( HUOM. suorakopio sivuilta http://www.kulkukoirat.com/ )
Vanhan koiran toive
Olen jo hieman enemmän elämää nähnyt koiravanhus, ja haluan kertoa teille kaikille jotka tätä luette, miten kovasti toivon kohtalotovereilleni kaikkea hyvää. Toivon että luettuasi tarinani ajattelet edes hetken niitä kaikkia vanhoja koiria jotka on kylmästi heitetty tarhalle odottamaan kuolemaa yksin, peloissaan ja ehkä tuskissaankin.
Asuin 8 vuotta omistajani kanssa, elimme vaatimattomasti mutta tunsin olevani perheenjäsen. Sain olla rauhassa ja rauhaa rakastinkin sekä hiljaisuutta. Ikiomaa ihmistäni rakastin koko pienellä sydämelläni. Mutta eräänä aamuna onneni kääntyi ja omistajani vei minut tarhalle. Olin aivan hämilläni ja peloissani. Miksi minut tänne tuotiin?? En olisi halunnut lähteä omasta kodistani mihinkään! Kuulin kun he puhuivat, että kohta minä alan sairastaa ja se on kallista ja kurjaa katsottavaa... Ottavat tilalleni jonkun nuoren ja terveen joka saisi hoitaa näitä vahtikoiran hommia. Minua hirvitti, yritin vielä pyytää omistajaani muuttamaan mielensä...
Tarha oli aivan hirveä paikka, paljon koiria, haukkumista, pelon hajua… minua itketti, ikävöin kovin kotiin ja jokapäivä toivoin, että omistaja tulisi ja hakisi minut pois… enhän voinut ymmärtää että kaikkien näiden vuosien jälkeen joutuisin tällaiseen paikkaan… betonilattia huokui kylmyyttä ja raajojani alkoi särkemään… Olo oli aivan kamala, en edes nähnyt juurikaan mitä ympärilläni tapahtui, näkö oli hieman huonontunut. Omistajani oli aikaisemmin väittänyt minua kuuroksi, mutta kyllä kuulin sen haukkumisen yötä päivää – kaikki olivat hädissään… Jatkuvasti kuulin kuinka toiset koirat tappelivat keskenään ja heitä sattui koska kuulin myös tuskan huutoja... haistoin voimakkaan pelon ja epätoivon lisäksi lian kun tarhan ihmiset eivät ehtineet siivota koko ajan... Halusin pois. Aika kului ja masennuin täysin. Aurinko paistoi täydeltä terältä, ilma oli kuiva ja ihoni kärsi kuivuudesta ja siinä vilisi ötököitä jotka kutittivat. Huomasin kuinka liasta tahmea turkkini oheni, en välittänyt. Häkkini oli aina levoton, koirat riehuivat ja talloivat välillä vahingossa minua vaikka yritin olla ihan huomaamaton. Omistajani ei tullut koskaan hakemaan, toivoin että olisin kuollut, koko pientä vartaloani särki, sydän oli reistaillut – se oli kait murtunut. Odotin betonilattialla kuolemaa, se toisi minulle helpotuksen.
Eräänä päivänä, olinkohan ollut tarhalla jo puoli vuotta, kesken kuumimman kesän, tuli nainen häkkini ulkopuolelle. Hän katsoi minua itkuisin silmin ja pyysi että henkilökunta ottaisi minut pois häkistä. Pelästyin kovin ja juoksin tarhaihmistä karkuun ja jopa yritin hädissäni purra häntä. Jouduin kuitenkin ulos "kodistani". Nainen kyykistyi viereeni. Hellästi hän otti minut syliinsä, tunsin kuinka ystävällisyys huokui hänen äänestään vaikka en ymmärtänyt sanaakaan mitä hän puhui. Seisoimme siinä hetken ja toivoin ettei se hetki koskaan loppuisi. Nainen kantoi minut autoon hyvin varovasti, sanoi että suuri seikkailu olisi alkamassa. Minä pääsin pois! Tai joudunkohan minä nyt sinne mistä ei enää ole paluuta? Pelotti ja kyyhötin auton penkillä ihan pienenä ja huomaamattomana.
Matka kesti useita tunteja, oli autoa ja lentokonetta ja taas autoa, mutta lopulta olimme kotona. Alku meni ihmetellessä, mutta vanhana kotikoirana totuin helposti. Tunsin jälleen eläväni! Oli oma peti, syli ja kunnollista ruokaa. Minä tunsin oloni hyvin turvalliseksi. Ja siksi minä nukuin, nukuin ja nukuin. Kävimme myös lääkärillä joka kertoi että olenkin yli 10 vuotias, näköni on kovin heikko kuten myös kuuloni. Sydämessäni on vikaa (sehän murtui aiemmin) ja pienessä kehossani on kasvaimia, ihoni tulehtunut. Tuo uusi emäntäni itki kokoajan, hän on niin kovin herkkä.
Niin, tässä tarinani alkuvaiheet, tuosta on nyt kulunut reilusti yli vuosi. Olen edelleen lähes sokea ja kuuro, minulla on kasvaimia mutta luulen että sydämeni ei enää ole niin kovin murtunut, se on tainnut parantua aika paljon! Turkkikin on tuuhea ja kiiltävä, olo on kevyt. Elämä maistuu oikein hyvältä, saan nukkua lämpimässä vuoteessa ja kun en nuku, saan olla sylissä. Tiedän nyt että maailma on pullollaan vanhoja koiruuksia jotka viedään jostakin syystä pois kotoaan, se on hirveää ja todella julmaa.
Minua kohtasi onni, tiedän että en olisi tarhalla jaksanut kovinkaan pitkään olla, olisin kuollut sinne aivan yksin kylmälle betonilattialle. Nyt on toisin, kun tulee minun aikani lähteä, emäntä saattelee Sateenkaarisillalle ja rapsuttaa minua hyvästiksi.
Olisi voinut käydä toisinkin ja aikani uudessa perheessä olisi ollut lyhyempi. Mutta emäntäni sanoo, ettei sillä ole merkitystä, pääasia on, ettei minun olisi tarvinnut lähteä yksin. Olisin silloinkin saanut lähteä rauhallisesti, vielä kerran rakastettuna.
Toivon kaikille maailman vanhoille koirille yhtä ihania eläkepäiviä kuin itselleni! Senhän pitäisi olla itsestäänselvyys… ?
Vanhan koiran toive
15
2281
Vastaukset
- Jennu
Kun luin viestin, kyyneleet valuivat valtoimenaan..En ymmärrä kuinka joku voi olla noin kamala!:(
Itselläni olisi hurjasti rakkautta annettavana jollekin koiralle, oli sitten vanha tai nuori. Haluaisin kovasti mieluiten pelastaa jonkun ihanuuden, joka kaipaisi rakastavaa kotia ja lämmintä ympäristöä.- flakmoppe
Kun tunnistavat joka näkyy ei saa kehottaa tai. Lue ennen ohjeet voi ja ympäristöä. :-)
- ihmettelijäinen
flakmoppe kirjoitti:
Kun tunnistavat joka näkyy ei saa kehottaa tai. Lue ennen ohjeet voi ja ympäristöä. :-)
Mitä ihmettä viestisi tarkoittaa?!?
- Harbison..( ei jaks kitjaut...
niin sit varmaan kannattaa hakea se vanhus sielt tarhalta.Ite jouduin omastani luopumaan vajaa 11 vuoden jälkeen ja vieläkin kaipaan.Toinen niin huonona sitten kun kaikki jutut menee niin nappiin,munuaiset pettää..no hän oli mun kaveri ja muut koirat on koiria.No koirat on mulle aina kavereita anyway.
Virosta pelastetaan koirat ry tai mukä lie voi hakea koiran ja kuluja noi 200e muistaakseni.hakekaa sieltä
Siel on joka lähtöön ja kannattaa vähän tietty kattoo et minkä kaverin hakee.On ne reppanat jotkut niin sekasin ettei niistä enää kaluu saa.
Tykkään koirista mutta se kiintyminen vie aikaa ja ne..eli nyt muiden koirien kanssa on kiva kaveerata ja tajuta ettei ne oikeestaan ole mulle mitään muuta kuin koiria.. - Jennu
Harbison..( ei jaks kitjaut... kirjoitti:
niin sit varmaan kannattaa hakea se vanhus sielt tarhalta.Ite jouduin omastani luopumaan vajaa 11 vuoden jälkeen ja vieläkin kaipaan.Toinen niin huonona sitten kun kaikki jutut menee niin nappiin,munuaiset pettää..no hän oli mun kaveri ja muut koirat on koiria.No koirat on mulle aina kavereita anyway.
Virosta pelastetaan koirat ry tai mukä lie voi hakea koiran ja kuluja noi 200e muistaakseni.hakekaa sieltä
Siel on joka lähtöön ja kannattaa vähän tietty kattoo et minkä kaverin hakee.On ne reppanat jotkut niin sekasin ettei niistä enää kaluu saa.
Tykkään koirista mutta se kiintyminen vie aikaa ja ne..eli nyt muiden koirien kanssa on kiva kaveerata ja tajuta ettei ne oikeestaan ole mulle mitään muuta kuin koiria..Olisihan se upeaa saada joku haukku, vaikka virosta,mutta on se liian kaukana..Itsekin asun vähä täällä pohjoisemmassa kaupungissa..:/
Ja samaa mieltä olen, että kyllä se kiintyminen vie aikansa ja toisten koirat tuntuvat enemmän vain koirilta kun se oma taasen on aivan perheenjäsen
- NainenVantaa
Täytyy vain toivoa, ettei koira oikeasti voi tuntea noin voimakkaasti.
Minustakin vanhemmat eläimet ansaitsevat hyvät eläkepäivät. Siksi annoin muutama kuukausi sitten kodin 12-vuotiaalle kissalle. Koira oli toinen vaihtoehto, mutta tässä vaiheessa minä sovin paremmin kissalle.
Olen hieman sitä vastaan, että eläimiä tuodaan Virosta, kun voisimme ensin etsiä kodin kaikille Suomessa kotia tarvitseville. Minä ainakin aion suosia suomalaista jatkossakin - kyllä meilläkin niitä autettavia riittää.
Ja jos joku kaipaa vinkkiä, niin itse olen käyttänyt Apula-sivustoa. Aiemmin minulla oli sitä kautta kakkoskoti koiralle noin puolitoista vuotta, jonka jälkeen autoin sijoittamaan ko. koiran - ihan omaan lähipiiriini, joten tapaan sitä vieläkin. - RAKASTAN KOIRIA YLI KAIKEN
KIITOS OLI IHANA KIRJOITUS. JA VALITETTAVASTI MONEN KURJAN KOHTALO ON TARHAAN KUOLEMINEN.
TOIVOTTAVASTI IHMISET HAKISI NÄITÄ KURJIA IHANIA KOIRIA JA ANTAISI NIILLE KODIN....
MINÄ OLE AINA PITÄNNYT KOIRAT VIIMEISEEN SAAKKA JA OLEN HYVÄSTELLYT NE VIIMEISELLE MATKALLE, JA ITKENNYT NIIN ETTÄ SILMÄT KIPEYTYVÄT.... KOIRIIN RAKASTUU NIIN MIELETTÖMÄSTI NYT MULLA ON 3 IHANAA KARVA LAPSUKAISTA. ONNEKSI NE EI OLE NYT NIIN VANHOJA 3-5 VUOTIAITA...
EN YMMÄRRÄ SELLAISIA IHMISIÄ JOTKA VOI OLLA ELÄIMILLE JA VARSINGIN KOIRALLE ILKEITÄ, JA MITEN JOKU VOI LUOPUA 8 V. KOIRASTA ? SELLAISELLA KOIRALLA EI KOSKAAN OLE OLLUT NUORUUDESSA HYVÄ SITÄ EI OLE RAKASTETTU KOSKAAN..
SE ON OLLUT SIELÄ VAIN JOKU HYÖTYKAPPALE.......- Nimetön
koirasta saa luopua koska vaan, jos se ei vaikka enää sovi muun perheen elämän rytmiin. Mutta jos koiralle ei löydä heti hyvää uutta kotia, olis se parasta viedä piikille eikä mihinkään tarhaan odottelemaan mahdollista uutta omistajaa joka sen säälistä ottaisi omakseen. Koira ei kärsi lopetuksesta toisinkuin hoitamattajättämisestä tai toipilaana olosta. Eikä koiralla välttämättä ole hyvä olla, vaikka se näyttäisi paremmalta kuin juuri uuteen kotiin tultuaan.
- Hämmentynyt!!
Nimetön kirjoitti:
koirasta saa luopua koska vaan, jos se ei vaikka enää sovi muun perheen elämän rytmiin. Mutta jos koiralle ei löydä heti hyvää uutta kotia, olis se parasta viedä piikille eikä mihinkään tarhaan odottelemaan mahdollista uutta omistajaa joka sen säälistä ottaisi omakseen. Koira ei kärsi lopetuksesta toisinkuin hoitamattajättämisestä tai toipilaana olosta. Eikä koiralla välttämättä ole hyvä olla, vaikka se näyttäisi paremmalta kuin juuri uuteen kotiin tultuaan.
Tosissasiko olet tuota mieltä?! että:" koirasta saa luopua koska vain"
Jos tuollaiselle ajatusmaailmalle perustaa koiran ottamisen alunperinkin, on se varma että sitten kun pienikin vastoin käyminen tulee menee koira kiertoon/vaihtoon!!
Koira on elävä ja tunteva olento siinä missä ihminenkin ja on väärin että ihminen ei vastaa loppuun asti koiran elämästä!!
Mutta todellakin on ihana kuulla näistä ihmisistä joilla on oikeasti sydäntä :) - tsih
Hämmentynyt!! kirjoitti:
Tosissasiko olet tuota mieltä?! että:" koirasta saa luopua koska vain"
Jos tuollaiselle ajatusmaailmalle perustaa koiran ottamisen alunperinkin, on se varma että sitten kun pienikin vastoin käyminen tulee menee koira kiertoon/vaihtoon!!
Koira on elävä ja tunteva olento siinä missä ihminenkin ja on väärin että ihminen ei vastaa loppuun asti koiran elämästä!!
Mutta todellakin on ihana kuulla näistä ihmisistä joilla on oikeasti sydäntä :)Koiraa ei tulekkaan ottaa vasta kun pitkän harkinnan jälkeen. Kun pitkään on harkittu, ei siitä luovuta tostavaan. Joskus kuitenkin olosuhteet muuttuvat yllättäen ja koirasta saattaa olla parempi luopua. Näissä tilanteissa tulee ajatella koiran parasta, eikä sitä että itselle tulee niin ikävä koiraa, jos siitä luopuu. Ja etukäteen on hyvä miettiä mitä tapahtuu jos ei pystykkään koirastaan huolehtimaan. Silloin koiran ei tarvitse olla huonoissa oloissa, vain siksi että omistaja kuvitteli voivansa vastata loppuun asti koiransa elämästä, eikä harkinnutkaan vaihtoehtoja.
En usko että nuorelle koiralle tulee ikävä entistä omistajaa, jos sen on hyvä olla uudessa kodissa. Ja jos koira on jo vanha se on mielestäni parempi lopettaa, jos sitä ei jostain syystä voi tai halua enää pitää.
Missään nimessä en laittaisi koiraa kiertoon, vaan mieluiten tutulle henkilölle, joka lupaa koiralle kodin sen lopuksi ikää.
Mikään laki ei kiellä koirasta luopumista, oli syy mikä tahansa. Heitteille jättö ynnä muu on asia erikseen.
Ne tunteet mitkä saavat sinussa koirasta luopumisen kuulostamaan ikävältä, ovat sinun, eivät koirien. En väitä etteikö koira olisi elävä ja tunteva olento, mutta ei sitä voi ihmiseen verrata. Koira seuraa vaistojaan, ei tunteitaan.
5 -vuotias tyttökoira. kovia kokenut katukoira josta en tule luopumaan kuunaan konsanaan
- Mandie92
en ottaisi itse niin vanhaa koiraa, korkeintaan 3-vuotiaan. 8-vuotias koira ei välttämättä enää elä kuin pari vuotta.
Mandie92 kirjoitti:
en ottaisi itse niin vanhaa koiraa, korkeintaan 3-vuotiaan. 8-vuotias koira ei välttämättä enää elä kuin pari vuotta.
otin tarkoituksella 5 vuotiaan. Koska ihmiset haluavat yleensä nuoren koiran ja vähän iäkkäämmillä ei ole niin hyviä mahkuja saada sitä kotia. Itseltäni on kuollut 2 sakemannia parin vuoden sisään. Toinen 13.v ja toinen kk:tta vaille 15.v Eli hyvinkin voi olla tän kanssa yhteisiä vuosia vaikka kymmenen.Koira on alkanut luottamaan nyt jo parissa viikossa meihin, vaikka niin paljon ihmisten taholta kovia kokenut koira onkin.
- aina vedet silmissä
olla liiankin herkkä, mutta saapa puhdistettua samojen kyynelten virrassa muutakin.
Aina kun luen mm. jäähyväiskirjoituksia (tai esim. se 10 käskyä jne...) olen aivan kuin jotakin olisi minun kohdallani juuri sattunut.
En silti aivan tuota tekstiä kokonaisuudessaan ja idealtaan tajunnut-kait sitten noinkin toimitaan.
Monta koiraa saattaneena rajan tuolle puolelle, yhden vain "etuajassa", aina sattuu. Tietty. Nyt 3 nuorehkoa/nuorta ja tervettä. En voi kuvitellakaan sitä hetkeä...mutta jos itse elän silloin, minä olen mukana saattamassa ja kotona. - hessu08
En tiä lukeeko tätäenään kukaan.Mut lyhyesti haluan kertoa Hessun ajokoira karhukoiratarinan.Hessu tuli o 7vk ikäisenäperheeseen ja kotiutu heti.Vietti varmaankin? mieleisensä elämän.Kulkipaljon, varsinkin metsissäjoisya piti.Olihan hän metsästyskoiraverinen, mutta ampumista a pauketta pelkäsi hirveästi.Hessu kulki aina porukan mukana mihin sitten mentiinkin ja nautti myöskoti-illoista.10v.Hessu sairastui maksakasvaimeen jameni hetkessähuonoon kuntoon.Viimeiset pivänsä vietti lempipaikallaan mökillä,missä teki erikoisen ratkaisun: Lähti metsään yölläiömeisesti kuolemaan rauhassa. Onneksi löysimme Hessun aamulla, tosin tärisevänä. Seuraavana päivänä Hessu pääsi eläinlääkärin avustuksella kivuistaanja viettää nyt ansaittua lepoa.Ikuisestikaiaten:kotiväki. Ps.Hessu, Roope-koira jatkaa nyt hienoja perinteitäsi.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 663065
Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai252133Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä671719Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t251587Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian161331- 281311
Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni61226Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja281180Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik101137Noh joko sä nainen oot lopettanut sen
miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu621031