Laastarisuhteet

Onko teillä henkilökohtaisia mielipiteitä laastarisuhteita kohtaan? Onko teillä kokemuksia?
Itse tulin kaksi viikkoa sitten jätetyksi, sydän särkyi ja pala on kurkussa koko ajan. Nyt heräsin siihen, että olin muka rakastunut toiseen mieheen ja vietetään aikaa.. Kiva unikaveri.. ei taida olla tosirakkautta.
Itkettää, paha olla ja ahdistaa. Kauan kestän tätä?
81526
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Ei ole tosirakkautta ei. Tajusin itse vähän aikaa sitten, että olin erään ihanan pojan laastarina. Nyt tuntuu ihan sietämättömän pahalta, koska minähän menin rakastumaan häneen. Suhteen jälkeen kuuluu toipua yksin ja sitten vasta aloittaa uusi sivu elämässä. Yhden yön jutut eivät satuta ketään, mutta laastareiksi joutuneisiin sattuu aina jossain vaiheessa. Se ei ole reilua!!

Äänestä
  • olin minäkin todella mukavalle naiselle jonka olen tuntenut pitkään.Hän kertoi minulle kaikki exänsä sikailut ja minä huomaamattomasti rakastuin,olisin halunnut olla hänen kanssaan ja pitää hänestä huolta.Mutta yksi kaunis ilta tuli puhelu ja hän ilmoitti että ei halua enää olla kanssani.Ymmärrän ja rakastan häntä enkä voi tunteilleni mitään,itken yksin ja kaipaan häntä.

    Äänestä

Minulla mennyt 7kuukautta enkä vieläkään ole toipunut. Mies palasi entisensä luokse,jäin kuin nalli kalliolle. En voi vielä ajatellakkaan uutta suhdetta, entinen pitää olla ensin selvää, ei kannata säntäillä. Anna tilaa asialle,suuria tunteita, vihaa pettymystä ym....asia kääntyy sinulle loppujen lopuks voitoksi.

Äänestä

Laastarisuhteessa loukataan ainankin toista pahasti. Itse olin erään naisen "laastari" ja loukkaannuin siinä samalla. Olin tyhmä, kun rupesin tapailemaan ihmistä, joka ei ollut päässyt vielä yli exästään.
Neuvoni on tämä:
Unohda ensin, pokaa vasta sitten. Piste.

Äänestä
  • päinvastoin.
    laastarisuhteet lujittaa mieltä :=)

    Äänestä

  • potkukelkkakorjaaja.. kirjoitti:

    päinvastoin.
    laastarisuhteet lujittaa mieltä :=)

    kumman kantilta kattoo.
    Olipa kiva toimia toiselle laastarina ja lujittaa samalla sen mieltä.. hohhoijjaa, samalla voisin itse hankkia laastarin itselleni ja pistää paskan kiertämään.

    Äänestä

laastarisuhteista puhutaan ihan liian yleistäen. Jos eron jälkeinen suhde kariutuu, ikään kuin itsestään selvyytenä oletetaan että se oli "vain" laastari. Kyllähän hyviä kestäviä suhteita syntyy myös heti eron jälkeen ja joskus ennen eroakin, ei siinä ole mitään kaavaa tai sääntöä. Riippuu siitä milloin sopiva osuu kohdalle, ja eron jälkeinen suhde voi päättyä ihan muista syistä, niin kuin suhteet yleensäkin.

Että pitäisikö eron jälkeen olla joku karanteeniaika, jolloin sanotaan "ei" kaikille kohdalle osuville sopiville ihmisille! Eihän ihmissuhteita voi sillä lailla järjestellä eikä panna odottamaan. Entäs kun suuri osa vapaista aikuisista on yleensä hiljattain eronneita, odotellaanko sitten vain.

Itse rakastuin eroprosessin ollessa vielä kesken, ja väitän että se oli ihan oikeaa rakkautta. Olisiko pitänyt jättää tutustumatta ja katsomatta tuleeko meistä ehkä jotain? Suhde päättyi, kun lähemmin tutustuttuamme ilmeni että emme kuitenkaan sovi yhteen, mutta ei siksi että x-mies olisi vaikuttanut tunteisiini.

Minua loukkaa puheet, että tunteeni tätä uutta kohtaan ei olisi ollut aito niin kauan kuin sitä kesti. Ihailen ja kunnioitan häntä vieläkin ja tiedän että se oli oikeaa rakkautta jota vaan ei ollut tarkoitettu kestämään.

Äänestä
  • kahta on vaikeaa rakastaa samaan aikaan.. niin kauan kun itkee toisen perään ja haluaa jostain lohdutusta niin se on helposti vain tunteiden siirtoa toiseen ihmiseen, jos uusi tulee kohdalle.

    on myös täysin eri asia, onko tullut rakkaimpansa jättämäksi, kasvanut suhteessa erilleen, vai mistä syystä ja miten ero on tullut. jättäjä on taas voinut jo vuosiakin kasvaa eroon ja tietää, ettei ole yhteistä tulevaisuutta.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


mitämieltä? kirjoitti:

Onko teillä henkilökohtaisia mielipiteitä laastarisuhteita kohtaan? Onko teillä kokemuksia?
Itse tulin kaksi viikkoa sitten jätetyksi, sydän särkyi ja pala on kurkussa koko ajan. Nyt heräsin siihen, että olin muka rakastunut toiseen mieheen ja vietetään aikaa.. Kiva unikaveri.. ei taida olla tosirakkautta.
Itkettää, paha olla ja ahdistaa. Kauan kestän tätä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu