poikani

taloyhtiössämme on paljon pojalle leiikkikavereita sekä pojan isä on myös elämässä aktiivisesti mukana,joskin vähemmän tekee asioita lapsen kanssa tai vastaa hoidosta kuin minä äitinä,serkkujakin piisaa ja tätejä jotka omalta osaltaan ovat rikastuttaneet pojan kielimaailmaa.painotan että poika toistaa sanoja ja osaa yhden-kahden sanan pyynnöillä tuoda julki mitä haluaa,mutta keskinäinen keskustelumme on jotenkin hataraa..ja aivan varmasti tarkkailen poikaani liikaa mutta en kuitenkaan pakota ottamaan sanallista kontaktia tai painosta häntä puhumaan.odotan tarhan vaikutusta ja mielelläni otan edelleen vastaan asiallisia palautteita ja kokemuksia!kiitos jo vastanneille! :)

ei ole mutta kirjoitti:

taloyhtiössämme on paljon pojalle leiikkikavereita sekä pojan isä on myös elämässä aktiivisesti mukana,joskin vähemmän tekee asioita lapsen kanssa tai vastaa hoidosta kuin minä äitinä,serkkujakin piisaa ja tätejä jotka omalta osaltaan ovat rikastuttaneet pojan kielimaailmaa.painotan että poika toistaa sanoja ja osaa yhden-kahden sanan pyynnöillä tuoda julki mitä haluaa,mutta keskinäinen keskustelumme on jotenkin hataraa..ja aivan varmasti tarkkailen poikaani liikaa mutta en kuitenkaan pakota ottamaan sanallista kontaktia tai painosta häntä puhumaan.odotan tarhan vaikutusta ja mielelläni otan edelleen vastaan asiallisia palautteita ja kokemuksia!kiitos jo vastanneille! :)

Lue lisää

Hänen lähes aikuisikäiset siskot ja veljeni olivat minulle vihaisia, että vastaan jos pojaltani kysytään jotain. Kun poikani täytti 4 vuotta tyttöni kaveri kysyi, että paljon sinä täytät, viisi vai kuusi vuotta. Oli hiljaista pitkän aikaa ja silloin maltoin minäkin olla hiljaa niin poika vastasi, että 4 vuotta. Ja jotain muuta sanoi. Kaikki oli ihan hiljaa, että tulihan se sieltä.

No lopetin poikani puolesta puhumisen - vaikeaa se on vieläkin - ja olen päättänyt, etten ymmärrä hänen puoli sanojaan, niin kyllähän tuo on puhe on lähtenyt sujumaan.

Vaikeissa sanoissa autan häntä ja sanon, että minullekkin ne ovat olleet vaikeita ja en olisi oppinut, jos en olisi harjoitellut. Näin poikani on saanut rohkeutta harjoitella.

ei ole mutta kirjoitti:

taloyhtiössämme on paljon pojalle leiikkikavereita sekä pojan isä on myös elämässä aktiivisesti mukana,joskin vähemmän tekee asioita lapsen kanssa tai vastaa hoidosta kuin minä äitinä,serkkujakin piisaa ja tätejä jotka omalta osaltaan ovat rikastuttaneet pojan kielimaailmaa.painotan että poika toistaa sanoja ja osaa yhden-kahden sanan pyynnöillä tuoda julki mitä haluaa,mutta keskinäinen keskustelumme on jotenkin hataraa..ja aivan varmasti tarkkailen poikaani liikaa mutta en kuitenkaan pakota ottamaan sanallista kontaktia tai painosta häntä puhumaan.odotan tarhan vaikutusta ja mielelläni otan edelleen vastaan asiallisia palautteita ja kokemuksia!kiitos jo vastanneille! :)

Lue lisää

tosiaan vähän ehkäiset luontaista kommunikaatioita. Voit hyvinkin olla oikeilla jäljillä etsiessäsi asiaa vuorovaikutussuhteesta.

Niinkuin jo aiemmin sanoin "onko pojalla sisaruksia" -aloituksessa, niin yritä antaa vain rauha ja älä patista kontaktiin. Sano itse reippaasti sanottavasi ja jos ei vastaa, niin voit tarjota vastausta, mutta ei liikaa..

Oliko kivaa tms. kysymyksiä on turha kysyä tuonikäiseltä. Kysy vaikka oliko Jessellä tänään lippalakki tai jotain ihan konkreettista, mihin osaa vastata. Aloita kysymyksistä joihin voi vastata kyllä tai ei. Eli ei näin: Mitä ruokaa päiväkodissa oli.. tämä on vaikea kysymys, koska lapsi voi muistaa vain maitolasin tai jotain irrelevanttia ateriasta.

Uskon, että kaikki menee aivan hienosti ja poikahan on vielä tosi pieni... Ei moni puhu kovin paljon vielä tuossa iässä. Muista se!

puolesta. kirjoitti:

Hänen lähes aikuisikäiset siskot ja veljeni olivat minulle vihaisia, että vastaan jos pojaltani kysytään jotain. Kun poikani täytti 4 vuotta tyttöni kaveri kysyi, että paljon sinä täytät, viisi vai kuusi vuotta. Oli hiljaista pitkän aikaa ja silloin maltoin minäkin olla hiljaa niin poika vastasi, että 4 vuotta. Ja jotain muuta sanoi. Kaikki oli ihan hiljaa, että tulihan se sieltä.

No lopetin poikani puolesta puhumisen - vaikeaa se on vieläkin - ja olen päättänyt, etten ymmärrä hänen puoli sanojaan, niin kyllähän tuo on puhe on lähtenyt sujumaan.

Vaikeissa sanoissa autan häntä ja sanon, että minullekkin ne ovat olleet vaikeita ja en olisi oppinut, jos en olisi harjoitellut. Näin poikani on saanut rohkeutta harjoitella.

Lue lisää

Todella usein vanhemmat puhuvat joka tilanteessa lapsensa puolesta...

Itse joskus otin niinkin julman linjan, ettei esim. ravintolassa saanu ketsuppia, jos ei sitä itse kykene kysymään... Tästä voi tietysti olla toista mieltä, koska onhan ujoja lapsia, joille se kertakaikkiaan on todella vaikeata.

tristar,neuvolassa 2-vuotistarkastuksella testattiin kuuloa sillä laitteella jonka nimeä en nyt muista,toiselta puolelta kuuli äänen toiselta puolelta ei heti reagoinut ääneen ja minulle sanottiin että saa halutessani lähetteen kuulotutkimukseen mutta 1,5.v tarkastuksessa poika kuuli samaisen laitteen äänet hienosti joten en hätiköinyt asian kanssa!!
nyt alkaa tarha jokusen viikon päästä jten odottelen vielä,sillä hän kovasti nyt aivan viime päivinäkin on toistanut puhumiani sanoja ja olen yrittänyt antaa hänelle jakamatonta huomiota enemmän sillä olen tän kahden vuoden aikana sairastellut myös itse paljon ja en aina ole todellakaan kyennyt olemaan täysipainoinen äiti!!otan tämän kuuloasian kyllä vakavasti ja puutun siihen kun tarha saadaan käyntiin!!ja sanottakoon vielä että poikani ymmärtää kyllä minun puheeni mielestäni erittäin hyvin ja noudattaa ikätasoisesti antamiani ohjeita ja pieniä pyyntöjä!
poikani on muuten mielellään katsonut lastenohjelmia,mikä mahtaa niiden vaikutus olla puheeseen,passivoiva vaiko aktivoiva?
kiitos vastanneet,olette keventäneet mieltäni kovasti!