Mun ajatuksia, mun ajatuksia!
Ero päätös ajatus syntyi jo viikonlopulla Waildin käytävällä ja vahvistui ulko-ovella. Ei tuntunut todellakaan kivalta kun jätit kuvainnollisesti tanssilattialle ja vielä pahemmalta tuntui kun lähdin ja siellä sä istuskelit toisen naisen kanssa. Eikä tämä ollut edes ensimmäinen kerta kun tunsin itseni täysin ulkopuoliseksi. Kaveri iltanasi tuntui kun en olisi saanut olla edes olemassa. Kyllä mä pohdin asioita vielä viikollakin, mutta ei ne siitä parantuneet. Ja kyllä sekin rassasi mieltä kun et kertaakaan ollut mun kanssa ns. yleisellä paikalla, ihan kuin häpeäisit mua, en minä tiedä.
Meillä on aika erilaiset asenteet elämään, kummallakin omat hyvät ja huonot puolensa. Taidamme kuitenkin olla molemmat aika ristiriitaisia ihmisiä kun haluamme sitoumuksia ja samalla vapautta, mutta jossain se kultainen keskitie on.
Tuntuu kuitenkin että haluaisit, että elettäisiin vaan sun elämää ja sun ehdoilla. Sua ei voi muuttaa mutta ei voi muakaan. Mä ihan oikeesti yritin, mutta en pysty muuttuun niiin paljon kuin tarvitsisi. Et varmaan ymmärrä kuinka huono olo mulla oli kun olin viikot täysin yksin ja sitten alkasin tunteen itseni viikonlopulla vain leikkikaluksi ja hyväksikäytetyksi. Niin niin myönnetään että on tullut nautittua tuota alkoholia enemmän kuin lääkäri määrää, sekin kuvasti vaan huonoa oloa…. pulloon on helppo hukuttaa surunsa kun sitä ei halua näyttää toiselle.
Mulla on ollut ja on vieläkin paha tapa miellyttää muita oman elämäni kustannuksella, mutta se ei toimi pitemmän päälle Siperia opettaa. Mä olen tehnyt niin yksin jäämisen pelossa mutta huomannut että totta hitossa mä yksinkin viihdyn. Se on helpompi olla ihan yksin kun ei tarvitse odottaa toiselta mitään eikä sitten pettyä. Ei me niin erilaisia olla.
Rehellisyys ei muuten ole aina hyve. Mulla on paha tapa sanoa asiat niin kuin ne ovat mun mielestä, miettimättä pätkääkään toisen tunteita. Enkä mä kuitenkaan oikein usko että aiheutin sun huonon olon vaan se taisi olla mun teko joka muistutti sua sun exästäsi. Taidat olla tyypillinen mies joka ei käsittele tunteitaan vaan tukahduttaa ne ja sitten ne pulpahtavat pintaan aina välillä.
Edellisen suhteeni kaatumiseen vaikutti myös sekin että elettiin liikaa exän elämää ja se alkoi ahdistaan jopa mua. Ja eipä mies ole mihinkään muuttunut, totesin sen vuorokauden aikana, joten ei pelkoa että lähtisin lämmittämään kerran keitettyä kaurapuuroa. En kadu kuitenkaan pätkääkään tekoani, koska se helpottaa huomattavasti tulevaa elämääni. Nyt pystyn käsittelemään tunteeni ja ajatukseni loppuun,,,, piste.
Onpahan taas tekstiä, mutta jotenkin on helpompi kirjoittaa, ajatus pysyy paremmin kasassa.
Ero päätös ajatus syntyi jo viikonlopulla Waildin käytävällä ja vahvistui ulko-ovella. Ei tuntunut todellakaan kivalta kun jätit kuvainnollisesti tanssilattialle ja vielä pahemmalta tuntui kun lähdin ja siellä sä istuskelit toisen naisen kanssa. Eikä tämä ollut edes ensimmäinen kerta kun tunsin itseni täysin ulkopuoliseksi. Kaveri iltanasi tuntui kun en olisi saanut olla edes olemassa. Kyllä mä pohdin asioita vielä viikollakin, mutta ei ne siitä parantuneet. Ja kyllä sekin rassasi mieltä kun et kertaakaan ollut mun kanssa ns. yleisellä paikalla, ihan kuin häpeäisit mua, en minä tiedä.
Meillä on aika erilaiset asenteet elämään, kummallakin omat hyvät ja huonot puolensa. Taidamme kuitenkin olla molemmat aika ristiriitaisia ihmisiä kun haluamme sitoumuksia ja samalla vapautta, mutta jossain se kultainen keskitie on.
Tuntuu kuitenkin että haluaisit, että elettäisiin vaan sun elämää ja sun ehdoilla. Sua ei voi muuttaa mutta ei voi muakaan. Mä ihan oikeesti yritin, mutta en pysty muuttuun niiin paljon kuin tarvitsisi. Et varmaan ymmärrä kuinka huono olo mulla oli kun olin viikot täysin yksin ja sitten alkasin tunteen itseni viikonlopulla vain leikkikaluksi ja hyväksikäytetyksi. Niin niin myönnetään että on tullut nautittua tuota alkoholia enemmän kuin lääkäri määrää, sekin kuvasti vaan huonoa oloa…. pulloon on helppo hukuttaa surunsa kun sitä ei halua näyttää toiselle.
Mulla on ollut ja on vieläkin paha tapa miellyttää muita oman elämäni kustannuksella, mutta se ei toimi pitemmän päälle Siperia opettaa. Mä olen tehnyt niin yksin jäämisen pelossa mutta huomannut että totta hitossa mä yksinkin viihdyn. Se on helpompi olla ihan yksin kun ei tarvitse odottaa toiselta mitään eikä sitten pettyä. Ei me niin erilaisia olla.
Rehellisyys ei muuten ole aina hyve. Mulla on paha tapa sanoa asiat niin kuin ne ovat mun mielestä, miettimättä pätkääkään toisen tunteita. Enkä mä kuitenkaan oikein usko että aiheutin sun huonon olon vaan se taisi olla mun teko joka muistutti sua sun exästäsi. Taidat olla tyypillinen mies joka ei käsittele tunteitaan vaan tukahduttaa ne ja sitten ne pulpahtavat pintaan aina välillä.
Edellisen suhteeni kaatumiseen vaikutti myös sekin että elettiin liikaa exän elämää ja se alkoi ahdistaan jopa mua. Ja eipä mies ole mihinkään muuttunut, totesin sen vuorokauden aikana, joten ei pelkoa että lähtisin lämmittämään kerran keitettyä kaurapuuroa. En kadu kuitenkaan pätkääkään tekoani, koska se helpottaa huomattavasti tulevaa elämääni. Nyt pystyn käsittelemään tunteeni ja ajatukseni loppuun,,,, piste.
Onpahan taas tekstiä, mutta jotenkin on helpompi kirjoittaa, ajatus pysyy paremmin kasassa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Nuo sepustukset kuuluisivat pöytälaatikkoon. Tai eivät edes sinne. Kirjoitat ensin paperille eli ryvet paperilla, sitten nukut yön yli ja aamulla tuhoat koko paperilappusen.
Jotkut eivät tajua tätä. Jotkut jopa lähettävät rypemisensä kirjeenä toiselle ihmiselle. Ei, ei ja vielä kerran ei. Paperille. Nukkumista. Paperin tuhoaminen. Uusi elämä.
Eikö sillä jätetylläkin ole joku oikeus kuulla syyt miksi näin kävi. Uhm uhm tosi hienoa jättää toinen tyhjän päälle. Pelkurithan niin käyttäytyy.
Heitän vanhan kaurapuuron aina heti vessanpönttöön. Lämmitetyssä on klimppejä, huh miten kamalaa. Ei tulisi mieleenkään lämmittää vanhaa puuroa. Älä ihmeessä vaan koskaan syö lämmitettynä! Aloita aina uusi hyvä puuro ja valmista se huolella. Älä vaan juokse välillä mihinkään, ettei se pala pohjaan. Puuro on ihanaa ja terveellistä varsinkin aamuisin... opin joskus, että se ikäänkuin voitelee suomalaisen suoliston.
Olisikin ihanaa, jos joskus maailmassa voisit joku aamu keittää meille uutta kaurapuuroa.