unettomat yöt

Olen seurustellut nykyisen mieheni kanssa puoli vuotta ja edellisestä suhteesta oli kulunut jo kolme vuotta. Itse olen todella herkkä uninen tapaus mutta mieheni pystyy nukkumaan vaikka junaradan vieressä. Noh, nukumme minä, mies ja pieni koirani samassa huoneessa. Viime yönä olin heittää ne molemmat pihalle. Kyllä sen nyt kestää jos pieni koira kääntyilee, kuorsaa ja jahtaa jänistä keskellä yötä mutta kun iso, täysikasvuinen mies alkaa pyöriä kuin poranterä sängyssä niin siinä meinas hyvä meiniki loppua. Sitten kun sitä tökkii niin se ei muuta kun kääntä kylkeä ja alkaa narskuttamaan hampaitaan. Koiran voi kantaa pihalle jos niikseen on. Jäävuoren huippu oli se kun mies alkoi unissaan nauramaan. Ei mitään pientä hih hih vaan kunnon naurun remmakkaa ja sen perään toisteli exänsä nimeä. Sitten minä tyttö sain tarpeekseni ja kiersin miehen ja seinän väliin ja potkasin sen alas sängystä. kYllä se mietti aamulla että missä vaiheessa hän lattialle oli pudonnut. Totesin kylmästi vaan että varmaan samalla kun piti umpi hauskaa exsänsä kanssa, kutsuin koiran viereeni ja käänsin kylkeä.

Normaalisti en tekisi tästä numeroa mutta nyt on ollut kaiken asteisia paineita ja muuta murhetta että ei meinaa kärsivällisyys riittää kaikille.

Saanhan käyttää oikeuttani naisena ja pyytää miestä nukkumaan kotonaan pari yötä?? Saisin itsekkin nukuttua.