Meillä parisuhteesta on seksi loppunut kokonaan, vaikka ikä ei vielä paina. Vai monenko suhteesta seksi on loppunut alle nelikymppisenä? Viimeisen vuoden aikana sekstailut voi laskea kahden käden sormilla, keväästä riittää jo yksi. Itse aikani vonkasin, mutta miehen annettua aina pakit lopetin senkin.
Kuinka pitkään parit ovat sietäneet tilannetta? Itse olen yrittänyt puhua, sekä ehdottanut eroa, mutta kumpikaan ei tunnu sopivan. Mies sanoo rakastavansa, mutta se ei näy fyysisenä kosketuksena, ei edes hellittelyinä. Minun sietoraja alkaa olla täynnä.
Kuinka pitkään parit ovat sietäneet tilannetta? Itse olen yrittänyt puhua, sekä ehdottanut eroa, mutta kumpikaan ei tunnu sopivan. Mies sanoo rakastavansa, mutta se ei näy fyysisenä kosketuksena, ei edes hellittelyinä. Minun sietoraja alkaa olla täynnä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Olemme 36 v pariskunta, oltu yhdessä 18 v. Reilu vuosi sitten mieheni sairastui vakavasti, ja sairaus teki tuloaan jo kaksi vuotta sitten. silloin loppui seksi. Nuorin lapsemme on 1 v 5 kk, ja sen jälkeen kun hän sai alkunsa, ei varmaan ole kuin yksi tai kaksi kertaa harrastettu seksiä.
Tilanne alkaa minun kohdallani olla melko sietämätön. Ero ei tule kysymykseen lasten ja mieheni tilan vuoksi, hän ei ole tätä itse aiheuttanut eikä voi tilanteelle mitään. Sairauden myötä hän on myös muuttunut niin että minä en häntä enää edes halua. Välitän hänestä ja olen sitoutunut mielessäni huolehtimaan hänestä, mutta kärsin suunnattomasti seksin ja fyysisen läheisyyden puutteesta. Kaipaan niin suunnattomasti miehen kosketusta. Kaikenlaisia vaihtoehtoja olen miettinyt, netti-ilmoituksiin vastaamista, maksullista miestä ym. Eräs työkaverini lupautui kyllä auliisiti kanssani seksisuhteeseen, mutta käytännössä se on vaikea järjestää, minä kun en juurikaan pääse kotoa lähtemään ilman lapsia muuta kuin töihin.
Välillä mietin, että näinkö minulla kuluu naiseuteni parhaat vuodet. Olen umpikujassa, josta ei ole pääsyä pois. Kaikki ratkaisuvaihtoehdot ovat huonoja.
Sama juttu meillä. Ei mitään liikettä siihen suuntaan pitkiin aikoihin, nämä hommat loppui vähän alta neljänkympin. Jotenkin olen sopeutunut tilanteeseen, toisaalta hieman jurppii. Jos edes vaikka saisi olla kainalossa joskus! Onko miesten mahdotonta osoittaa rakastamista jotenkin jos suu sanoo että rakastaa? En haluaisi erota, mutta tiedän että jossakin olisi jotain minuakin varten. Jos teen radikaalin ratkaisun, saatan joutua ojasta allikkoon. Ei voi mitään mutta tää tilanne samalla huvittaa ja ketuttaa. Mitä teen?
Olen parikymppinen nainen ja mieheni kolmekymppinen. Olemme olleet yhdessä neljä vuotta josta reilun vuoden naimisissa. Tavallisesti meillä on seksiä kerran viikossa, mä on ihan hyvä ja riittävä määrä, mutta nyt jostain ihmeen syystä on ollut kahden kuukauden ajan seksitöntä. Olen yrittänyt jutella asiasta ja saada selvyyttä tilanteeseen, mutta sitä ei vain näytä auttavan. Meillä siis mies on se, joka pihtaa. Itselläni riittäisi halua vaikka kuinka. Olen kyllästynyt kerta toisensa jälkeen pettymään siihen,ettei taaskaan saanut seksiä. Olen yrittänyt hierontaa, seksikkäitä vaatteita, olla painostamatta ja odottaa miehen aloitetta tuloksetta. En tiedä enää mikä neuvoksi. Osaako joku auttaa?
tätä:
Sain joskus sähköpostilla A-L Härkösen elämän ohjeita. Tässä yksi niistä:
"Välillä avioparien pitäisi unohtaa keskustelut parisuhteen ongelmista, ostaa pornolehti ja pullo viskiä tms. ja katsoa mitä tapahtuu".
Avoimin mielin siskot, kokeilkaa!
Voisin veikata että ne teidän haluttomat miehet hoitaa nuo halut jotenkin toisin, en tarkoita pettämistä vaan nyrkkikyllikkiä. Kyllä se vain niin on että se alkaa maistua puulta ja heinältä ajan myötä seksikin mutta himot on hiirelläkkin ja helpoiten hoituu kun touhuaa yksin. Varsinkin jos toinen "vaatii" jotain mitä ei halua, miehille se voi olla pelkästään ahdistus siitä että toinen nuohoaa kainalossa. Tai se että ei sitä välttämättä omaa vaimoa halua samallalailla katsoa kuin mitä miestenlehdissä näkee, eli ei tartte esittää "sellaista naista". Näin on.
on täyttä soopaa... Halukkaita miehiä on (kuten itse ja 40 mennyt rikki ajat sitten) mutta sellaiset naiset ja miehet eivät vain asu samassa taloudessa. Ja niissä tapauksissa jossa asuvat niin heidän ei tarvitse täällä ihmetellä kuinka onnistuis taas saamaan...
Minusta tämä asetelma on vaan niin väärin että toisaalla on seksiä huutavia naisia ja itse pyörittelen peukaloita että jokohan tänään lohkeaisi. Sama näyttää tilanne joillakin naisilla kotona. Jo kuitenkin seksi on yksi ihmisen perustarpeista. Sitä vaan mieli jotenkin synkistyy kun on pitkiä toveja ilman.
Ja sitten vielä tuo nyrkkikyllikki-juttu: Itsellä on parinkuukauden takaa tilanne jossa totesin että eipä tippunut tänäänkään seksiä joten hoitelin itse asian. No noin 20 min päästä rouva tulee ja tarjoaa seksiä. Eli ollut mitään vaikeutta hoitaa hommaa pois. No ei se varmaan aina onnistu mutta tuolloin kyllä.
on se hitto etten ole itse törmännyt siihen että naiset vonkaisi. Sen sijaan pakit olen vaimolta saanun monet kerrat. Ja niitä naisia jotka nyt sitten sanoo että pidä huoli puhtausesta niin voin sanoa että siisti ja puhdas olen aina.
Oikein harmittaa kun vääränlaiset ihmiset ovat naimisissa keskenään mutta erotakaan ei voi kun kuitenkin rakastaa puolisoaan. Mutta rehellisesti sanottuna nämä kumppanit jotka pakittavat jatkuvasti eivät kyllä ymmärrä miltä kumppanista tuntuu saada sormille kerta toisensa jälkeen. Miten ylimalkaan voi sitten vaatia uskollisuutta jos suostu seksiin. Eihän se tietysti ole oikein toista pakottaakaan mutta jos itselle ei maistu niin kyllä silloin pitäisi ymmärtää jos toinen hakee lohtua muualta. Eihän sen rakkauden kuitenkaan tarvitse mihinkään hävitä. Voi voi, on se elämä niin väärin....
Nyt kun asia on itselle omakohtainen ja oon seurannut näillä palstoilla käytyjä keskusteluja, oon huomannut että usein täällä juuri naiset kertoo / valittaa että kotona ei seksiä saa tarpeeksi ja mies pihtaa. Elikkä meitä on paljon... Uskomatonta mikä merkitys toimivalla seksillä ihmiselle loppujen lopuksi on. Sen huomaa vasta sitten kun se loppuu. Sitten sitä ajatteleekin suurin piirtein koko ajan...
todeta että ihmisille parisuhteissa tahtoo käydä näin. Itsellä tätä niukkaa seksin määrää on nyt jatkunut 20v niin voin sanoa että tiedän mitä se on. Saattoi mennä 6kk niin että ei ollut asiasta mitään tietoa. Sitten taas joskus sai mutta pääsääntöisesti jos en vaatimalla vaadi niin luulen etten saisi lainkaan. Olen tässä nykyään sen verran itserakas että sitten vaadin. Toinen vaihtoehtohan olisi mennä vieraisiin. No olen sitäkin tehnyt mutta minusta se ei ole samaa fiilistä antava kuin oman rakkaan kanssa. Tuskaa vaan on se että omaa rakasta seksi ei kiinnosta. Itselle kyllä maistuisi useamman kerran viikossa...
Löytyy niitä miehiä, joille seksi on nautinto parisuhteessa. Vaihda miestä.
Tämän päivän iltalehdessä tästä juttua.
Itsetyydytys parisuhteessa on lisääntynyt ja seksi parien välillä vähentynyt.
Eli tulokset on samaan suuntaan kuin teilläkin on asiat menneet. Ette ole läheskään ainoita.
Kannetaanmpa korsi kekoon.
Melkein 20 vuoden yhteiselo takana. Seksin määrä vaihdellen välillä enemmän välillä vähemmän. Sorruin selän kääntämiseen. Mutta puolustaudun...
Arki ja arjen pyörittäminen vei minulta halut. Miten voi haluta sellaista miestä joka ei ihan oikeasti ymmärrä että kotityöt, lasten huolet yms. ovat molempien asia. Jos välinpitämättömästi istahdetaan valmiiseen pöytään, pistetään puhtaat vaatteet kaapista ja kaivetaan tippunutta kaukosäädintä pölyttömän sohvan alta luullen että ne on itsestään hoituneet ja sen jälkeen tullaan vonkaamaan ja lähes joka ilta. Alkoi tosissaan ärsyttämään jo toisen kosketus kun ei anneta mitään kunnioitusta sille arjen pyörittämiselle ja henkiselle hyvinvoinnille. Eikä ollut siitä kyse etteikö olisi toinen asiaa tiennyt, ei vain kuulema osannut ymmärtää blääh.. putkiaivot! Ja aina oli sellainen olo että kun tulee lähelle että sitä se on vailla, itse olisi pitkän päivän jälkeen ollut vailla vaikka ihan pelkästään halausta. Eikä se tarkoittanut ettei olisi ollut itsellä haluja... nehän sai hoidettua sitten oman käden oikeudella. No, aikaa aikaa kutakin. Monen asian ja kädenväännön jälkeen oli parempi erota ja hyvä niin.
Nyt on uusi suhde, saa seksiä kuten on aina halunnutkin ja toinen saa myös. Mutta toimii kunnioitus ja vuorovaikutus muutenkin. Ja ei ole huono omatunto jos joskus ei tee mieli kuin olla vain lähellä.
voi olla mutta meillä ukko tuupattiin sivuun kun lapset tuli ja kaikessa oli aina välissä lapsi. En saanut olla isä vaikka hoidinkin lapsia ja kotiakin. Kyllä lasten tulo oli minulle ihan ihtä tärkeää kuin naisellenikin mutta ikävää olisi se että niitä käytettiin "aseena" ja veruukkeena.
Näyttäisi olevan vanha ketju jo, mutta puute ja elämäntuska vaivaa akuutisti ja pitää vähän tilittää.
Meillä on kaksi pientä lasta. Emäntä on kuopuksen kanssa kotona, ja minä käyn töissä. Tilanne ei siis ole mitenkään poikkeuksellinen, ja perinteiset syyt seksin vähyyteen saa äkkiä lueteltua.
Tiedostan sen, että kotielämä pienen lapsen kanssa on rankkaa. Olemme sen verran olleet lasten kanssa keskenämme emännän päästessä vapaavuoroon, että tiedän millaista hermopainetta tilanne voi aiheuttaa.
Sitä en kuitenkaan ymmärrä, minkä takia näiden arkiaskareiden hoitaminen antaa oikeuden jonkinlaisen marttyyrin roolin ottamiseen. Ihan kuin miehet eivät osallistuisi perheen arkeen laisinkaan. Kun tulen alkuillasta usein siistiin kotiin ruuankin ollessa jo mahdollisesti liedellä, on minullakin takanani aikainen aamuherätys, esikoisen aamutoimet tarhaanviemisineen, täysi työpäivä ja mahdollisesti kauppareissu. Kotiin tultuani ryhdyn sujuvasti hoitamaan lapsia, pesemään tuttipulloja, laittamaan pyykkia, tekemään ruokaa tai mitä hyvänsä kotitöitä sitä nyt sitten onkin tarjolla. Kotityöt eivät ole mitenkään itsestäänselvästi valmiiksi hoidettuja vaikka emäntä niistä suurimman osan tekeekin, ja nakkia riittää yleensä muodossa tai toisessa iltahämäriin asti. Jakoa miesten ja naisten hommiin ei tehdä, eikä pidä tehdäkään. (Vaikka nykyisinhän laajemmassa yhteisössä tuntuu olevan vallalla käsitys ettei ole naisten töitä, mutta on miesten töitä. Epätasa-arvoisuuskin on huono asia vain sikäli kuin naista sorsitaan.)
Seksi on minulle tarve, ja sitä minun ei sovi tyydyttää muiden kuin oman kultani kanssa. Tämä olisi minun puolestani ok, jos uskollisuuteeni vastattaisiin kantamalla huolta tarpeistani. En tarkoita tällä sitä, että aina kun minua sattuu huvittamaan, pitäisi saada seksiä. Mutta kyllä siitä pitäisi keskimäärin edes kahdesti viikossa päästä nauttimaan -- halua olisi huomattavasti useamminkin. Valitettavasti vaan näyttäisi olevan niin, että nykyisin kaikissa tärkeysjärjestyksissä minä tulen viimeisenä, eikä tätä yksinkertaista asiaa voida hoitaa pois päiväjärjestyksestä, vaan se on jätettävä minua jatkuvasti jäytämään.
Nykyisin minusta tuntuu muutenkin siltä, että elämässäni ei ole ylipäätään minulle tilaa. Kaikki mitä teen, on jonkun muun tarpeiden täyttämistä. Kun itse tarvitsen jotain niinkin perustavanlaatuista kuin seksi, se evätään. Jos ei evätä, on yleensä kyseessä niin pitkällisen vonkaamisen tulos että koko hommasta jää paha maku suuhun. Tuntuu siltä kuin runkkaisi toiseen ihmiseen, käyttäisi hyväkseen. Tai sitten paineet ovat jo niin kovat, ettei mistään rakastelusta ainakaan voida puhua.
Puheet kukista, lahjoista ja vastaavista saavat ihoni kananlihalle. Kaiken kovaan ääneen huudetun tasa-arvon keskellä ne saavat minut tuntemaan, että seksi on jotain jota minun pitää ostaa jopa omalta kumppaniltani, vähintään symbolisesti. En ymmärrä miten tällaista 'normaalia' asetelmaa ei laajemmin pidetä naista halventavana ja miestä alistavana.
Kylläpä tulikin penismonologi. No, eipä näitä ole kenenkään pakko lukea. Onneksi tuli itselle sentään kevyempi olo. :I
Onhan se seksin loppuminen tuskaa, mutta
(1) se on tavallista ja luonnollista,
(2) se ei ole kenenkään vika,
(3) eikä sille mitään voi.
Suuri ellei suurin osa pariskunnista päätyy samaan tilanteeseen. Sitten on yleensä kaksi vaihtoehtoa: näivetyt ja katkeroidut elämälle tai olet kusipää, petät ja hylkäät lapsesi. Useimmat miehet tuntuvat valitsevan jälkimmäisen vaihtoehdon, mutta myös alkoholisoituminen on suosittu selviytymisstrategia.