Mitä en ymmärrä monikulttuurisissa suhteissa on tämä "kulttuurin" loputon ymmärtäminen. Ulkkismiehet saa tehdä melkein mitä vaan kun "se kuuluu niiden kulttuuriin". Suomalaista kulttuuria jopa halveksutaan ja ihastellaan ulkkismiehen "kulttuuria".
Kyllä käyöstavat, toisen ihmisen kunnioitusta ja selkeää maalaisjärkeä pitäisi löytyä näiden ulkkismiestenkin plakkarista oli se "kulttuuri" sitten mikä tahansa. Olen afrikkalaisen kanssa naimisissa ja hänellä on kasvatuksesa ja elmänkokemuksensa myötä toisenlaisia käsityksiä asoista kun minulla, mutta en hyväksyisi häneltä jotain paskaa koska se kuuluu hänen "kulttuuriinsa".
Hyvät naiset, lopettakaa se loputon miesten ymmärtäminen ja vaatikaa selitystä huonolle käytökselle. Ja kun nyt Suomessa asutaan, niin maassa maan tavalla tai maasta pois.
Kyllä käyöstavat, toisen ihmisen kunnioitusta ja selkeää maalaisjärkeä pitäisi löytyä näiden ulkkismiestenkin plakkarista oli se "kulttuuri" sitten mikä tahansa. Olen afrikkalaisen kanssa naimisissa ja hänellä on kasvatuksesa ja elmänkokemuksensa myötä toisenlaisia käsityksiä asoista kun minulla, mutta en hyväksyisi häneltä jotain paskaa koska se kuuluu hänen "kulttuuriinsa".
Hyvät naiset, lopettakaa se loputon miesten ymmärtäminen ja vaatikaa selitystä huonolle käytökselle. Ja kun nyt Suomessa asutaan, niin maassa maan tavalla tai maasta pois.
Vastaukset 23
Vanhimmat
ilmiselvä rasisti!
Tätä samaa aina toitotetaan,mutta keitä nämä ovat,jotka sietävät ulkkismiehiltään mitä vain?? Itse en vastaavia pareja tunne...Mielipiteitä, niiden eroja yms riittää,mutta ne ovat kyllä ihan persoonasta kiinni, kukaan ei niitä lopulta kulttuurin piikkiin selittele..
Ukot jotka ovat alkaneet kukkoilemaan ja selittelemään asioita kulttuurieroina, ovat hyvin nopeasti saaneet kenkää..Ja myös suomalaisnaiset,jotka ovat yrittäneet alkaa muokata ulkkismiehestään tavallista naapurin Pekkaa ovat aika nopeasti saaneet jäädä ihan yksin uutta Pekkaa etsimään..
Eiköhän kyse ole aika paljon ihan henkilön heikosta itsetunnosta ja surkeasta elämän hallinnasta jos tyhmyyksiä sallitaan ja siedetään eri "kulttuurin" takia...
sun mielestä 'se paska' jota miehesi sulle tarjosi omasta kulttuuristaan?
Itselläni on mies turkista. Ja ihan voin näin avoimesti ilmoittaa että ainakin yksi "paska" mitä hän kulttuuristaan tahtoisi tarjota on hänen vapaus flirttailla yms. toisten naisten kanssa. Tiedän että heidän kulttuurissaan on tapana että esim. miehet lähtevät ulos iltaa viettämään ja jättävät vaimonsa kotiin istumaan ja sitten siellä baarissa alkaa sellainen ikäänkuin leikkimielinen kilpailu naisista ja niiden kanssa flirttailusta. Välttämättä kyse ei ole edes mistään vakavammasta, halutaan vaan näyttää kaverille että kyllä mä uskallan samaa tehdä kuin tekin, että en ole vaimon tossun alla...jne.. tälläisiä huomioita olen tehnyt , itsekin joskus olen mukana siellä iltaa viettämässä, vaikka harvoin kyllä ottavat vaimojaan mukaan.. No ollaan sit myös puhuttu tästä mieheni kanssa, ja oikeestaan hän ihan myönsikin että niin se menee..Ja sanoikin vielä mulle että kaverit pitäisi häntä jotenkin huonompana ja tyhmempänä jos hän alkaisikin siellä baarissa istua "silmät kiinni"..No joo on sitten tietenkin vakuutellut että se on vaan sellasta tyhmää leikkiä, että ei ikinä voisi tehdä mitään vakavampaa , siis pettää... No joo ehkä mä uskon, mut hieman kyllä tulee itelle tyhmä olo, et mitä kaikkea tässä vielä jaksaa katella..Vaikka itekin kyllä tiedän että mies rakastaa mua oikeesti, eikä ikinä vois oikeesti pettää, mutta mutta.. Ehkä kuitenkin joku päivä tulee raja vastaan ja haluankin miehen joka ei todellakaan flirttaile kenenkään muun kuin mun kanssa..
ikävä kuulla. Olette kuitenkin voineet keskustella asiasta, mikä on todella hyvä.
""Vaikka itekin kyllä tiedän että mies rakastaa mua oikeesti, eikä ikinä vois oikeesti pettää,..."
Elä elämää päivä kerrallaan ja katso mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Hyvää jatkoa.
En siedä mitään epäilyttävää käytöstä mieheltäni, minkään kulttuurin nimissä. Kyllä saa lähteä läppäsemään, jos alkaa jotakin tyrkyttää. Tämä on hyvin yksilökohtaista ja riippuu persoonasta, kuka sietää kuka ei. Äläpä yleistä. On sitten asia erikseen nämä käännynnäismuslimi naiset, jotka ovat ottaaneet miehensä uskonnon ja antavat kohdella itseään kuin kynnysmattoa, kulttuurin ja uskonnon nimissä, mutta muutaman vuoden päästä on uusi vaimo entisestä kotimaasta tulossa. Ei tietenkään kaikilla aika monilla. Näillä käännynnäinnaisilla on tarve olla hyviä muslimeita ja jotkut jopa käyttävät koko vartalon ja kasvot peittäviä vaatteita. He hyväksyvät kaikki oikut ja metkut miehiltään, islamin nimissä ja jäävät sitten tyhjän päälle lapsineen, kun mies nostaa kytkintä. Miehet aivopesevät nämä naiset. He ensin kertovat, kuinka kauhea on suomalainen kulttuuri ja kuinka huono moraali meillä naisilla on täällä, kun itsetunto on saatu hävitettyä, aletaan aivopestä islamilla, että tästä kaikesta saastasta ja pahuudesta voit päästä, jos käännyt muslimiksi ja elät kuin hyvät musliminaiset hänen maassaan tekevät. Suomi tyttönen on jo siinä vaiheessa raskaana ja muuta vaihtoehtoa ei ole. Sitten aletaan haukkua Suomea yhdessä, että saataisiin sitä "yhteenkuuluvaisuuden" tunnetta. Naista viedään kuin pässiä narusta. No, toivottavasti joku edes tunisti oman elämänsä. Nämä isättöminä kasvaneet suomalaiset naiset ovat kaikkien alttiimpia tähän aivopesu hommaan. Otollista maaperää, koska kokevat saavansa lopultakin, hyvän ja luotettevan "isähahmon" sekä pomottelevasta miehestään, että uskonnosta. Se on saletti sen jälkeen...
Eipä kannata yleistää!
"On sitten asia erikseen nämä käännynnäismuslimi naiset, jotka ovat ottaaneet miehensä uskonnon ja antavat kohdella itseään kuin kynnysmattoa, kulttuurin ja uskonnon nimissä....."
Jotka tämän sallivat, ovat ihan hukassa itsensä kanssa ei siinä muusta ole kyse. Olen "isin tyttö" ja musliminainen, ei minua kukaan pompottele, sen takia miehenikin minuun ihastui "ensi silmäyksellä"! ;) Meillä pätee se, jos teet jotain, mitä mieltä olet jos puolisokin tekee samoin, hyväksytkö vai et? Joten yhteiset pelisäännöt ovat erittäin selvät, ei ole kyse mistään kulttuurieroista.
Onko näitä naisia todellakin paljon? Tästä puhutaan tällä palstalla jatkuvasti, samoin kuin miehen kulttuurin ja tapojen ihannoimisesta, suomalaisuuden ja Suomen "vihaamisesta" ja kieltämisestä jne. Lista on loputon. En kuitenkaan ole tällä palstalla nähnyt juurikaan vastaavaa käytöstä (ellei sitten tulkinnan varalla jotenkin selittyisi). Tosielämässä en juuri muita mokupareja tunne, joten en siitä puolesta osaa sanoa.
Siksi kysynkin: Onko aloituksessa kuvattu toiminta yleistä vai puhutaanko tästä vain siksi, että pelätään sen olevan sitä? Lähteekö olettamus juuri esim. ketjussa mainituista käännynnäismuslimeista? Pistääkö kadulla silmään mokupareista juuri ne, joissa nainen kävelee alistuneen näköisenä pari metriä miehen takana? Näettekö niitä tasapainoisia mokupareja lain? Vai voisiko olla, että heidät ohittaa huomaamattaan, koska mikään ei olemuksesta loista "erikoisena", vaan ihan normaalista pariskunnasta on kyse? Vai onko näitä alistuvia naisia ihan tuttavapiirissänne?
Ja etukäteiskirjoituksena jo, että vaikka puskahuutelijat Watson mitä tähän provosoisivat ja kirjoittelisivat minusta, niin en näihin tule vastaamaan. Kaivakaa siihen vastaukseenne jotain todellista kokemusta tai omia näkemyksiänne Asiasta. Kiitos.
"Onko näitä naisia todellakin paljon? Tästä puhutaan tällä palstalla jatkuvasti, samoin kuin miehen kulttuurin ja tapojen ihannoimisesta, suomalaisuuden ja Suomen "vihaamisesta" ja kieltämisestä jne. Lista on loputon."
Suurilta osin näiden asioiden jatkuva painottaminen ja täällä mainitseminen on vain tiettyjen tyyppien keino yrittää haukkua ulkomaalaisten vaimoja kun eivät parempaakaan enää keksi. Käsityksiä, joista eivät pääse eroon kun kerran kuulevat...Eivätkä jaksa edes pohtia,onko asia todellisuudessa niin vai ei!
Milloinkohan kahvitar on näitä mama africoita nähnyt etnokaupoista tulevan täysin tällättyinä kun meikäläinen siellä useasti pyörii eikä sellaisia siellä näy?? Onko kahvittaren kokemus yksi kerta joskus 90-luvulla?
"Monesti tuntuu siltä, että osalle käännynnäismuslimeista tuo muslimius tuntuu olevan kuin joku roolileikki..."
Iso HUOM! OSALLE...todellakin kahvitar, osalle vain! Me muslimit myös huomamme,ketkä ovat täysin hurahtaneet väärin perustein ja ketkä ovat ihan taviksia eläen tavallista arkea.
Ystäväpiireistä....minä menetin nuorempana hyvin monta "ystävää" afrikkalaisen poikaystävän takia. Samoin nykyisin (käsittämätöntä!) moni ihan suomalainen karsastaa olla edes kaveria afrikkalaisen puolison omaavan kaveri tai tummien lasten äidin kaveri..Jos ei itsellä mitään vastaan, niin pitäähän sitä miettiä "mitä se Pekka nyt sanoisi!! Ei noit voi kotiinkaan kutsua!" Eli mitenköhän se menee, kuka valitsee ja kenet kaveripiireissä...
Sinun juttusi luettuani muistinkin ihan omakohtaisen tapauksen. On minullakin eräs muinainen tuttu, joka on täysin hurahtanut miehensä kulttuuriin. Uskonto ei tosin heidän suhteessaan esitä mitään roolia (en edes tiedä miehen uskonnollista vakaumusta), mutta tapakulttuuri, elämänarvot ja jopa puhetyyli ovat kyllä muovautuneet hyvin miehen kulttuuriin.
Tosin hyvä heidän tapauksessaan, miehen kotimaassa kun elävät. Tuntuu se silti näin "taviksen" korvaan välillä hassulta, ja tosiaan tulee olo, että sitä elinympäristön kulttuuria korostetaan ja tuodaan toden teolla esiin. Vaan jos ei hänen seuralaisiaan meno miellytä, voinevat vaihtaa piirejä. :) Olkoon hän onnellinen omalla tavallaan, ja eipä tuo onneksi vielä ole käynyt kotimaataankaan sortamaan puheissaan tai teoissaan.
Itse aina vain pienessä päässäni mietiskelen, että liekkö se elämä loppujen lopuksi sen kummempaa muissa länsimaissa kuin meilläkään. Paikallisissa kulttuureissa on toki eroja. Elämän rytmi, tavat ja jopa arvotkin voivat tosiaan vaihdella, mutta ei se minusta tee mitään toista kulttuuria sen hienommaksi tai huonommaksi. Kaikella on aina monta puolta.
"Näettekö niitä tasapainoisia mokupareja lain?"
Oma, melko kattavaan otokseen perustuva näkemykseni on, että suomalaisten naisten mokusuhteet eivät koskaan ole tasapainoisia. Aina niissä on ollut jotain häikkää, yleensä siihen suuntaan että suomalainen nainen on joko miehensä pauloissa tai sitten (varsinkin jos Suomessa asutaan) on muodostunut tälle jonkinlaiseksi korvikeäidiksi.
Tämän palstan naiset ovat tietenkin se poikkeus... :-O
"Ulkkismiehet saa tehdä melkein mitä vaan kun "se kuuluu niiden kulttuuriin". Suomalaista kulttuuria jopa halveksutaan ja ihastellaan ulkkismiehen "kulttuuria". "
1. ulkkismiehet saavat kultturinsa mukaan tehdä esim. mitä?
2. mitä koet että u.miesten kulttuurista ihastellaan?
3. mitä suomal. kulttuurista koet halveksitun?
1. Omia lapsia ympärileikataan väkisin, miehen painostuksesta, jos ei pystytä Suomessa, niin viedään ulkomaille. Nainen tekee kaikki kotityöt, mies makaa sohvalla. Nainen ei saa poistua kotoa, mutta mies rilluttelee baareissa, naisen on pukeuduttava miten mies haluaa ja omaa rahaa ei ole käytössä, jos ei ole töissä. Vaimolta edellytetään "harrasta" islamin toteutusta, itse eivät välttämättä harrasta. Kaikkia menoja kontrolloidaan saa seurustella vain miehen hyväksymien ystävien kanssa ja lapsista huolehteminen jää yksin naisten harteille, mies on lähinnä "viihdyttäjä" Eli, nämä miehet jatkaa samaa perinnettä ja käytäntöä täällä Suomessa, mihin ovat tottuneet kotimaassaan. Mikä tästä on kulttuuria ja mikä uskontoa, saa jokainen päätellä erikseen. Minulla on kokemusta. Olen entinen muslimi, noin 12 vuotta katselin sitä touhua ja ei ikinä enäää..
2. Heidän kulttuuristaan ihastellaan mm, naisten näennäistä vapautta, saa olla kotona ja miehen tulee elättää, tämä ei käytännössä onnistu Suomessa, joten täytyy myös elää toimeentulotuella. Lapsia tehdään niin paljon kuin tulee, ovat Allahin lahja. Eletään sitten veronmaksajien rahoilla, mutta arvotellaan heidän elättäjiään.
3. Kaikkea, naiset ovat huoria, miehet alkoholisteja, koulut opettavat väärin, suomalaiset juhlapyhät ovat vääriä ja islamin vastaisia, ihmisten pukeutuminen on väärää, puhe-ja keskustelutyylit ovat väärin, tv-ohjelmat ovat huonoja, katsotaan lautasantennilla Al Jazeeria, musiikki on kielletty. Siis yksinkertaisesti, en ole kuullut tai nähnyt yhdenkään muslimin puhuvan mitään hyvää tästä maasta. Piste. Olisi ihan kiva kuulla täällä.
Tai olen kerran, terveydenhoito on hyvää, koska on ilmaista, samoin neuvolapalvelut, koska tarvitsevat niitä todella paljon, muuta lääkäriksi halutaan ehdottomasti naispuolinen.
Tunnen myös monia maahanmuuttaneita muslimi-miehiä. He sanovat että suomessa ei ole ollenkaan mitään kulttuuria, että vain heillä on.
On se kumma kun kristittyjen maiden hyvä työmoraali ja valtion järjestys ja luotettavuus kuitenkin kelpaavat. Islamilaisissa maissa ei tällaista luotettavuuden kulttuuria olekaan.
Yksi asia kuitenkin on missä ovat hitusen oikeassakin: vanhukset ja vammaiset hoidetaan usein perheissä yhteisvoimin. Samoin vieraanvaraisuudessa yleensä olisi suomalaisella oppimista. Ihan kun toisen luone ei vosi yöpyä kun ei tarkoitukseen ole varattu erillistä vierashuonetta! Ennen suomalaisetkin nukkui pienessä tuvassa siskonpedissä.
Olen sanaton.
mieheni kulttuuria loputtomasti.. en ymmärrä että pitäisikään. Suhteen alussa oli ymmärrys välillä vähän koetuksella, kun esim aikakäsityksemme oli erilainen tai että mieheni mielummin väisteli ikävistä asioista puhumista. Mutta kunhan tutustuimme, niin johan noistakin selvittiin.
Arkemme on ennen kaikkea enemmän suomalaista arkea. Molemmat käydään töissä, harrastetaan lenkkeilyä yms. Intialaisuus näkyy lähinnä ruoan laitossa silloin kun mieheni on kokkausvuorossa. Kodissamme on toki jotain esineitä miehen kotimaasta, mutta hyvin vähän. Molemmat kulttuurit on arvossaan, mutta suomalainen näkyvämpää, täällä kun eletään. Ja mies ei todellakaan saa käyttäytyä miten sattuu, enkä muuten minäkään ;)
Meillä käydään vähän väliä keskustelua kulttuuriemme eroista ja taidan olla hieman liiankin kriittinen mieheni kulttuuria kohtaan. Ja mieheni on kyllä joutunut tiukan syynin alle ihan vaan siitä syystä että on ulkomaalainen. Olen samaa mieltä, että maassa eletään maan tavalla. Kuitenkaan en halua, että ulkomaalaiset luopuvat omasta kulttuuristaan, koska se mielestäni rikastuttaa myös meidän suomalaisten elämää. Mutta tässä joitain asioita, jota mieheni kulttuurista ihannoin ja joita en ymmärrä ollenkaan:)
Plussat:
-perheen ja sukulaisten arvostaminen. Tiivis yhteydenpito sukulaisten kanssa. Minä en ole pitänyt mitään yhteyttä esim. serkkujeni kanssa, mutta nyt olen alkanut vähitellen mieheni ansiosta pitämään ja se on osoittautunut tosi hyväksi asiaksi.
-vieraanvaraisuus (ovat pyyteettömästi vastaanottamassa vieraita vaikka minuutin varoitusajalla). Ja ei tarvitse kuin ajatella vaikka vesilasillista, kun se on jo edessä:)
-toisten auttaminen
-ruoan, ruoanlaiton ja ruokailun arvostaminen (voi sitä herkkujen määrää ja pitkään kestäviä aterioita)
Miinukset:
-vanhempien (suvun) vaikutus puolison valintaan. Ei onneksi ole ongelma meidän kohdalla, mutta hänen kaveripiirissään paljonkin näin tapahtuu.
-vaimon/avopuolison kanssa ei aina keskustella asioista, joilla on vaikutusta kummankin/koko perheen elämään, esim. työ. Tämä asia on meillä ollut riidan aiheena useammin kuin kerran.
- isot kaveri/tuttavapiirit. Puhelin soi koko ajan.Grrr.
-miehet ovat paljon tekemisissä keskenään, ei ole sellaisia pariskuntien yhteisiä illanviettoja, kahvilla käymistä tms. Mieheni kavereilla suurimmalla osalla on puoliso kotimaastaan, eikä ne naiset käy juuri missään viihteellä vaan jäävät kotiin, jos miehet lähtee esim. baariin. Minä kyllä käyn baarissa sekä omien kavereitteni kanssa että mieheni kanssa.
Tuossa oli nyt joitakin isompia asioita, joita joko arvostan tai jotka saa minut kiehumaan. Miehelleni olen sanunot, että nyt eletään Suomessa ja suomalaisen kulttuurin tavoin. Minä käyn töissä ja baarissa kavereitteni kanssa. Jos lapsi siunaantuu, niin tuskin jaksan kotona vanhempainlomaa kauempaa, sitten palaan töihin. Minä en tee ruokaa (en osaa), et meillä syödään joko valmisruokaa tai sitten mieheni kokkaa (useinmiten kokkaakin). Minä voin itse tehdyn ruoan vastapainoksi pestä pyykit ja imuroida. Kaupassa käydään yhdessä. Toki olen kiinnostunut mieheni kulttuurista, kielestä ja tavoista. ja kunnioitan heidän kulttuuriaan tiettyyn pisteeseen asti. Ja mieheni kunnoittaa suomalaista kulttuuria.
kertoa asioista. Hyvistä ja huonoista, ilman letkautuksia ja muuta raakkumista.
Suhteen alkuvaiheessa ja kaikki näyttää ihanalle, vaaleanpunaisten lasien läpi. Jos on järkyttäviä kokemuksia noin 20 vuotta takana, on aika vaikeaa puhua enää positiiviseen sävyyn. Kyllä siinä vähemmästäkin hyväksikäytöstä katkeroituu...
No eiköhän sitä jokainen tee omat ratkaisunsa jääkö huonoon suhteeseen 20 vuodeksi vai ei. Jos sitä alkuhuumassa näkee kaiken ruusunpunaisena ja tekee lupauksia, sitoumuksia ja kenties lapsiakin ennen kuin todella tuntee toisen, voi olla hankalaa päästä eroon ihmisestä joka onkin aivan erilainen kuin alussa antoi ymmärtää. Senpä vuoksi itse tutustun kunnolla ihmiseen ensiksi seurustelemalla, asumalla yhdessä ennen kuin menen naimisiin tai harkitsenkaan lapsia. Olkoon sitten kyseessä ulkomaalainen tai suomalainen mies. Tällä hetkellä meillä on menossa mieheni kanssa asuminen saman katon alla ja ainakaan vielä ei mitään ylläreitä ole ilmennyt. Ja seurusteltiin ennen yhteenmuuttoa kaksi vuotta.
Itse en hyväksy huonoa käytöstä keneltäkään minua kohtaan, kaikkein vähiten omalta mieheltä. Oma mies onneksi on vanhasta sivistysmaasta ja sen hänestä kyllä huomaa, tavat ja muiden ihmisten kohtelu ovat aivan eri luokkaa kuin kenelläkään muulla tuntemallani ihmisellä, kansallisuudesta riippumatta. Ja mieheni on kreikkalainen, minulle ei ainakaan tule mieleen mitään mikä olisi semmoinen asia mitä hän voisi tehdä omaan kulttuuriinsa kuuluvana joka olisi missään päin maailmaa jotenkin huono asia.
Hän ei tosin ole maassa maan tavalla sillä hän ei koskaan hauku ketään. ;)