kertoisitteko omat mielipiteenne moisesta käytöksestä.... ollaan kaukosuhteessa, välillämme matkaa 100 kilsaa. mies viestitelly ja luvannu ihanat elämät jne jne ja hänen aloitteestaan aloimme seurustelemaan ja tähän kaukosuhteeseen. Hänen sanojen mukaan pystyy tähän..on oikeesti aivan kultainen ihminen. monen tunnin puheluja puhuttu ja sen perään viestitelty. Nyt sit viime tapaamisen jälkeen, viestittely ja soittelu on vähentynyt.. kysyin häneltä että ollaanko me yhdessä ja hän sanoi että ollaan. Itseäni vaivaa se et ei kuitenkaan pidetä enää samalla tapaa yhteyttä kun aiemmin. en tahtoisi kuitenkaan menettää häntä, koska hän on aivan taivaallinen ja juuri sellainen kuin miehen pitääkin olla, mutta jotain hämärää tässä on. Aiemmin vastaili "jonninjoutaviin" viesteihini takaisin mutta nyt sit kun kerroin et ikävöin häntä, hän ei edes joutanut vastaamaan.
Mille tämä teidän muiden mielestä kuullostaa? oletteko olleet samanlaisessa tilanteessa... sydämessä kovertaa ja kovaa kun ei oikeesti tiiä...
pelottaa että menetän hänet...
Mille tämä teidän muiden mielestä kuullostaa? oletteko olleet samanlaisessa tilanteessa... sydämessä kovertaa ja kovaa kun ei oikeesti tiiä...
pelottaa että menetän hänet...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hei! Kauanko olette seurustelleet? Itse olen ollut kaukosuhteessa kohta 2,5 vuotta. Alussa mekin pidimme tiiviisti yhteyttä, mutta yhteydenpito on pikkuhiljaa vähentynyt. Emme ole enää niin tiiviisti yhteydessä kuin seurustelumme alussa. Kuitenkin me olemme yhdessä.
Tiedän mistä puhut. Oon itekin melko tuoreessa kaukosuhteessa, mutta tarpeeks kauan on kestänyt ettei yhteyttä pidetä enää niinkun ennen. Olen itse myös ollut hajoamispisteessä, menin jopa niin pitkälle että kiukuttelin toiselle siitä, miksei hänellä ole aikaa minulle.. haluan kuitenkin uskoa että meillä on tulevaisuus. vaikka siihen menisi aikaa.
No kyllä se jutustelu 'normaaleissaki' suhteissa vähenee koko ajan. Toki jos tosi harvoin rupee tulee viestiä toiselta, nii ero voi olla lähellä.