Nykyään pettäminen on niin yleistä, näyttäisi olevan enemmäkin poikkeus jos joku ei petä... kuin se että pettää.
Sukupuoleen katsomatta se on yleistynyt aivan valtavasti. Naiset pettää, miehet pettää, kaikki pettää.
Tuntuu aika harvinaiselta jos joku ei sitä tee...
Mikä siinä on?
Jos ei pysty olemaan vain yhden kanssa niin minkä takia seurustelee?
Sukupuoleen katsomatta se on yleistynyt aivan valtavasti. Naiset pettää, miehet pettää, kaikki pettää.
Tuntuu aika harvinaiselta jos joku ei sitä tee...
Mikä siinä on?
Jos ei pysty olemaan vain yhden kanssa niin minkä takia seurustelee?
Vastaukset 14
Vanhimmat
ihan vois olla sinkkuina kaikki ne joilla on vähänkin taipumuksia haureuteen eikä kestä arjen paineita vaan juoksevat toisen syliin!!!
ryhtykää sinkuiksi-helppoa elämää!!!!!
Eipäs menekkään noin vaan lähes päinvastoin; pettäminen ei ole läheskään niin yleistä kuin annetaan ymmärtää, varsinkaan pitkissä ja vakiintuneissa parisuhteissa.
Vaikka pettämisestä puhutaan ja ylipäätään seksistä, niin todellisuus on toinen. Seksiä harrastetaan entistä vähemmän ja jos harrastetaan se tapahtuu nimenomaan puolison kanssa.
Jatkuvasti partnereita vaihtavat nostavat tilastojen keskiarvoja mutta heitä ei mielestäni pitäisi laskeakaan vakiintuneisiin koska heille pettäminen ja parinvaihto on elämän tapa, ei suinkaan parisuhde.
Miehillä seksiä 4,8 ja naisilla 4,3 kertaa kuussa keskimäärin. Joillakin miehillä siis useampia naisia. Niinhän sitä selitetään, että näin se biologia määrää...
Mistähän ovat nämä tietosi peräisin?
tutkimustulosta väitteesi tueksi?
vaikka googlettamlla.
Kyseessä on väestöliiton tutkimusprofessori, seksitutkija Osmo Kontula, joak on nyt tehnyt oikean tutkimuksen. Ne mistä täällä on puhuttu tutkimuksina ovat olleet lähinnä iltalehtien mielipidemittauksia.
siteeraus:
Laajaan kyselytutkimukseen perustuva teos kartoittaa suomalaisen seksielämän muutoksia 2000-luvulla. Taustalla on tukeva historiallinen aineisto: vastaavia ns. Finnsex-tutkimuksia on tehty 1970-luvulta asti muutaman vuoden välein, esimerkiksi 1992 ja 1999. Kontulan tuoreimmat havainnot ovat vuodelta 2007.
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/101161.shtml
Tutkimuksessa ei ole eritelty naimisissa olevia. Naisleskiä on runsaammin, se selittänee eron.
Onhan se vissiin mukavaa, kun on "pesä", jossa palvelu pelaa ja samalla voi pitää hauskaa muidenkin kanssa ilman velvoitteita.
totta, mutta näin se yllättävän yleisesti on :( Toinen on, että yksinkertaisesti parisuhteessa voidaan huonosti, mutta ei kyetä puhumaan.
Ihmiset tulee sitä vaateliaimmiksi, mitä enemmän yhteiskunta kehittyy, pitäisi olla täydellinen "stepforfin nainen" tai "james bond", ainut seikka on vaan se, että todellisuudessa tällaisia ihmisiä ei ole olemassakaan :)
Nykyaikana eroaminen niin helppoa, että pettäminen tuo edes jotain jännitystä elämään.
osua oikeaan.
`Silmä ei koskaan täyttänsä saa
ja
`kyllä lapsi kellonviisarit tarttee´
En tiedä onko ne sanontoja mutta mummun suusta olen ne kuullut. Oman mummun.
Siis kaikki pitäis saada ja onhan nyt kaikkea
tarjolla.
Ja lehdet ja elokuvat luo jonkin super ihanteen
avioliitostakin, jota on yhtä vaikeaa saada
kun lapsen niitä kellonviisareita.
Luullaan että kun menen naimisiin elämä on ihanaa
rakkautta aamusta iltaan.
No todellisuus ei vaan ole sitä joten erotaan tai haetaan lohduttaja.
Jotain on pakko syyttää tilanteesta ja sormea
on vaikee kääntää itseään kohti syyttävästi.
Oikeesti helppo elämä luo ihmisille käsityksen
Minäminä ja Hetikaikkitännenyt elämästä.
Koskaan ei ole aikasemmin tarvinnu selvitä vaikeuksista kun siihenkin on yhteikunta
palkannut väkeä.
Eroaminen ei ole helppoa, vaikka moni niin kuvittelee, nimittäin henkisessä mielessä. Sekin on kiinni siitä, minkälaisesta suhteesta on kysymys.
Tämän päivän yhteiskunta on kilpailuyhteiskunta. Kaikessa kilpaillaan, halutaan olla menestyviä ja "huipulla".
Parisuhteestakin on tullut menestymisen mittari. Puolison tulee olla "kyllin hyvä", niin ulkonäöllisesti kuin työelämän suhteen. Etenkin miehen menestykseen on aina kuulunut se, että hänellä on varaa pitää rakastajatarta. Elämäntason noustessa se on mahdollista entistä useammalle.
Naiset arvottavat omaa itseään sillä, kuinka "hyvän" miehen/miehiä hän on saanut. Rakkaus ansaitaan sillä, että on ihmisenä niin hyvä, älykäs ja taitava.
Niissä kulttuureissa joissa eromainen on lähes mahdotonta, ei uskottomuuteen suhtauduta niin vakavasti kuin meillä. Sillä jos eroon ei ole mahdollisuutta, niin se ja sama pettääkö, sillä eroon se syy ei riitä.
Entä jos syynä on se, että joillakin ihmissuhteen sisältö ei ole niin tärkeää, vaan se kuinka menestyneeltä hän näyttää?
Kulissia.
Pitää kokoajan miettiä että näyttää tehokkaalta
ja aikaansaavalta, veikka selällään maatessa.
Taukoa ei saa pitää.
Aina täytyy olla kiire, muuten joku voi pitää
tyhjäntoimittajana.
Pitää myös näyttää hyvältä.
Jos puoliso on komea tai kaunis se pitää yllä kaikkea muutakin menestyksen kuplaa.
Eihän nykyaikana ylipainoinen tai ns. ruma voi menestyä.
Jos ihmisellä on kulissi ja näyttämistarve siihen
riittää upean näkönen puoliso. Muuten tunteet on sivuseikka.
Eroaminen myös puhkasee kuplan.
Lapset on myös oltava määrätyn kaavan mukaisia menestysperheessä.
Jo synnytyslaitoksella annetaan ensimmäiset pisteet täydellisyydestä.
Niillä voi sitten naapureille kehua vaikka
ei tiedetä mistä ne pisteet sielä kätilö/hoitaja antaa.
Ei varmasti fiksusta katseesta tai korkeasta otsasta.
ja samaan aikaan seksin harrastaminenkin on vähentynyt. Eli pettämisestä on tullut harvinaisempaa.
Jonkun tutkimuksen mukaan vain 7/100 on pettänyt nykyistä kumppaniaan.