Tiedättekö vaikuttaako hampaattomana oleminen n. 1/2 vuoden ajan ienten kutistumiseen verrattuna siihen vaihtoehtoon, että käyttää koko ajan poistojen jälkeen proteeseja. Jotkut tekevät näin ainakin alahampaiden kanssa. johtaako tämä ienharjanteen nopeampaan madaltumiseen.
tietoa kaipaava
tietoa kaipaava
Vastaukset 4
Vanhimmat
Poistojen jälkeen isoin muutos (kutistuminen) ienharjanteessa tapahtuu ensimmäisen puolen vuoden aikana.
Proteesien istuvuus "korjataan" pohjauksilla. Toimenpiteessä täytetään proteesin pohjasta muuttuneen ikenen jättämät tyhjät tilat.
Kun poistetaan useita hampaita, tarvitaan n.1-3 pohjausta ensimmäisen vuoden aikana. Tämän jälkeen useimmiten riittää pohjustus n. 3-5 vuoden välein.
Se että edistääkö tai hidastaako proteesin käyttäminen ikenien kutistumista, ensimmäisen puolen vuoden aikana, ei ole mielestäni kovinkaan olennaista. Muutos tapahtuu jokatapauksessa, ennemmin tai myöhemmin.
Jos sinulla on mahdollisuus antaa ikenien kutistua puoli vuotta ennen proteesien valmistamista, säästät pohjauskustannukset isoimman kutistuman ajalta. Lisäksi proteeseihin tottuminen ja käyttö on huomattavasti helpompaa, koska ikenien muutos on tuolloin jo paljon hitaampaa.
Kiitos asiantuntevasta vastauksestasi !
Olin siinä käsityksessä, että proteesien käyttämättömyys edistää aina ikenien ja ienharjanteen kutistumista hampaattomassa suussa. Sanoit että näin ei ole ainakaan ensimmäisen 1/2 vuoden aikana - entä sen jälkeen ?
Oletko muuten hammaslääkäri vai teknikko
terveisin
Jukka
On todettu, että silloin kun on tehty välitön proteesi, eli proteesi heti valmiina ja käyttöön kun hampaat poistettu, on luun hävikki ollut pienempää kuin perinteisellä menetelmällä. Perinteinen menetelmä on odotella hampaiden poiston jälkeen 3 kk ja valmistaa proteesi vasta sitten kun "ikenet ovat parantuneet ja tasoittuneet".
Heti käyttöön otettavan proteesin etuina on tietenkin se, ettei ilman hampaita tarvitse olla, ja siis se että luuta surkastuu hieman vähemmän. Haittapuolena se, että proteesi painaa herkkiä poistokohtia ja se, että se on tehtävä niin väljäksi, että menee turvonneeseen leukaan paikalleen. Tästä seuraa suurempi pohjaustarve (jota voidaan aluksi tehdä myös vastaanotolla väliaikaismateriaaleilla), ihan kuten aaaaaaaaa selitti.
Odottelumenetelmää ei enää juurikaan käytetä, koska nykyihmistä on vaikea vaatia olemaan hampaattomana noin pitkää aikaa. Etuna on, että painohaavakohtia ehkä vähemmän ja vähäisempi pohjaustarve.
"On todettu, että silloin kun on tehty välitön proteesi, eli proteesi heti valmiina ja käyttöön kun hampaat poistettu, on luun hävikki ollut pienempää kuin perinteisellä menetelmällä. Perinteinen menetelmä on odotella hampaiden poiston jälkeen 3 kk ja valmistaa proteesi vasta sitten kun "ikenet ovat parantuneet ja tasoittuneet"."
Näin siis ensimmäisen kolmen kuukauden aikana!
Luuhävikkiä ei voi estää, ehkä hidastaa, ja mitä saavutetaan sen ensimmäisen kolmen kuukauden hidastamisella?
Proteesia tullaan käyttämään koko loppuikä.
Jo vuoden päästä molemmilla poistotavoilla tehtyjen potilaiden ienharjanteet ovat samankaltaiset, jos nyt kenenkään suut ovat samanlaiset ;) Mutta se samankaltaisuus onkin luuhävikin määrässä.
Siis vuoden, tai vuosien päästä ei ole enää mitään merkittävää eroa poistotavalla, eli pitkävaikutteista merkitystä ei ole.
Lopputulos on valitettavasti kaikilla sama. Harjanne madaltuu kaikilta omaan yksilölliseen muotoonsa, joka sekin muuttuu jatkuvasti.
Pääasia aina, on valita potilaalle sopivin menetelmä valmistaa proteesit.