Olin rantalomalla turkissa ja minuun ihastui turkkilainen mies ja minä ihastuin häneen. Olemme vielä molemmat 18 vuotta, et aika nuorii. Ollaan pidetty yhteyttä kännykällä. Minua vain kiinnostaisi, kun en itse tiedä oikein turkkilaisissta arvoista, että minkälaisia parisuhteet ovat, esim. tasa-arvo, kuinka miehet suhtautuvat naisiin, miten paikalliset seurustelevat ja niin.. Tukrkkilainen on muslimi, miten se voi vaikuttaa minuun. Mietityttää vain nää asiat, että voiko suomalaisen ja turkkilaisen parisuhteesta tulla mitään pitemmällä aikavälillä.
Turkkilainen poikaystävä
mä..!
286106
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Kylläpäs taas tuli todistettua, että kyllä suomalainen nainen on sitten tyhmä.
Rupeas nyt vielä muslimiks sinäin sitten jooko, laita sellainen musta kaapu päälles että näkyy vaan silmät.
Vittu että suomalainen nainen on tyhmä.
että aina kun suomalainen nainen käy turkissa se ihastuu siellä johonkin mieheen?
Vai parisuhdetta suunnittelit muslimin kanssa. Sanon, että ei onnistu. Entäs välimatka? Jos turkkilaiset on niin ihqja, niin kyllä niitä on täällä suomessakin mistä valita. Mä en tähän päivään mennessä ole tajunnu miksi suomalaiset naiset ihan järjestään lankeaa näihin miehiin turkin matkoillaan? Etkö sä tyttö tiedä, että ne panee humalaisia suomineitoja siellä melkein ammatikseen. Oon aika varma, että tällä pojalla on muitakin naisia täältä skandinaaviasta. Älä ole tyhmä!
monikulttuuriset suhteet palstalle. siellä sun silmät avautuu turkkipoikien suhteen :D
Nyt käydä koulut loppuun ja katsotaan sitten 25 v, nappaako turkki.
Muslimikulttuurissa mies määrää ja nainen vikisee. Toimii ehkä sängyssä mutta normin elämässä käy aika pian vanhaksi. Harkitse tarkkaan kannattako sillä mies on todennäköiseti "panostanut" myös muihin vaihtoehtoihin = naisiin.
"että minkälaisia parisuhteet ovat, esim. tasa-arvo, kuinka miehet suhtautuvat naisiin"
Noh. Tasa-arvo ei ole ihan samaa kuin täälläpäin. Turkkilaisella on asiasta aivan toisenlainen käsitys. Tosiaan mies on se joka määrää ja nainen on se vähempiarvoinen joka tottelee. Muista että Kemal Atatürkin pilkkaamisesta tulee vankilaa. Muistatko muuten vähän aikaa sitten kun turkissa 12-vuotiaat joutuivat oikeuteen koska lauloivat kuoron kanssa laulua joka oli jollain tapaa kurdimyönteinen taijotain.
"Tukrkkilainen on muslimi, miten se voi vaikuttaa minuun."
Vähän riippuu. Saatat joutua pistämään huivin päähän, ulos ei mennä yksin, vieraille miehille ei puhuta tai tulee turpaan. Joulua et vietä, possuua et saa syödä. Islamissa nainen ei yksinkertaisesti vain ole samanarvoinen kuin mies.
Eikö ei ihan oikeesti tästä maasta löydy ketään että ihan turkista asti pitää hakea? Jos on pakko olla joku ulkomaalanen niin niitähän täältä löytyy. Menet vaan tonne hesaan iltaseen aikaan niin siellä ketään muita olekkaan.
Sillä pojulla taitaa olla siellä jo 100 muuta suomi- tai ruotsityttöä kierrossa.
muslimikulttuurissa....oletko myös perillä joka muslimimaan kulttuurista?? ja jos näin yleistä että mies vie ja nainen vikisee, voinko yleistää myös että jokainen suomalainen mies tappaa vaimonsa riidan päätteeksi? mietihän ennenkuin yleistät.ja ota asioista kunnolla selvää. :)
itse olen monessa maassa asunut, en vain lomaillut, joten olen nähnyt sen arjen monessa maassa.myös muslimimaissa, ja tässä muslimiKULTTUURISSA. niitäkin on niin erilaisia eri maissa.kun esim marokossa nainen on arvoton, niin turkissa naista kunnioitetaan.
Kamala miten negatiivista kuvaa kaikki tahtoo viljellä turkkilaisista miehistä! Ettekö ite hermostus jos joku yleistäs kaikki suominaiset. itelläni ei tosin oo kokemusta just turkkimiehistä, on kuitenkin ulkomaalainen poikaystävä. Voin sanoa että varmasti tulee paljon uutta vastaan, mutta voit myös saada paljon. islamista ja muusta kulttuurista kannattaa jutella tän pojan kanssa, ja voit vaikka netistä ettii (asiallisilta sivuilta) mitä uskontoon kuuluu. ei se ole mitään naisten alistamista!
en toki kehota juoksemaan silmät kiinni rotkoon, mutta mieti itse ja just tätä tapausta, älä usko muiden panettelua.
onnea teille! :)
tsekkaa vaikka tuota lomaromanssit palstaa.
Älä välitä noiden suomalaisten miesten kommenteista. en oo ikinä tajunnu et mikä hitto niitä riivaa turkkilaisten miesten suhteen. taitaa olla mustasukkasia vaan. ne ei tiedä yhtään mitään asiasta. jos tänne suomi24 kirjottaa vaan sanan turkkilainen mies niin johan ne tulee pottuilemaan. mutta jättää ne vaan omaan arvoonsa :)
Kannattaa keskustella pojan kanssa ja ottaa asioista selvää. Tiedän monia epäonnistuneita suomi-turkki suhteita, koska todellakin osa turkkilaisista miehistä on sellasia pleijereitä et niillä tosiaan on vaan yks asia mielessä ja niillä on saattanu olla/on vaik kuin monta "tyttöystävää". MUTTA tiedän myös onnistuneita suomi-turkki suhteita! Ikinä ei voi yleistää. Kyllä sieltäkin maasta kunnon miehiä löytyy :) Itse olen ollut 4 vuotta turkkilaisen kanssa ja nyt yli vuosi kihloissa.
muuta sinne turkkiin niin voin olla varma että et siellä ole viikkoa kauempaa.
jos et suomesta miestä saa niin merta edemmäs kalaan vaan.....
hei itse olen ollut turkkilaisen kanssa naimisissa 15 vuotta ja 2 lasta.vaikka mieheni on muslimi ei hän vaadi että itse olisin tai lapset.oli meilläkin kaukosuhde ja hyvin on tominut ja edeleenkin rakastetaan toisiamme jos sinusta tuntuu siltä niin anna mennä ja eikä siellä tarvii mitään huntuja pitää.saa olla ihan oma itsensä kanssa.
Törmäsin samoihin ennakkoluuloihin ja panetteluihin, joita tällä palstalla viljellään. Onneksi kuuntelin sydämeni ääntä, ja luotin rakastettuuni.
Nyt on takana 15 vuotta aviota, kaksi vuotta seurustelua ennen sitä sekä kaksi ihanaa puoliturkkia perheen jatkona.
Luota itseesi, poikaystävääsi ja rakkauteen! Kyllä osa on helmiä siellä sikojen joukossa. =)
meillä on tuttavapiirissä pariskunta jossa mies on turkista kotoisin, matkamuisto rantalomalta.
Alkuun me kaikki suhtauduimme todella nuivasti tähän mieheen, mutta kun tutustuimme niin alkoi mieli muuttumuuan jokaisella.
Hän on hyvin sopeutunut tänne suomeen, perustanut kaksi omaa yritystä ja on todella kova tekemään töitä.
heilläkin on lapsia ja elämä ihan normaalia suomalaista elämää. Miehen turkkilaisuus näkyy heillä vain ruokapöydässä miehen kokkausvuoron jälkeen.
Mutta jos nyt siihen mälkkiin rakastut ja jäät petettynä voivoottelemaan niin tee edes se palvelus koko suomen kansalle ja yhteiskunnalle ettet tuo sitä loista tänne eli tähän maahan!
Nimittäin teidänlaisten suominaisten uittamian "ihannemiehiä" on tässä maassa ihan tarpeeksi eli niitä ei tarvita enään yhtään enempää, kiitos!
kylläkin 95 %.
Minun mieheni (ja koko perhe) on ateisteja, ns. toisinajattelijoita.
Kulttuurierot lähinnä ruokapöydässä...: )
"voin sanoa, että kaikki turkkilaiset ovat naistenkaatajia. Itsellä on 2 ex turkkilaista, toisen kanssa lapsikin. Eivät ole yhden naisen miehiä. Näin se vaan on."
sinulla on kokemusta kahdesta turkkilaisesta naistenkaatajasta ja heti yleistät kaikki turkkimiehet? voisiko vika olla sinussa kenties. jos turkkilainen mies todella rakastaa, hän ei pystyisi pettämään
No niin, mukava lukea, että oletkin jo saanut liudan "kannustavia" neuvoja. Itse voin kertoa turkkilaisesta poikaystävänä ainoastaan omasta kokemuksestani parin vuoden ajalta.
Oma poikaystäväni on Istanbulista, tapasimme Suomessa hänen ollessaan täällä yliopistovaihdossa. Rakastuimme aika salamana, mutta tosiasiassa yritin itse himmailla viimeiseen asti. Omat ja muiden ennakkoluulot painoivat meidän suhteen alkuaikaa paljonkin, sillä hän oli ensimmäinen ulkomaalainen mies elämässäni.
Olin myös alkuun huolissani tasa-arvo- ja uskonasioista, ja miten meidän elämänarvot kohtaisivat arkielämässä, kun se suurin romantiikka suhteesta haihtuisi. Paras tapa selvittää asia oli keskustella, keskustella ja keskustella. Puhuttiinkin alkuun asioista heti paljon, ja uskalsin hänen kanssaan nostaa kissan pöydälle, kysellä ja kertoa itseäni mietityttävistä jutuista. Suhteemme aikana hän on osoittautunut älykkääksi (tilannetaju ja tunneäly meillä klikkaavat täydellisesti yksiin), hauskaksi, ajattelevaksi, liberaaliksi, toisia ihmisiä kunnioittavaksi ja huolehtivaiseksi kumppaniksi. Hän perheineen ei ole harras muslimi, vaikka islamia tunnustavatkin. Heidän kotonaan vietetään hyvin samanlaista arkea kuin meillä Suomessa. Olen kylläkin kuullut, että esimerkiksi Turkin kurdeilla uskonto on yleensä suuremmassa roolissa ja tärkeämpi vaikutin muillakin elämän osa-alueilla.
Mitä tulee poikaystävääni ja naisten kunnioittamiseen, sitä riittää. Äiti on hänen elämänsä tärkein ihminen ja hän kunnioittaa myös naispuolisia ystäviään paljon. Itse koen olevani maailman onnekkain nainen hänen kanssaan, välillä tuntuu, että hän kohtelee minua oikukasta tuittupäätä liiankin hyvin :) En ole vastaavaa hellyyttä ja huolenpitoa saanut ainoaltakaan mieheltä tähän mennessä, vaikka takana on pitkiäkin seurustelusuhteita. Hän kunnioittaa mielipiteitäni ja arvojani, jonka vuoksi esimerkiksi riitatilanteet on meidän suhteessa nopeasti selvitetty, eikä niitä tarvitse jäädä kyräilemään. Tietysti molempien sujuva englanninkielentaito on osoittautunut erittäin tärkeäksi, sillä keskinkertaisella kielitaidolla syvällisempien asioiden käsittely voisi olla haastavaa. Tiedä häntä.
Sinulle en oikeastaan voi todeta muuta, kuin että ota miehestä selvää. Olet tosi nuori, enkä tiedä, kuinka vakavasti tuon ikäiset turkkilaiset pojat ovat valmiita sitoutumaan, etenkin jos kyseessä on kaukosuhde. Itsekin asun kaukosuhteessa, ja vaikka meillä on takana vuosi lähisuhdetta, ja pyrimme vierailemaan toistemme luona parin kuukauden välein, koettelee kaukana eläminen suhdetta toisinaan melkolailla. Mielestäni sun kannattaisi miettiä enemmänkin tätä puolta. Onko lomaromanssillanne realistisia mahdollisuuksia? Kuinka paljon voit toiseen ihmiseen lyhyen tuttavuuden jälkeen luottaa jne? Kulttuurieroja on myös seurustelukulttuurissa meillä ja heillä. Turkissa seurustelukulttuuri on myös erilainen kuin Suomessa. Julkisesti tunteita ei näytetä kuten Suomessa (en tiedä, onko rantalomakohteissa tässä eroa, mutta ainakin Istanbulissa pätee) ja esimerkiksi tyttöystävän esitteleminen vanhemmille on iso juttu, ja se merkitsee, että suhde on vakava. Seurustelu"tapoihin" vaikuttaa myös uskonnollisuus - mitä uskonnollisempi perhe, sen kontrolloidumpaa ja konservatiivisempaa nuorten tapailu on. Oman poikaystäväni perhe ei ole uskonnollisesta päästä, rakastaa minua ja on ottanut täysin omakseen. Silti emme nuku esimerkiksi samassa sängyssä poikaystäväni kanssa, koska se olisi vanhempia kohtaan epäkunnioittavaa käytöstä.
Tsemppiä siihen, mitä päätätkin. Olet nuori, mutta (toivottavasti) et tyhmä. Pidä siis järki päässä, vaikka tunteita tuntuisikin olevan. Turkkilaisen ja suomalaisen parisuhteesta voi parhaimmillaan tulla todella kestävä ja rakastava, ei se kansalaisuudesta ole kiinni. Aina näin ei tietenkään käy.
sanonko mitä päähän,,voi hemmetti että se on tyhmä tämä suomalainen nainen,,en kyllä enää semmoista haekkaan,,hyi helvetti!
Miks ei vois tulla? Tietenkin teillä voi olla erillaiset arvot ja muuta, mutta miks ei vois muka tulla? Kannattaa yrittää tutustuu siihen kundiin.
Reilu kuukausi sitten tapasin yhen pojan. Turkkilaisen. Se on ihan ihastunut muhun, mutta ite en oo kiinnostunut hänestä. Tosin uskon että siitäkin olis voinu tulla jotain jos olisin ite vaan halunnut todella.
Sen sijaan olen ihan umpirakastunut poikaystävänii joka on brasilialainen. Ja vaikka meiän välillä on monta eri asiaa mikä on ihan erillallailla , just ton tasa-arvonkin kanssa. Kyllä se aiheuttaa jonkun näkösii vaikeuksii, mutta uusiin asioihin voi tottua :) Ja jos jutun todella haluu saaha toimiin niin kaikkeen voi sopeutua.
Kauheesti tsemppii tälle jutulle! :) Ja sulle!
Suhde turkkilaisen kanssa voi onnistua, vaikka vaikeaa se on. Huomasit varmaan että suurinosa vastauksista olikin aika negatiivisia. Itse olen kihloissa turkin kurdin kanssa. Jos haluat keskustella lisää tässä on s-postini: [email protected] (en viitsi tänne elämästäni kertoa, varsinkaan kun se ei kenellekkään kuulu, ja suurinosa suomalaisista (ainakin miehistä) on negatiivisia ja erittäin ennakkoluuloisia.. johtunee varmaan siitä kun suomalaisnaiselle ei kelvannutkaan mikään juoppo suomalainen.. (ja huom, on poikkeuksia, niin turkkilaisissa kuin suomalaisissa)
Onpa taas vanha keskustelu kaivettu esiin, mitähän ap:lle mahtaa kuulua?
Omakohtaisesti (nyt jo hieman varttuneenpana ja enemmän maailmaan nähneenä) voin todeta, että turkkimiehestä puhuttaessa (tai mistä tahansa miehestä, joka asuu maassa jossa on sekä normaalia pitäjää että vilkkaasti kansoitettuja turistikohteita) pitää muistaa, että sielä on vähintään kaksi eri rotua,,,perusmies ja turistikohteiden mies. Ranta- ja baaripoikien elämä, kultuuri, moraali ja kiusaukset ovat vaan siellä "turistipuolella" niin erilaiset (vaikka monesti haluavatkin muuta vakuutella). Perusmiehenkin kanssa suhde on vähintäänkin haastava kaikkine kulttuurisidonnaisuuksineen ja jälkimmäisen kanssa lähes mahdoton (omakohtasesti jälleen, paljon olis pitänyt pystyä "ymmärtämään" ja "katsomaan läpi sormien", itse en pystynyt enkä onneksi saanut varmaan puoliakaan totuudesta tietää). Jos taas onnistuu löytämään mukavan miehen muualta kuin turistikohteesta, siis sieltä normaalipitäjän puolelta, jonkun joka ei ole ensimmäisen kahden viikon aikana vakuuttelemassa ikuista rakkauttaan, niin
hommassa saattaa olla jo jotain mahdollisuuksiakin. Edelleenkin tietenkin kulttuurilliset haasteet
huomioiden ja paljon pitää osata kompromisseja tehdä, molemmin puolin. Enkä puhu nyt pelkästään
Turkista, vaan useistakin saman alueen maista.
Tapasin Turkissa yhden miehen. Ei kovin suurta ikäeroa meillä ole, itse olen kyllä 17v.
Meneekö turkkilaiset miehet usein liian nopeasti suhteeseen? se oli aika hämmentävää minulle.
En ole aivan 100 %.sesti varma tästä meidän suhteesta. Koska olen kuullut niin paljon negatiivisia juttuja turkkilaisista. Haluaisin luottaa täysin. Ottaisinko vain riskin ja antaisin mennä. Jokatapauksessa, jos tästä ei tule mitään, haluan aina olla hänen ystävä. Hän sanoo, että rakastaa minua. Minulla on hirveä ikävä häntä :( haluan takaisin turkkiin. Tämä välimatka ei ole hyvä juttu.
Miten on käynyt teille muille, joilla on ollut lomaromansseja? Onko yhteydenpito jatkunut loman jälkeen?
Huomasitko kuinka negatiivisesti itse suhtaudut suomalaisiin miehiin?
Ihan hyvin se sinun kurdisi voi olla tosi kiva tyyppi. Muista kuitenkin kertoa jotakin hänelle suomalaisista naisista kuten esim. suomalainen nainen on lähes yhtä väkivaltainen kuin suomalainen mies (löytyy turvakotisivulta tietoa). Perheen lapsen suomessa tappaa yleensä suomalainen nainen. Suomalaiset miehet ja naiset solmivat suunnilleen yhtä paljon avioliittoja ulkomaalaisen kanssa. Suhteissaan ulkomaalaisiin suomalaisen naisen liitot hajoaa useammin kuin suomalaisen miehen. Nämä edellä olevat on ihan tutkittua tietoa ja jokainen löytää ne helposti netistä.
Tämä on mutua mutta ihan varmasti totta: Suomalainen nainen tekee henkistä kiusaa paljon paljon enemmän kuin suomalainen mies.
Jos siis sinulta viattomalta enkelipololta suomalaisnaisressukalta ulkomaalainen mies ottaa ritolat ja vie lapsen mennessään niin se kai vaan johtuu siitä että nämä ulkomaalaismiehet ovat tottuneet paaalljon ystävällisempiin ja huumorintajuisempiin naisiin.
Moni suomalainen nainen on luonteeltaan "jätkä". Karski ja kylmä. Itse olen huomannut että ulkomaalainen nainen on ylpeä naiseudestaan ja kantaa sitä todella kauniisti. Nainen on nainen. En yhtään ihmettele miksi miehet kohtelevat naisia kunnioittavasti (eurooppa, sivistynyt sellainen) avaten ovia, auttaen kantamuksissa jne. Nainen ulkomailla huomioi ystävällisyyden aidosti kun taas täällä suomessa nainen melkein pahastuu kun koettaa auttaa.
Itse huomasin aikoinaan, että tuttavapiiri ja ystäväpiiri alkoi kummasti kaventua kun kerroin että seurustelen turkkilaisen miehen kanssa. Kaikenlaiset palstat kuhisivat ennakkoluuloja, haukkumista ja panettelua. Turkkilaisuudesta on tehty suomalaisen yhteiskunnan kirosana. Kumma kyllä, monet turkkilaiset ovat kovia tekemään töitä, silti heitä haukutaan laiskoiksi ja väitetään että he jonottavat sossun tukia. Turkkilaisia parjataan jopa enemmän kuin niitä "tunnettuja" kansanosia, jotka Suomessa käyttävät huomattavasti enemmän hyväkseen sosiaalietuuksia minkäänlaista yhteiskunnallista vastuuta kantamatta.
Olen tosi surullinen siitä että ihmiset ovat niin ennakkoluuloisia. Itse jouduin luopumaan muutamista kavereistani, jotka käyttäytyivät minua kohtaan törkeästi.
En ymmärtänyt lähtöasetelmaakaan, jos joku menee yksiin oletetun pelimiehen kanssa niin onko se suoraan niiltä kavereilta pois? Eihän turkkilaisuus saa olla syy siihen, miksi välirikkoja syntyy, kuinka moni näistä kavereista irtisanoo kaveruuden siksi että se suomalainen jätkäkaveri on tunnettu pelimies? Vai voisiko olla, että tämän suomalaisuuden taustan perusteella häneen suhtauduttaisiin paljon lempeämmin? Todellinen syy onkin ennakkoluulot. Jokaisella yksilöllä pitäisi olla oikeus tulla kuunnelluksi uskonnosta, taustoista, kansallisuudesta, jne. riippumatta.
Olin tosi yllättynyt siitä, miten negatiivisesti ihmiset alkoivat suhtautua minuunkin.
AP:lle sanoisin, että olet todella nuori vielä, joten maltti on valttia. Vaikka olisit tavannut suomalaisenkin poikaystävän, niin kannattaa tutustua toiseen kunnolla ja ottaa asioista perinpohjaisesti selvää ennenkuin lähtee mihinkään vakavampaan.
...ja omakohtaista kokemusta ei ole Suomesta silla asun Australiassa mutta huomasin asian etta suomalaiset taalla Australiassa kayttaytyy samalla tavalla kuin Suomessa...eli syy ei ole maa...kylma ...tms...se on ihmiset me suomalaiset...Kun tutustuin turkkilaiseen mieheeni niin suomalaiset Australiassa jauhoivat samaa
kuin ne jauhavat Suomessa...mutta heti kun puhuin suhteesta vaikkapa venalaiselle niin ...puhui heti ymmartavaisemmin ei ennakkoluuloja ollenkaan...kylla me suomalaiset ollaan viela metsakansaa vaikka koulutusta annetaankin...mutta kun asuu ulkomailla niin nakee asiat jotenkin laajemmin...olen matkustanut ja asunut muualla niin se avartaa... viikon pari loma ei viela vaikuta vaan pitaa asua kauemmin...olen asunut Suomi-İsrael-Australia-Turkki- plus lomakohteet paalle...kannattaa lahtea sielta Suomesta niin silmat ja ajatukset avartuvat...ja nakee turkkilaisenkin eri valossa...minulla on hyva turkkilainen aviomies jonka hain Etela Koreasta tanne Australiaan eika hanta taalla kukaan hauku...onneksi en vienyt hanta Suomeen vaikka se kavi mielessa...han ei tieda pakkasesta ja ilkeista suomalaisista mitaan vaan myy kebabia ausseille jotka ovat hanelle tosi ystavallisia...
Kai tuo nyt suomipöljän voittaa?
Heippa. Olet vielä nuori.Sanoisin että kuuntele sydäntäsi. Minulla jonkun verran kokemusta takavuosilta.Onhan siellä miehet ystävällisiä ja huomaavaisia. Joillakin voisi onnistua aikansa.