Nyt hieman mielipidettä kehiin. Sanoin poikaystävälleni että, minä ja hänen (ja hänen entisen tyttöystävän yhteinen) koira ei mahduta samaan sänkyyn nukkumaan. Eli siis koiran paikka on nukkua lattialla tai toisessa huoneessa (kyseessä siis isokokoinen eläin) tullessaan hoitoon poikaystäväni luokse. Sanoin hänelle että joko koira nukkuu lattialla tai minä omassa kämpässäni. Jäin siihen käsitykseen, että minä tulen nukkumaan tällöin omalla kämpällä. Mies siis nukkuu yönsä mieluummin koira kainalossaan kuin minun vieressäni. Loukkaannuinko, KYLLÄ! Mitäs muut ajattelette?
koira vs tyttöystävä
-n-
111470
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Moi. Itsekin olen joskus aikoinani omistanut koiran ja olen vahvasti sitä mieltä, että koiran paikka on lattialla eikä missään sängyssä.
Onko suhteenne vielä tuore? Jos koira on ollut poikaystävälläsi jo kauan, se voi olla hänen elämänsä tärkein asia. Joku ihminen voi suostua jäämään kakkoseksi koiralle, mutta minä en henkilökohtaisesti siihen suostuisi. tuskin sinäkään sitä haluat. Ja jos asiasta on jo puhuttu ja sama meno jatkuu niin miksi kidutat itseäsi väärän miehen kanssa...?
koiran olevan hänelle tärkeä ja kunnioitan sitä. En vain ymmärrä itse miten hän voi edes asettaa minut "samaan asemaan" koiransa kanssa. Itse samassa tilanteessa laittaisin koiran välittömästi lattialla nukkumaan jos mies näin pyytäisi. Tiedän varmaksi, että asiasta tullaan vääntämään vielä kättä ja pahasti kun koira saapuu hoitoon. Periaatteestani en kuitenkaan luovu, jos mies ei sitä tule ymmärtämään niin voi jatkaa jatkossa nukkumista kokonaan ilman minua!
iso uroskoira, joka on vauvani, nukkuu vieressäni aina jos mieheni ei ole kotona. Jos taas koiramme yrittää tulla mieheni aikana sänkyymme, niin mieheni heittää koiran tylysti alas, ja koira nukkuu silloin sohvalla.
Ei se niin ihmeellistä ole, mutta ainakin minä kunnioitan aviomieheni halua nukkua kanssani kaksin. Miestäni taas ei haittaa jos yksinollessani nukun koiramme kanssa. Halailen sitten koiraa unissani.
Kenenkään muun kuin mieheni takia, en koiraa sohvalle nukkumaan laittaisi, mutta mieheni onkin ykkönen minulle.
Ajattele kylmästi, että poikaystäväsi "luopuu" ennemmin sinusta kuin koirastaan, eikä näytä tekevän edes kipeää.
Olen kanssasi samaa mieltä, koiran paikka ei ole sängyssä. Itse kokisin poikaystäväsi käytöksen myös loukkaavana, varsinkin kun käsitin viestistäsi, että koira ei vakituisesti asu miehen luona, nyt vain hoitoon tulossa. En tosin tiedä, mitä itse tilanteessa tekisin. Varmaankin menisin sitten kiltisti vain kotiin nukkumaan ja sillä osoittaisin, että en suostu koiran kanssa sänkyä jakamaan, pitäisin periaatteestani kiinni. Joka tapauksessa poikaystäsi toiminta tuntuu epäkunnioittavalta. Ihminen on kuitenkin ihminen ja koira koira.
Omalla poikaystävälläni on myös exän kanssa yhdessä hankittu koira, joka asuu poikaystäväni luona. Tiedän että koira kyllä nukkuu miehen vieressä, mutta silloin kun minä siinä olen, koiralla ei ole lupa tulla sänkyyn. Asiasta ei ole onneksi tarvinnut edes keskustella :) Aluksi minua kyllä häiritsi ajatus siitä, että koira ylipäätään välillä nukkuu samassa sängyssä kuin minä, mutta en alkanut valittaa asiasta, sillä koira on miehelle hyvin tärkeä, ja mielestäni meidän ratkaisu on kuitenkin ihan hyvä kompromissi. Eikä ajatus minua sitä paitsi enää häiritsekään nyt kun koirankin kanssa ollaan jo ystävystytty :) Olen ollut poikaystävälläni myös yksin yötä koiravahtina, ja vaikka koira onkin saamastani huomiosta välillä jokseenkin mustasukkainen, kas kummaa, tuolloin koira halusi kömpiä minun kainalooni yöksi enkä sitten raaskinut häätää sitä poiskaan. Tilanne oli kyllä jotenkin huvittava, se oli varmaankin jonkinlainen myönnytys meiltä molemmilta, koiralta ja minulta :D Joka tapauksessa mielestäni koira sängyssä kolmantena on jotenkin kaikkein eniten "ei ei".
Toivottavasti teilläkin koirasopu ja -kompromissi löytyy :)
että koiran paikka on lattialla tai omassa "sängyssä". Minulla on koko elämäni ajan ollut keskikokoisia, erittäin paljon turkkia omaavia koiria. Ikinä ei ole yhdenkään annettu tulla sänkyyn, ihan vain senkin takia, että ne tuovat turkissaan kaiken maailman sontaa pihalta, jota en halua sänkyyni. Ja jos kyseessä on iso koira, joka vaatii pehmeän alustan, niin sille voi sitten ostaa vaikkapa oman sohvan jossa voi kölliä. Minusta tuo on aika loukkaavaa, ainakin minä vetäisisin herneen nenääni jos koira olisi tärkeämpi kainalossa kuin minä.
Koirani on ollut seuranani ja minulle lojaali reilusti yli 10 vuotta eikä kukaan tule syrjäyttämään sen paikkaa sängyssäni niin pitkään kuin se elää. Yksikään mies ei ole pysynyt rinnallani kymmentä vuotta.
Eli JOS mies asettaisi minut valinnan eteen, niin hän häviäisi. Käytännössä koira itse valitsee useimmiten nukkumispaikakseen lattian sen jälkeen kun on käynyt rapsuteltavana ennen nukahtamistani.
Tuollaisessa valintatilanteessa eläin voittaa ja sillä sipuli.
Ostakaa isompi sänky tai erotkaa.
Kun koira on jo tavoilleen oppinut, sen on vaikea käsittää, miksei se saa enää nukkua muun lauman kanssa.
Minä nyt en ymmärrä muutenkaan miksi koiran pitäisi olla sisällä? Saatikka sängyssä!! huh huh
Koira on lauman alin. Kaikki ihmiset menevät sen yläpuolelle ja se pitää tehdä koiralle selväksi tai tulee ongelmia. Kyllä koiraa voi halia päivällä ja se voi ihan hyvin nukkua omalla paikalla yöllä. Minulla on eksän kanssa yhteinen koira ja koira on oppinut uusia tapoja vuosien varrella eli miten milloinkin nukutaan. Koira ei ole ihminen!
Nimenomaan, koirat ovat yllättävänkin sopeutuvaisia, vaikka olisivatkin saaneet olla aiemmin sängyssä, oppivat kyllä tavat uusiksikin!
Kuten jopa sen, kenen seurassa sängyllä sopii lekoilla, ja kenen tullessa mennään lattialle.
Mutta, tämä ei taida olla teidän ainoa ongelma?
Sävystäsi saa sen kuvan, ettet joko kunnioita kumppaniasi juurikaan, tai että hän on kovinkin hankala tapaus, ja olette ehkäpä jonkin verran etäisiä toisillenne?