Aluksi, en kaipaa vittuiluja tai muuten asiattomia ja turhia kommentteja. Kaipaan vinkkejä tilanteeseeni, josta en tunnu itse pääseväni eteenpäin.
Olen 21-vuotias tyttö ja avopuolisoni on minua 2 vuotta vanhempi. Olemme olleet yhdessä reilusti kaksi vuotta ja kihloissa pian 1,5 vuotta.
Tällä hetkellä meillä menee oikeastaan oikein mukavasti. Aiemmin asia oli toisin. Olemme riidelleet ja mököttäneet toisillemme varmasti enemmän kuin monet pariskunnat koko 100 vuotisen avioliittonsa aikana.
Meillä on ollut ongelmana porno. Tiedän, että lähes jokainen mies katsoo joskus aikuisviihdettä, joten itsekin suhtaudun siihen niin, että se on ihan ok. Normaalia siis.
Kuitenkin jossakin vaiheessa mieheni katsoi pornoa KOKOAJAN, kun selkäni käänsin. Hän pyrki salailemaan asiaa minulta. Aluksi ihmettelin, että mitä hittoa, miksi hän tekee sitä kokoajan.
Pian katselun ohelle tuli uusi piirre; Alastonkuvien, bikinikuvien, strippivideoiden hakeminen ja katsominen.
Siinä vaiheessa pimahdin.
Pornon katselun ymmärrän, mutta sitä en ymmärrä enkä hyväksy, että puolisoni hakemalla hakee muiden naisten alastonkuvia. Sen verran arvostan itseänikin.
Riitelimme asiasta useita kertoja. Luottamukseni mieheeni kävi aika pohjalla johtuen siitä, että hän aina lupasi lopettaa kuvien katselun ja vähentää pornon jatkuvaa katselua (pelkäsin että seksielämämme lopahtaa) ja lisäksi hän lupasi lopettaa pornon katselemisen salaamisen, mutta aina vain, kerta toisensa jälkeen kärysi tekemisistään ja salailuyrityksistään. Pian aloin olemaan pahallapäällä kokoajan ja osoitin mieltäni KAIKESTA koska minulla oli MIELETTÖMÄN paha olla, koska luottamus oli kärsinyt ja koska tiesin mitä hän teki kotona AINA minun poissaollessani.
Tämän vuoden alussa tulimme tilanteeseen jossa päädyimme parin viikon asumuseroon. Aloite lähti minusta. Halusin miettiä, jaksanko jatkaa, koska parisuhteemme oli väsyttänyt minut henkisesti todella huonoon kuntoon. Samalla mieheni sanoi, että hänenkin täytyy miettiä, haluaako hän jatkaa, koska olen kokoajan hänelle vihainen, milloin mistäkin. (Se johtui siis siitä, että oli luottamuspulaa hänen sanomisiinsa)
Päätimme kuitenkin jatkaa ja olemme onnellisia siitä päätöksestä.
Nyttemmin tilanteemme on sellainen, että tiedän mieheni jättäneen bikinikuvat ja stripparit sikseen ja pornoakin hän katsoo harvoin. (Eli: Tiedän mieheni välittävän minusta ja tunteistani)
Asianhan pitäisi olla minusta nyt OK, mutta kun ei ole. Olen aikanani saanut niin tarpeekseni epärehellisyydestä ja siitä, että makuuhuoneessani on muiden naisten sulot vilkkuneet minun poissaollessani, että tuntuu, etten pysty hyväksymään vähäistäkään pornoa enää.
Haluaisin joitakin vinkkejä miten pääsen asian yli? Minua edelleen ahdistaa melko usein ajatus siitä,että mieheni katselee aikuisviihdettä poissaollessani vaikka tekee sitä todella harvoin ja tiedän, ettei hän tee sitä loukatakseen minua tai siksi etten riittäisi hänelle.
Mitä teen? Haluan irti tästä tunteesta. Tunteet ovat järkeä voimakkaammat tässä asiassa! :(
ASIALLISIA kommentteja, kiitos.
Olen 21-vuotias tyttö ja avopuolisoni on minua 2 vuotta vanhempi. Olemme olleet yhdessä reilusti kaksi vuotta ja kihloissa pian 1,5 vuotta.
Tällä hetkellä meillä menee oikeastaan oikein mukavasti. Aiemmin asia oli toisin. Olemme riidelleet ja mököttäneet toisillemme varmasti enemmän kuin monet pariskunnat koko 100 vuotisen avioliittonsa aikana.
Meillä on ollut ongelmana porno. Tiedän, että lähes jokainen mies katsoo joskus aikuisviihdettä, joten itsekin suhtaudun siihen niin, että se on ihan ok. Normaalia siis.
Kuitenkin jossakin vaiheessa mieheni katsoi pornoa KOKOAJAN, kun selkäni käänsin. Hän pyrki salailemaan asiaa minulta. Aluksi ihmettelin, että mitä hittoa, miksi hän tekee sitä kokoajan.
Pian katselun ohelle tuli uusi piirre; Alastonkuvien, bikinikuvien, strippivideoiden hakeminen ja katsominen.
Siinä vaiheessa pimahdin.
Pornon katselun ymmärrän, mutta sitä en ymmärrä enkä hyväksy, että puolisoni hakemalla hakee muiden naisten alastonkuvia. Sen verran arvostan itseänikin.
Riitelimme asiasta useita kertoja. Luottamukseni mieheeni kävi aika pohjalla johtuen siitä, että hän aina lupasi lopettaa kuvien katselun ja vähentää pornon jatkuvaa katselua (pelkäsin että seksielämämme lopahtaa) ja lisäksi hän lupasi lopettaa pornon katselemisen salaamisen, mutta aina vain, kerta toisensa jälkeen kärysi tekemisistään ja salailuyrityksistään. Pian aloin olemaan pahallapäällä kokoajan ja osoitin mieltäni KAIKESTA koska minulla oli MIELETTÖMÄN paha olla, koska luottamus oli kärsinyt ja koska tiesin mitä hän teki kotona AINA minun poissaollessani.
Tämän vuoden alussa tulimme tilanteeseen jossa päädyimme parin viikon asumuseroon. Aloite lähti minusta. Halusin miettiä, jaksanko jatkaa, koska parisuhteemme oli väsyttänyt minut henkisesti todella huonoon kuntoon. Samalla mieheni sanoi, että hänenkin täytyy miettiä, haluaako hän jatkaa, koska olen kokoajan hänelle vihainen, milloin mistäkin. (Se johtui siis siitä, että oli luottamuspulaa hänen sanomisiinsa)
Päätimme kuitenkin jatkaa ja olemme onnellisia siitä päätöksestä.
Nyttemmin tilanteemme on sellainen, että tiedän mieheni jättäneen bikinikuvat ja stripparit sikseen ja pornoakin hän katsoo harvoin. (Eli: Tiedän mieheni välittävän minusta ja tunteistani)
Asianhan pitäisi olla minusta nyt OK, mutta kun ei ole. Olen aikanani saanut niin tarpeekseni epärehellisyydestä ja siitä, että makuuhuoneessani on muiden naisten sulot vilkkuneet minun poissaollessani, että tuntuu, etten pysty hyväksymään vähäistäkään pornoa enää.
Haluaisin joitakin vinkkejä miten pääsen asian yli? Minua edelleen ahdistaa melko usein ajatus siitä,että mieheni katselee aikuisviihdettä poissaollessani vaikka tekee sitä todella harvoin ja tiedän, ettei hän tee sitä loukatakseen minua tai siksi etten riittäisi hänelle.
Mitä teen? Haluan irti tästä tunteesta. Tunteet ovat järkeä voimakkaammat tässä asiassa! :(
ASIALLISIA kommentteja, kiitos.
Vastaukset 11
Vanhimmat
tilanteessa. Mies kieltää käyneensä pornosivustoilla ja keksii mitä naurettavimpia tekosyitä sivuhistorian osoitteille. Miten hän voi pitää minua niin tyhmänä, että nielisin ne selitykset!
Mieheni ei halua puhua asiasta ja hänen mielestâän pornon katselu on täysin normaalia käytöstä, "olen mies, jos en katso pornoa käyn vieraissa".
Hän on pettänyt luottamuksen kerta toisensa jälkeen valehtelemalla asiasta. Meillä meni aivan erinomaisen hyvin pitkään ja nyt menee todella huonosti. Menimme vasta kihloihinkin ja hân vain tuijottaa pornoa.
Olen päättänyt mennä terapeutille puhumaan ongelmastani. Toivoisin hänen tulevan mukaani. En käsitä miksi hän ei voi luopua pornon katselusta. Lapsuudessani/nuoroodessani on inhoja kokemuksia pornosta ja ehkä suhtautumiseni johtuu juuri siitä. Mieheni tietää niistä, mutta ei silti lopeta. Se loukkaa. En voi sietää pornoa missään muodossa ja mulle tulee edes sen miettimisestä huono olo. Kun olen pois kotoa, tiedän mitä tapahtuu...
Hänen kaverinsa pitävät minua hulluna kiihkoilijana, joka haluaa kontrolloida tätä asiaa, mutta he eivät tunnekaan mun historiaa.
Anteeksi, tästä taisi tulla vain hullu vuodatus! Saitkohan tâstä mitâän apua...
En sano tätä loukatakseni sinua, mutta mukavaa että joku on samassa tilanteessa.
Kuinka usein miehesi katsoo pornoa?
Saanko kysyä että millaisia kokemuksia sinulla on aiemmasta elämästä tuon pornon suhteen, eli mikä saa sinut ajattelemaan noin kriittisesti asiasta?
Oletteko koskaan katsoneet pornoa yhdessä ? Vai oletko niin kielteinen ettet tahdo osallistua siihen? Sekin voisi sinua auttaa ymmärtämään pornoa.
Tosihan on, että miehille tuo pornon katselu on ihan normaalia vaikka se naisen mielestä olisi outoa ja kurjaa. Mutta toisaalta, jos tyttöystävä ei ajatuksesta tykkää, niin asia pitäisi pystyä sopimaan jotenkin. Ehkäpä miehesi on vain koukussa, kuten omani.
apua! En usko, että olemme ongelman kanssa yksin. En halua tarkemmin tässä kuvailla aiempia tapahtumia elämässäni, jotain voin selittää nuoruudestani.
Olin 16 v. kun mulla oli eka poikaystävä - tai mies se oli, minua 13 v. vanhempi. En tänä päivänä ymmärrä, miten lähdin sen miehen matkaan ja muutin hyvin nopeasti yhteenkin (vanhempien kannustuksesta...) Mies oli riippuvainen pornosta. Aluksi hänellä ei ollut nettiä kotona, mutta hän nauhoitti kaiken mahdollisen mitä taivaskanavilta sai. Pornokokoelma oli mittava! Kun netti tuli kotiin, homma räjähti käsiin ja hän vietti kaikki yöt koneella ja runkkasi milloin vain, vaikka olin kotona. Hänen käytöksensäkin muuttui jotenkin oudoksi tuona aikana ja hän oli aina ihme kikseissä pornosivustoista. Kun olin nuori ja tyhmä, en osannut sanoa, jos en halunnut toteuttaa hänen fantasioitaan. Hän puki minut ostamiinsa hepeneisiin ja sairaan korkeisiin korkoihin, joista hän erityisesti sai kiksejä. Sitoi mut sohvaan kiinni ja pisti pornot pyörimään. En ikinä nauttinut seksistä hänen kanssaan. Myöhemmin hän osoittautui oikein kunnon paskiaiseksi, melkein löi mua pari kertaa, nyrkki viisti aina naaman vierestä, hajotti peilejä ja ikkunoita nyrkeillään yms...
Moni varmasti miettii, miksi et helvetti lähtenyt menemään! En uskaltanut kertoa kenellekään, pelkäsin, että seksijutut tulevat esim. vanhempieni tietoon... Häpesin. Mulla on vieläkin vaikeuksia edes miettiä kyseistä tyyppiä. Pornosta on vaan jäänyt niiiiin huonot muistot.
Ehkä pelkään, että kumppanistani tulee yhtä riippuvainen. En osaa sanoa, kuinka usein hän katsoo pornoa. Sivuhistoriat on tyhjennetty ja mielellään vain hän etsii leffat "omalta konepuoliskoltaan". Eli ilmeisestikin jatkuvasti jollain tasolla. Hän on paljon pois kotoa töiden takia ja viettää aikaa miesporukassa, tietäähän sen mistä jutut koostuu.
Toisaalta tunnen itseni niin niuhoksi, mutta taas toisaalta ajattelen, että mulla on siihen oikeus. Mun mielestä porno vaan ei voi olla niin tärkeää, että sitä ei voisi lopettaa. Meidän seksielämä toimi aivan loistavasti, siihen asti kunnes hän jäi taas kiinni. Nyt mulla ei tee mieli mun miestä OLLENKAAN. Olemme olleet neljä vuotta yhdessä ja tämän ajan seksi on ollut aivan mahtavaa! Se on niin erilaista kuin koskaan ennen. Paskiaisen jälkeen mulla oli kaksi miesystävää (vuoden ja viiden vuoden suhteet).
Toivottavasti saamme asian selvitetyksi. Eihän aikuiselta ihmiseltä voi kieltääkään pornoa, vaikka haluaisinkin.
Huoh!
Tuli tuosta kirjoituksestasi mieleen, että ymmärrän oikein hyvin tilanteesi. Pelkäät, että tilanne muuttuu samanlaiseksi kuin edellisessä suhteessasi oli. Sait siitä silloin tarpeeksesi ja nyt kun näet että nykyinen miehesi katsoo pornoa, tulvii vanhat muistot mieleen. Ymmärrän.
Ehkä sinun on hyvä käydä puhumassa asiasta terapeutin kanssa. Asia kuitenkin on niin, että miehillä (ja miksei joillakin naisillakin) seksuaalivietti on voimakkaampi ja tarve itsetyydytykseen on vaikka parisuhteessa seksiä olisikin. Ehkä se on jonkin sortin järjen köyhyyttä, jos ei itseään saa tyydytettyä ilman pornon katselua, mutta jos joku sellaista vaatii, niin kuten sanoit, eihän sitä kieltää voi. Toisaalta. Jos oma kumppani asiasta kärsii, niin toki ihminen voi miettiä asian uusiksi.
Tiedät kuitenkin että miehesi välittää sinusta, teillä on seksielämä, joka toimii ja miehesi on ryhdistäytynyt ainakin siinä ettei hae pornoja sinun "koneenpuolelta". Hän ei sinua halua siis loukata asialla sinua. Sehän on kuitenkin asia, joka kertoo sen, ettei sinun tarvitsisi olla huolissasi.
Mutta tosiaan. Varmasti noista traumoista olisi hyvä jutella jonkun ammatti-ihmisen kanssa. Auttaisi varmasti niin sinua itseäsi kuin parisuhdettasi. Ne asiat on kuitenkin tapahtuneet silloin kun olet ollut nuori ja kehitysiässä seksiasioiden suhteen.
varmasti kaikki ja olen seksuaalisesti latautunut. En vain tarvitse leikeissäni muiden miesten kuvia ja useimmiten, hullulta varmaan kuullostaa, mutta ajattelen miestäni.
Rakastan rakastelua ja tunnen itseni haluttavaksi, kun olemme sängyssä. Kerran seksi toimii niin hyvin, miksi tarvitsee muita...
Ehkä osaisin suhtautua pornoon normaalimmin ilman niitä kokemuksia. Helppoa se ei tule olemaan. Kiitos, kun jaksat kuunnella :)
Siis hetkinen,... Nyt uniset silmäni ei varmaan ymmärtänyt oikein.
Sinusta porno on ok, mutta alaston- / bikini kuvat eivät?
Kun mies katsoo alastoman naisen kuvaa ja runkkaa, se tarkoittaa, että mies fantasioi/toivoo harrastavansa seksiä juuri sen kuvassa olevan kauniin naisen kanssa.
suhtauduin sun iässä ihan samallalailla. nyt pystyn ja tykkään katsoa pornoa miesystäväni kanssa. mukavaa jakaa asioita jotka vaikuttaa siihen että saa itsekkin enemmän seksiä. eihän fantasiat ole pettämistä, saahan sitä herättää ruokahalun muualla, kunhan syö kotona ;) . iän myötä sullakin itseluottamus kasvaa ja epävarmuus vähenee. sun kanssa se avokkisi haluaa olla eikä nakumallien, muutenhan se tekis jotain asialle.
Lukekaa tekstini kahteen kertaan ennen kuin vastaatte mitään. Pliis. :)
että kaikkien pitäisi hyväksyä porno? mullakin ikää vähän enemmän,mutta silti tuntuu pahalta. ja ymmärrän,että pornon katselussa kiinnostaa lähinnä se tekeminen,ei niinkään ne ihmiset.
mun suhteessa en voinut hyväksyä alkuaikoina sitä,että joka kerta kun lähdin,tiesin löytäväni poikaystäväni koneelta juuri katseltua pornoa , tai latautumassa olevaa..ja jos kysyin asiasta suoraan,vastaukseksi tuli "mitään en oo tehny" jne.
naputin ja nalkutin ja yritin kertoa miltä se pornon katselu musta tuntuu.ja siitä valehtelusta suutuin aina vain enemmän.
no,suhde jatkunu ,tiedetään omat paikkamme tässä suhteessa.pornon katselu vähentyny,mut valehtelu sen katsomisesta ei.yritän hyväksyä asian,koska se niin vähäistä tällä hetkellä,ja vaalehtelusta yritän selvitä keskustelemalla.. taitaa tuo epärehellisyys näinkin pienessä asiassa olla se suurin asia
miehesi on addiktoitunut pornoon, mikä ei ole sinun vikasi. lopeta jo oman pääsi vaivaaminen asialla. se ei ole sinun ongelmasi!
jokainen ihminen saa ajatella ketä lystää harrastaessaan seksiä, ei kukaan voi hallita toisen ajatuksia... ja tällä ei ole mitään tekemistä oikeiden tunteiden kanssa.
se että keräilee "työkseen" naisten alastonkuvia on minusta enemmin säälittävää, kuin mikään todellinen uhka parisuhteelle. haluatko oikeasti miehen joka on säälittävä?