Tykkääkö mies naisesta, joka väsähtää jo iltayhdeksältä ja kuorsaa viimeistään klo 10.
Iltaunisuus
hyvä vai huono
19515
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Siinähän ehtii vielä hyvin poikain kanssa baariin kun nainen on jo höyhensaarilla. Vai meinaatko, että pitäisi myötätunnosta yksin valvoa? Puhumattakaan, että pitäisi sängyssä hereillä pyöriä.
kotiin tullessa ei saisi kolistella ainakaan.
Kaksi kaverusta jutteli pubissa. Toinen valitti, että vaikka hän ottaa jo rappukäytävässä kengät ja takin pois, avaa oven niin hiljaa kuin suinkin eikä sytytä edes valoja, silti vaimo herää joka kerta.
Kaveri vastasi: "Minä kolistelen kunnolla, sytytän kaikki valot ja rymistelen sänkyyn. Sitten kysyn: "Annatko pillua?" Vaimo ei ole vielä ikinä herännyt..."
Joo
sun illat sitten kuluisi? :)
tykkäisin ja inhoaisin.
noiden vaihtelevien tunteiden kanssa?
Ei muuta ongelmaa, mutta kuorsaaminen voisi rassata. Niin herttaiselta kuin se kuulostaakin: tyttö joka kuorsaa ja tuhisee muutenkin.
jos se ei kiukkuais sit seittemältä.
ihmisiä, jotka jaksaa ylipäätään puhua aamulla...
asenne kysymys... enemmän ku 4 tuntia unta palloon ja mie jaksan olla itte kiltteyden kuningas, jos tarve vaatii. unissaanki osaan kuulema olla kohtelias.
Ei siis mitään ongelmaa. Kiukkuaminen ja petoilu aikasen herätyksen takia ei oo miun syytä joten turha mulle petoilla siitä.
ainakaan kattois mua kovin pahasti, kun sammun samoihin aikoihin. Sylikkäin voitaisiin iltaa viettää noin.
kiva.
...että se ei todellakaan ole positiivinen piirre ihmisessä. Harva se viikko jonkinlaisia erimielisyyksiä erilaisten unirytmien vuoksi...
Mun exän kanssa oli aina kauheet tappelut siitä, kun nukahdin liian aikaisin - en arvostanut häntä, kun olin unessa ennen häntä ja hän joutui viettämään iltoja itekseen.
Mutta toisaalta - minä vietin sitten aamut itekseni. En vaan älynnyt, että oisin voinut nostaa siitä parisuhdemetelin. Ehkä parempi kuitenkin, etten älynnyt.
mun kokemuksilla sanoa samaa, mutta onhan se nyt paljon siistimpää ja vakuuttavampaa kun sä sen 13 vuoden kokemuksella totesit.
Eikö muuten kumpikaan / se jolle asia on suurempi ongelma (vai onko se molemmille?) ole vieläkään ymmärtänyt jättää asiaa sikseen ja oppinut elämään asian kanssa? Mulla on ollut jonkinlaisia murheita just saman asian kanssa, ja siitä syntyi aikoinaan ihan melkoisia ongelmia. Tosin saattoi olla vaan tekosyiden hakuakin, mistäs näistä tietää.
... vaikea ymmärtää, jos tämä henkilö pitää omaa unirytmiään(kin) ainoana oikeana. Sehän on just sama unirytmi kuin kaikilla muillakin NORMAALEILLA ihmisillä.
Nääh, mulle on aivan sama milloin kukakin nukkuu, kyllä mä jotain tekemistä siksi aikaa keksin. Kun vaan sais aamulla nukkua, edes viikonloppuisin.
Mullahan se taas meni niin, että olevinaan ymmärrettiin meikäläisen unirytmin päälle, mutta ei sitten ymmärretty kuitenkaan. Välillä meni hyvin "ei se haittaa, mä ymmärrän hyvin" mutta kuitenkin pinnan alla oli koko ajan se, että ei haluta edes ymmärtää. Kuten -ukko- kirjoitti, niin oli epäilyjä arvostamisesta, tykkäämisestä, en huomioinut tarpeeksi, en antanut aikaani tarpeeksi, jii än ee. Eikä auta vaikka miten selität että "fiddu kun vaikka miten yritän tikistää, niin ylimääräisiä tunteja vuorokauteen en saa aikaiseksi".
Mulle(kin) on ihan sama milloin toinen nukkuu, olisipa kätevää kun saisi samaa kohtelua itselleen.
pitäis tehä sovitustyö koski rytmei, jos tollee olis