Avoimuus?

Kerro miehellesi suoraan, että Sinusta tuntuu siltä ettei hän ole kiinnostunut kuuntelemaan sinua ja kertomiasi asioita. Vaikka asia mistä puhut voi miehestä vaikuttaa mitättömältä niin toivoisit siitä huolimatta, että keskittyisi ja kuuntelisi mitä sinulla on sanottavana. Tuon kuullessaan ainakin itse tajuaisin miten olen toista syrjinyt ja jättänyt huomioonottamatta...

Mulla suhteen alkuun mahtui molemmin puolista avoimuutta ja puhuttiin kaikesta mitä vain voi olla. Mutta reilu vuosi sitten kaikki meni lukkoon. Niin en tiedä sitten oliko se sitä liian avoimuuden tulosta vai mitä, mutta meillä ei enää puhuta kun työstä... Itse kaipaan sitä keskustelua ja sellaista avoimuutta, kun en osaa asioita pitää sisälläni. Se käy ahdistamaan. Mutta ei ole ketään kelle puhua.

Hei,

olisiko sinulla itsetuntosi kanssa ongelmia. Jos et itse arvosta itseäsi, et pysty uskomaan, että joku toinen pitää sinua tärkeänä ja mielenkiintoisena.

Samojen ajatusten kanssa painiskelen, kuin sinäkin, ja mielestäni kohdallani se johtuu juuri heikosta itsetunnosta.
Oikotietä onneen ei ole, mutta tilanteelle voi silti tehdä paljonkin. Mene itseesi, mieti millainen haluaisit olla, millainen olet, miksi niiden välillä ristiriita, mitä on tehtävissä. Mieti mitkä asiat tuntuvat (tai tuntuivat joskus ennen) hyvälle ja tekevät sinusta onnellisen ja toteuta niitä asioita elämässäsi. Asian ydin olet SINÄ. Ole rehellinen itsellesi ja mieti todella itseäsi. Älä mieti millainen pitäisi olla kelvataksesi jollekin toiselle. Kun kelpaat itsellesi, kelpaat kenelle vain.

Kannattaa myös aivan tietoisesti opetella puhumaan asioista. Voit päättää, että tänään sanon miehelleni näin, ja sitten myös pidät päätöksesi. Puhuminen helpottuu ajan kanssa ja myös miehesi oppii kuuntelemaan sinua. Vaikka olisi kuinka hyvä keskustelija, niin uudessa suhteessa saa opetella uuden tavan keskustella.

Minä elin 20 vuotta suhteessa, jossa ei osattu keskustella asioista. Ei ollut riitojakaan, mutta asiat vain vaiettiin ja oletettiin mitä toinen ajattelee. Lopulta ei ollut mitään yhteistä ja ero oli väistämätön. Päätin, että jos joskus jonkun kanssa alan suhteeseen, niin haluan heti alusta lähtien opetella keskustelemaan yhdessä. Tällä tiellä olen ja saan nyt ihanan miehen kanssa opetella puhumaan ja kuuntelemaan ja vaihtamaan mielipiteitä. Ei se ole helppoa, kun molemmilla on takana pitkä suhde jossa ei pahemmin juteltu, mutta erittäin antoisaa.

Rohkeutta Sinulle

Pirulauta, suu auki ja pälätät sille kaikesta.

Puhumaan oppii vain puhumalla, avoimeksi oppii vain avautumalla.

lapsuudessasi ja tarvitset jatkuvast vakuutteluja että miehesi rakastaa sinua,puhut tunteistasi ja siitä kuinka paljon välität, koska haluat hänen vastaavan samoin?

Itse tein niin, mieheni katseli tv:tä, ei katsonut edes silmiin puhuessani.

Mitään hyviä neuvoja en osaa antaa, jos toinen ei voi muutenkaan kuunnella mitä puhut niin huonolta näyttää, mutta koita löytää itsellesi jokin keino esim. terapia (itse hyödyin siitä) ettei sinun tarvitse liikaa tuputtaa omia tunteitasi toiselle.