellään. Minusta toista pitää kunnioittaa ja arvostaa.
Toivottavasti saatte asiat järjestymään!
Mutta omaa kokemusta miehestäni on... Niin, mä olen tuon kaiken kokenut ja käynyt läpi, ja edelleen olemme yhdessä. Eikä minun itsekunnioitukseni ole mihinkään asioiden myötä kadonnut.
Mies on ollut hulivili aina, tiesin jo rakastuessani suurinpiirtein, mitä oli tulossa. Mutta muutimme silti yhteen. RAKKAUS ON SOKEA.
Lapsi tuli parinvuoden sisään, ja kun jäin kotiin pois töistä, kaikki räjähti silmille. Mies oli huidellut jo odotusaikana vieraissa, totuus selvisi kipeästi.
No, asiaa vatvottiin, olin jo muuttamassa pois ja sekavissa tunnelmissa muutenkin kaikenkaikkiaan. Mies piti pintansa, mitään ei koskaan ole tunnustanut tehneensä, vaikka oli öitä poissa usein ja reissasi muutenkin kaveriporukalla ties missä.
Jotenkin laskin yhteen hyvät ja huonot asiat, ja toimitus jäi niin plussalle, että jäin kuitenkin kotiin. Suhteessa kaikki toimi muuten hyvin yhteen, asioissa samat mielipiteet ja rakkautta ei puuttunut missään vaiheessa. Niin, en ole takertuvaa tyyppiä, ei minua kiusannut öiset reissut, vasta sitten kun vahingossa yhden puhelun kuultuani aloin tajuta että mies tosiaan oli ollut toisten naisten sängyissä. Puhun monikossa, sillä ei ollut ketään yhtä ainoaa, vaan aina eri typy.
Epäillys jäi, mutta mies alkoi kuitenkin viihtyä enemmän kotona tuon episodin jälkeen.
Aloin odottaa toista lastamme ja taas sama uusiutui. Mies on pääsemätön naistenmies, se oli lopputulos. Lapsen synnyttyä asuimme hetken erillään mutta jotenkin taas palasimme yhteen, se tuntui aivan luonnolliselta! Uskokaa tai älkää.
Nyt on vuosia kulunut, lapset koulussa Helsingissä, useita yhteenottoja on käyty uskottomuudesta vuosien saatossa. Tosin tänäpäivänä mies on kiltti vanha kotikissa, hän on minua 10v vanhempi... lämmittää palelevia jalkojani ja rapsuttelee, pitää hyvänä eikä poistu vierestäni varmaan ennenkuin kuolema erottaa...Ei juokse enää naisissa. Ei myönnä ääneen koskaan pettäneensä, mutta enpä sitä ole tivannutkaan enää.
Värikäs on elämämme ollut, mutta niinkuin vihkivalassa vannoimme: Kaikki se kestää, kaikki se kärsii. Voihan sitä kysyä onko se kaikki ollut mokoman tuskan arvoista, en osaa vastata.
Tänään olen onnellinen.