Moi! Olen vasta-alkaja hiilihydraattitietoisessa elämäntavassa.
Kaikista tärkeintä on ollut se, että olen analysoinut omaa syömishistoriaani.
Alle 7-vuotiaana ennen kouluun menoa olin hoikka enkä juuri koskaan sairaana. Löysin vanhan neuvolakortin, jossa heti ala-asteen alkaessa oli maininta painonnoususta. Omissa mielikuvissani olin siihenkin aikaan ihan normaalipainoinen - mutta painnonousu alkoi jo silloin. Liikunnan väheneminen ei tätä selitä, koska ala-asteella liikuin jopa enemmän kuin aiemmin.
Analysoin tarkkaan koko syömishistoriani lempiruokia myöten, ja tässä tulokset:
Lapsena alle 7-vuotiaana lempiruokiani olivat pihvit, palapaisti, lihakeitto, makkarakeitto, kalakeitto ja ruisleipä juuston tai metwurstin kanssa. Makaronilaatikosta en pitänyt. En ollut erityisesti makean perään. Kotona laitettiin normaalia kotiruokaa ja ensimmäiset einekseni söin varmastikin vasta koulussa.
Koulunalku oli myös painnonnousun alku. Tällöin ruokavalioon tuli lisäksi makaroniruokia, perunalaatikoita, näkkileipää... Kouluruan syöminen tuotti jonkin verran ongelmia, koska en ollut tottunut einesruokiin, esim. lasagne, makaronilaatikko sekä spagetti jauhelihakastike. Kotona oli välipalaksi jätetty esim. mysliä ja jugurttia, kun vanhemmat eivät olleet enää kotona.
Yläasteella alkoi voimakas painnonnousu. Kaveripiirin myötä innostuin kasvissyönnistä. Aloin syömään eettisesti ja "terveellisesti". Kotona ruoka koostui soijatuotteista, riisistä, pastasta, riisimaidosta, vehnätuotteista... Koulussa saatoin täyttää lautasen pelkillä perunoilla ja margariinilla.
Kasvissyöntikokeilun aikana lisääntyi makeanhimo. Aiemmin en ollut juuri karkkien perään, mutta lukioaikana karkkipussi päivässä oli jo ihan tapa. Painoni on noussut nyt viidessä vuodessa 40 kg ja painoindeksi on jo lähes 35!
Kirjoitin tämän siksi, että muutkin huomaisivat miten tärkeää on katsoa omia ruokatottumuksia pitkältäkin ajalta. Näen erittäin selvästi, miten syömiseni on muuttunut koko lapsuuden ja nuoruuden ajan - ja miten nykytilanteeseen ollaan tultu. Tällä hetkellä taistelen vielä hillittömän makeanhimon kanssa, josta toivottavasti pääsen vähitellen eroon. Helpottaa, kun tiedän, mikä terveellisiksi luulemissani ruokavalioissa on ollut vikana.
Olen lukenut paljon aiheeseen liittyviä kirjoja - myös monia ravintoa käsitteleviä kirjoja 1950-luvulta lähtien - ja olen oppinut paljon uutta. Läski ja täysmaito ei nykyään kuulu juuri kenenkään ruokavalioon, mutta silti kansa lihoo. Vähärasvaisia tuotteita ja terveysmyslejä on vaikka kuinka, mutta silti kansa lihoo. Ihmiset yrittävät liikkua ja syödä "terveellisesti", mutta silti he lihovat. Oma lääkkeeni on sekaruokavalio, johon kuuluu runsaasti lihaa ja luonnollisia rasvoja. Kasvikset ja juurekset syön pääasiassa kypsentämättöminä (perunaakin voi syödä raakana ja kuorimattomana). Jalosteet ja valmisruoat ovat historiaa.
Kaikista tärkeintä on ollut se, että olen analysoinut omaa syömishistoriaani.
Alle 7-vuotiaana ennen kouluun menoa olin hoikka enkä juuri koskaan sairaana. Löysin vanhan neuvolakortin, jossa heti ala-asteen alkaessa oli maininta painonnoususta. Omissa mielikuvissani olin siihenkin aikaan ihan normaalipainoinen - mutta painnonousu alkoi jo silloin. Liikunnan väheneminen ei tätä selitä, koska ala-asteella liikuin jopa enemmän kuin aiemmin.
Analysoin tarkkaan koko syömishistoriani lempiruokia myöten, ja tässä tulokset:
Lapsena alle 7-vuotiaana lempiruokiani olivat pihvit, palapaisti, lihakeitto, makkarakeitto, kalakeitto ja ruisleipä juuston tai metwurstin kanssa. Makaronilaatikosta en pitänyt. En ollut erityisesti makean perään. Kotona laitettiin normaalia kotiruokaa ja ensimmäiset einekseni söin varmastikin vasta koulussa.
Koulunalku oli myös painnonnousun alku. Tällöin ruokavalioon tuli lisäksi makaroniruokia, perunalaatikoita, näkkileipää... Kouluruan syöminen tuotti jonkin verran ongelmia, koska en ollut tottunut einesruokiin, esim. lasagne, makaronilaatikko sekä spagetti jauhelihakastike. Kotona oli välipalaksi jätetty esim. mysliä ja jugurttia, kun vanhemmat eivät olleet enää kotona.
Yläasteella alkoi voimakas painnonnousu. Kaveripiirin myötä innostuin kasvissyönnistä. Aloin syömään eettisesti ja "terveellisesti". Kotona ruoka koostui soijatuotteista, riisistä, pastasta, riisimaidosta, vehnätuotteista... Koulussa saatoin täyttää lautasen pelkillä perunoilla ja margariinilla.
Kasvissyöntikokeilun aikana lisääntyi makeanhimo. Aiemmin en ollut juuri karkkien perään, mutta lukioaikana karkkipussi päivässä oli jo ihan tapa. Painoni on noussut nyt viidessä vuodessa 40 kg ja painoindeksi on jo lähes 35!
Kirjoitin tämän siksi, että muutkin huomaisivat miten tärkeää on katsoa omia ruokatottumuksia pitkältäkin ajalta. Näen erittäin selvästi, miten syömiseni on muuttunut koko lapsuuden ja nuoruuden ajan - ja miten nykytilanteeseen ollaan tultu. Tällä hetkellä taistelen vielä hillittömän makeanhimon kanssa, josta toivottavasti pääsen vähitellen eroon. Helpottaa, kun tiedän, mikä terveellisiksi luulemissani ruokavalioissa on ollut vikana.
Olen lukenut paljon aiheeseen liittyviä kirjoja - myös monia ravintoa käsitteleviä kirjoja 1950-luvulta lähtien - ja olen oppinut paljon uutta. Läski ja täysmaito ei nykyään kuulu juuri kenenkään ruokavalioon, mutta silti kansa lihoo. Vähärasvaisia tuotteita ja terveysmyslejä on vaikka kuinka, mutta silti kansa lihoo. Ihmiset yrittävät liikkua ja syödä "terveellisesti", mutta silti he lihovat. Oma lääkkeeni on sekaruokavalio, johon kuuluu runsaasti lihaa ja luonnollisia rasvoja. Kasvikset ja juurekset syön pääasiassa kypsentämättöminä (perunaakin voi syödä raakana ja kuorimattomana). Jalosteet ja valmisruoat ovat historiaa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vielä yksi asia lasten ruokailusta. Katselin juuri koulujen ja päiväkotien ruokalistoja, ja tuntui todella kammottavalta. Suomi on rikkaampi kuin koskaan, mutta silti lapsille syötetään kaikenmaailman moskaa. Onko se rahan vai tiedon puutetta?
Netistä löytyy listoja. Googlettakaa ja katsokaa... Vehnähiutalepuuroa, muroja, kiisseleitä, näkkileipää, perunamuusia, paistettuja perunoita, hedelmäistä currykastiketta... Voiko tämä ylipäätään minkään opin mukaan olla terveellistä ja vitamiinipitoista ruokaa?
Onko täällä ketään hiilihydraattitietoista, jolla on tarha- tai kouluikäisiä lapsia? Mikä on suhtautumisenne näihin ruokiin, annatteko lapsenne syödä tuolla tavalla?
sillä aiheesta on viime aikoina keskusteltu todella paljon julkisuudessa! Päiväkotien ja koulujen ruokamenoja on supistettu vuosi vuodelta, ja viimeinen niitti niiden ruokavalion terveellisyydelle on ollut viime kuukausien ruoan hinnan nousu.
Tämä tarkoittaa enemmän perunaa, valkoista pastaa ja eineksiä ja vähemmän tuoreita vihanneksia, ruisleipää, kalaa ja kokolihaa lapsille. Tarttis tehrä jotain.
ruokia;jauhelihakastike.spagetti,tuoresalaatti
riisivelli,ruisleipä.leikkele
jauhemaksapihvit,perunasose,raaste
hernekeitto,pannukakku,hillo
uunikala,perunat,lämmin kasvis,punajuuri
Siinä yhden viikon ruokalista,perunaa usein ja perunat ovat "kumiperunoita" pomppivat paremmin kun moni pallo.Joka aterialla myös näkkileipä ja maito,piimä ja vesi.
sun koko kirjoituksesi oli täyttä bullshitiä. Ala kuule kirjailijaksi fantasia sellaiseksi, tosin et tule menestymään silläkään uralla, joten mietippä uravalintaa tarkkaan.
Tällaista se on, kun yritetään saada enemmän kirjoittajia (=mainostuloja) sillä, että ei tarvitse rekisteröityä vaan jokainen saa aukoa anonyymistä päätään ja purkaa turhautumistaan. Huomasin vasta kirjoituksen laitettuani, että palsta on täynnä vege-wannabeita, joiden maailmankuva on kapeutunut kattamaan vain oman paremmuuden tunteen. Hirveän hienoa haukkua lähiruolla elävää metsästäjää murhaajaksi, kun itse on niin paljon tiedostavampi ja moderni, että lennättää lihankorvikkeensa Aasiasta ihan lentsikalla lähimarkettiin. Jostain kai se omanarvontunto on kai revittävä, vaikka sitten palstahäirikkönä.
Poistaako kasvissyönti myös mahdollisuuden oppia kielioppisäännöt vai etkö vain ole koskaan käynyt mitään kouluja?
Siinä on hirvittävästi nitriittejä, jotka aiheuttavat syöpää.
Minulla muuten kasvissyöntiin siirtyminen ei vaikuttanut makeanhimoon sitä eikä tätä. En ole koskaan omakohtaisesti kokenut mitä makeanhimo on. Nykyisin syön sekaravintoa, koska kasvissyönti kävi liian hankalaksi, kun reissaa paljon.
kasvissyöjä ja ikinä ei ole mitään makeanhimoja. Se on sitä mihin itsensä totuttaa ;)
entisenä kasvissyöjänä osaan lukea.