Hei! Eli kysyisin mikä on teidän mielestänne fyysistä väkivaltaa? Kihlattuni on aika mustasukkainen ja omistushaluinen, hän saa raivareita...ensin ne alkoivat tavaroiden heittelyillä mutta sitten hän alkoi tarttua minuun kiinni? Onko se väärin? Esim. riitelemme jostain ja hän sanoo pahasti,siis niin pahasti että otan laukkuni ja haluan lähteä niin hän hyökkää ja juoksee päälleni eikä päästä! siis pitää vartalostani tosi tiukastieikä päästä lähtemään. Tai sitten jos olemme riidelleet ja olen eri huoneessa niin hän saattaa tulla ja ottaa päästäni kiini ja ehkä hieman pudistella?! Mitä tämä on? Olen sanonut miehelleni että tämä ei käy päinsä ja hän sanoo että se ok normaalia että ei hän tee mitään väärin...mutta kun minä aina säikähdän häntä ja luulen että häv voisi lyödä! hän loukkaantuikin pahasti siitä että kun luulin että hän voisi lyödä...hänen isänsä kyllä on hakannut äitiään että ei kai miehestäni tulisi hän pitemmän päälle? Mieheni on kyllä aina sanonut niin inhoavansa naistenhakkaajia! Mitä teen? :(
FYYSISTÄ VÄKIVALTAAKO???
kertokaa...?
131012
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
mies on valmis käyttämään fyysisiä otteita ongelman ratkaisemiseen. Tottakai otteet voivat myös koventua ajanmyötä. Sinä et voi tehdä mitään tämän suhteen. Miehen on itse tajuttava ongelmansa ja haluttava muutosta.
salaa asunto ja muuta pois silloin, kun miehesi ei ole kotona tai ota suojaksesi muutama mies-/naispuolinen henkilö. Tarvittaessa hae lähestymiskielto.
Siis onhan mulla asunto mutta olen asunut mieheni luona nyt noin 2kk ja hunosti on mennyt. Mieheni onkin pahoittanut mieleni omasta kämpästäni kun tietää että pidän sitä varalla...
niin ja sitte ku tämä mies jos hänessä on jotain väärää tarkoitan jos hän on tehnyt jotain väärää ja sanon siitä hänelle niin hän alkaa jotenkin manipuloida että syy oli minussa...siis tuollainen hän on! Hän on muka aina oikeassa...Mutta tämä mies siis silloin vuosi sitten kun tapasimme, hän oli ihastuttava :) Rakastuin niin häneen aivan täysillä! Perheenikin rakasti tätä miestä...mutta sitten kun kihlattuni alkoi määräillä menojani enkä saanut viikonloppuisin nähdä ketään esim. perheestäni niin perheeni alkoi vihata tätä miestä! siis mieheni haluaa olla kaikki vkl yhessä koska ite oon koulussa päivät ja hän töissä...vaikka ollaan VIIKOTKI jo yhessä..?
niin on niin
hae kirjastosta kirja:
Naimisissa narsistin kanssa
tai
lue netistä sivustoa
www.narsistienuhrientuki.info
Kuulostaa pahalta. Ensin ollaan maailman ihanin ihminen,sitten kun on saatu "rengastettua", alkaa manipulointi,mustasukkaisuus,väkivalta ja toisen omanarvontunnon lyttääminen. Jos miehesi todella osoittautuu narsistiksi,niin suosittelen harkitsemaan suhdetta kaksikin kertaa,ennenkuin on liian myöhäistä.
Kyllä, tuo ON fyysistä väkivaltaa. Älä kaunistele asiaa, äläkä suostu syntipukiksi. Vaikka olisitkin osasyyllinen riitoihin, niin silti toiseen ei saa noin koskea. Jos kihlattusi ei tuota ymmärrä ja halua päästä tavastaa eroon, sinulla on kaksi vaihtoehtoa: lähde tai alistu. Itsestään tilanne ei parane. Kihlattusi täytyy myöntää ongelmansa ja hakea ulkopuolista apua. Paranemisprosessi tulee olemaan pitkä ja hankala ja tulee koettelemaan myös sinun voimavarojasi. Mieti tarkkaa olisitko valmis siihen. Ehkä hän siksi inhoaa naistenhakkaajia, koska sisimmässään pelkää olevansa sellainen.
Kiitos teille jotka otitte kantaa ja toivoisin että silmäni aukeaisivat tästä! siis että kun en osaa lähteä tästä suhteesta...mutta katsotaan miten käy! Voisitteko vielä kertoa että oletteko te tehnyt selväksi miehillenne että riita tilanteissa toiseen ei saa koskea?
Onneksi en ole koskaan elänyt suhteessa, joihin olisi liittynyt väkivallan uhkaa.
Vaikeasta asiasta kannattaa kuitenkin puhua silloin, kun tilanne on rauhallinen. Eli älä missään nimessä ota asiaa puheeksi riidan yhteydessä vaan silloin, kun kaikki on hyvin ja on kiihkoton keskusteluyhteys.
voimia ja rohkeutta
itsellesi vaan katkaise suhde moiseen mieheen.
Taatusti ajan kanssa "tautinsa" pahenee ja saat vielä kunnolla "turpiisi" jos jatkat.
Onhan hän saanut kotoa jo valmiin mallin miten naisia hakataan:(
Mieti nyt vähän mitä kysyt. Toinen saa raivareita, heittelee tavaroita, käy kiinni ja estää lähtemästä, ja sinä kysyt onko se fyysistä väkivaltaa. Omasta mielestäni pelkästään jo nuo raivarit ja tavaroiden heitto kuulostaa jokseenkin "sairaalta" touhulta, kun kysymyksessä ei kuitenkaan ole uhmaikäinen lapsi. Aika pitkälle venytät sietämiskynnyksen rajasi jos se menee vasta lyömisestä. Ja onko sillä termillä sitten väliä, eli onko kysymys fyysisestä painostuksesta, pakottamisesta, väkivallasta, tms. (fyysistä kuitenkin).
Mitä teet? Ei ole paljon vaihtoehtoja, eli joko lähteä (siis kokonaan) tai jäädä. Keskustelkaa toki tuosta asiasta ja katso tuleeko mitään muutosta. Miehesi ehkä kokee tuon olevan ok, koska on nähnyt vastaavaa mallia jo kotona. Sinä kuitenkin päätät ja olet viimekädestä vastuussa siitä mikä itsellesi on ok.
Miehesi on voinut vetää hyvinkin tiukan rajan väkivallan ja verrattain harmittoman fyysisen pakottamisen välille. Aika monet käyttävät fyysistä pakottamista esim. lasten kasvatuksessa. Joka kerta kun käy jossain marketissa näkee kuinka vanhempi tarttuu kiljuvaan ja säntäilevään lapseensa pakottaen tämän fyysisesti noudattamaan omaa tahtoaan.
Vaikka fyysiseen pakottamiseen ei pitäisi kuulua tarkoituksellista kivun tuottamista se voi tuntua pelottavalta tai epämiellyttävältä. Eikä sen käyttö nyt tietysti mikään terveen parisuhteen merkki ole.
Olen sitä mieltä tässä asiassa, että et saa missään jäädä tuleen makaamaan. Ei kannata jatkaa arpien hankkimista. Olet havainnut sen, että ei tunnu mukavalta kun toinen on niin mustasukkainen ja osoittaa selvästi taipuvaisuutta väkivaltaisuuteen. Älä alistu hänen tahtoonsa. Pidä oma pääsi ja vaadi häneltä kunnioittavaa kohtelua. On erittäin hyvä, että sinulla on yhä oma asunto, jonne voit mennä hädän hetkellä tai muuttaa sinne kokonaan. Nyt sinulla onkin oiva tilaisuus lähteä suhteesta, joka tuottaa sinulle kärsimystä. Ansaitset paremman miehen. Miehen, joka ei ole väkivaltainen (vaikka väittää vihaavansa naisten hakkaajia, eräs kirjoittaja totesi viisaasti tästä asiasta) ja joka ei ole mustasukkainen. Tuo kuulostaa sairaalta, että et saa tavata perhettäsi. Ei yksi ihminen vaikka hän olisi kuinka läheinen voi vaatia sinulta noin paljon aikaa itselleen. Vaikuttaisi siltä, että hänen oma sosiaalinen elämänsä ei ole kovin aktiivista tai sitten hän sallii itselleen vapaan liikkumisoikeuden tavatakseen itselleen tärkeitä henkilöitä, mutta ei anna samaa oikeutta sinulle. Sinä olet vapaa liikkumaan juuri siellä missä itse haluat ja tavata sinulle tärkeitä ihmisiäsi. Et ole vanki, jonka on oltava koko ajan valvonnassa. Muista, että meillä kaikilla on vain yksi elämä, jota ei kannata heittää hukkaan siihen, että on parisuhteessa, joka ei tee onnelliseksi. Ainakin itse olisin siinä tilanteessa mieluummin yksin. Toinen vaihtoehto eroamiselle on tietysti se, että menette yhdessä pariterapiaan. Ongelmaksi voi vaan muodostua se, että miehesi ei halua tunnistaa ja tunnustaa sitä, että hänellä on ongelma eikä näin ollen koe tarpeelliseksi hakea apua ongelmaansa. Vaikka saisitkin hänet pariterapiaan tai edes yksilöterapiaan, niin se ei välttämättä johda siihen, että voisit luottavaisesti uskoa todellisen muutoksen tapahtuneen miehessäsi. Toivon sinulle voimia ja rohkeutta!