Ruma nainen

ole täydellinen, ei edes täydellinenkään, koska häneltä puuttuu kaikki viat, niin mikä täydellinen se silloin on. Pah. ei mikään.

Juu, rintojen suurennus on tosiaan tarpeen, jos laihdutat 40-kiloiseksi. Taidat tarvita hiukan pyöristystä takapuoleenkin. Siis jos satut olemaan yli 150 cm. Jos olet alle, tuo on ihan passeli paino. Muista myös hiussiirto, niiden pitää olla paksut ja ulottua vyötärölle.

Mitenkähän olet tullut johtopäätökseen, että 40-kiloinen nainen olisi miesten mielestä ihanteellinen, tai että miehille ylipäätään kelpaisi vain täydelliset naiset. Katsopa ympärillesi seuraavalla kerralla ihmisten ilmoilla liikkuessasi. Vain huippukaunottaretko ne siellä miesten käsipuolessa heiluvat?

Ilmoitathan projektin valmistumisesta, niin mennään naimisiin!

Ja kun saavutat täydellisen kauneuden niin huomaat etteivät miehet enää kelpaa sinulle...ja taas olet yksin.

Joten, olet ymmärtänyt asian aivan väärin. Olet tehnyt tunnepitoisen päätelmän kiukuspäissäsi etkä ollenkaan huomaa miten miehet vilkuilevat sinua sillä silmällä päivittäin. Kyllä jokainen kelpaa ihan sellaisenaan kuin on ainakin jollekin.

yhtä rumana, vanhenee vaan kokoajan, luulematta, että kaikki on kiinni siitä miltä näyttää, kun kuitenkin näyttää jonkun silmissä ihan nätiltä. Toisaalta tosiasia on, että ulkonäön perusteella toisen huomaa, niinhän mä huomaan itsekin. Ei tuolla mitenkään voi nähdä, miten sivistynyt sielu tai jalomielinen luonne kävelee vastaan. Mulla vielä sattuu olemaan miehestä melko tarkka kuva, millainen pitää olla, joten vaikka kuinka sisäisesti upea kävelisi vastaan, jos ei ole sitä mitä mä pidän huomion arvoisena, en tietenkään lähde edes tutustumaan, vaan mahdollinen herra täydellinen kumppanini menee ohi. En periaatteessa voi edes haastatella ja kuunnella jokaista vastaantuliaa pitäen silmällä,että jospa hän onkin se minun ainut oikea. Paljon menee ohi myös niitä, jotka sopivat omiin raameihini, mutta ei niihinkään tule jokaiseen tutustuttua, sillä minä en herätä heissä sitä tunnetta, että olisin tutustumisen arvoinen. Kyse ei liene siitä, että olisin muita rumempi, ehkä se on vaan sitä, että olen keskimäärin sitä samaa kauraa kuin muutkin.

Hankala kuvio, jonka selvittämiseksi en ainakaan minä pysty mitään kaaviota laatimaan.
En kuitenkaan edes uskottele, että toisenlaisena olisin vetovoimaisempi. Hoikistuminen ei varmaankaan tilannetta pahenna, joten se on suositeltavaa, en itsekään pidä laihtumisen myötä roikkumaan jääneestä mahanahastani, eikä allitkaan kovin seksikkäiltä näytä. Ilmiömäinen vaan tuokin, mistä kohtaa aikuiselta naiselta läskit lähtee. Multa on kasvot kavenneet todella luisevan näköisiksi, reidet alkavat olla mallia tikku, mutta tuo maha, tuo maha. Mä kuitenkin olen kaikkine kauheuksine, kiloista, roikkuvista nahoista ja jäljelle jääneistä läskeistä huolimatta pystynyt viehättämään monelaisia miehiä. Itse en ole heistä kaikista viehättynyt, koska oma miehenmallini on aika suppea, mutta ihan selvästi olen saanut positiivista palautetta näine hyvine.


Jos keskimittainen aikuinen nainen painaa 40kg tulee pakostikin mieleen, että hän sairastaa jotain hyvin letaalia sairautta. En usko, että se herättää vastaantulevissa kovinkaan suurta intohimoa, vaikka olisi miten isot rinnat.

Sä varmaankin olet tuota kirjoittaessasi jotenkin erityisen pettynyt miehiin, ja yrität selittää sitä sillä, että vika on pelkästeen miehissä. Ei ole, vaikka miehet asioita käsittelevätkin eri tavalla. Ja vaikka monesti näyttää, että miehille oleellisinta on se, että nainen on hyvännäköinen. Muut arvot tulee perässä.
Kääntää voisi tämänkin ajatuksen niinkin päin, että lähteekö kovin moni nainen edes tutustumaan mieheen, joka ei miellytä omaa silmää?