Tältä palstalta saa kovin ristiriitaista tietoa, välillä väitetään yhtä ja heti perään toista.
Kaikkihan tietää että runsaat hiilarit (suositusten mukaan) vaikuttaa suoraan verensokeriin. Suosituksissa myös suositaan jopa kuutta (tai enemmän) ateriaa/välipalaa päivässä. Ei liene epäselvää siinä että nämä toistuvat hiilarien syönnit eivät vaikuttaisi verensokeriin ja sen kautta insuliiniin/haiman toimintaan.
Nyt siis kysyisinkin että onko jossain (esim tutkimuksessa) todettu että tämä haiman jatkuva rääkkääminen ei vaikutaisi sen toimintaan? Tätä voisi verrata vaikka siihen miten alkoholistin elimistölle käy toistuvan alkoholin altistuksen alla (he eivät yleensä edes lihoa).
Lisää ihmetystä aiheuttaa se että hitaiden hiilarien väitetään vaikuttavan verensokeriin hitaasti mutta pitkävaikutteisesti. Mutta jos verensokeriin vaikutetaan hitailla hiilareilla useilla ruokalukerroilla vuorokauden aikana, niin miten ihmeessä rasva voisi olla se suurin energian lähde (kuten eräät väittävät)?
Kaikkihan tietää että runsaat hiilarit (suositusten mukaan) vaikuttaa suoraan verensokeriin. Suosituksissa myös suositaan jopa kuutta (tai enemmän) ateriaa/välipalaa päivässä. Ei liene epäselvää siinä että nämä toistuvat hiilarien syönnit eivät vaikuttaisi verensokeriin ja sen kautta insuliiniin/haiman toimintaan.
Nyt siis kysyisinkin että onko jossain (esim tutkimuksessa) todettu että tämä haiman jatkuva rääkkääminen ei vaikutaisi sen toimintaan? Tätä voisi verrata vaikka siihen miten alkoholistin elimistölle käy toistuvan alkoholin altistuksen alla (he eivät yleensä edes lihoa).
Lisää ihmetystä aiheuttaa se että hitaiden hiilarien väitetään vaikuttavan verensokeriin hitaasti mutta pitkävaikutteisesti. Mutta jos verensokeriin vaikutetaan hitailla hiilareilla useilla ruokalukerroilla vuorokauden aikana, niin miten ihmeessä rasva voisi olla se suurin energian lähde (kuten eräät väittävät)?
Vastaukset 11
Vanhimmat
milloin menet hoitoon?
Minä olen terve ihminen ja kiinnostunut eri asioista. Mikä on sinun terveydessäsi vialla että luulet minullakin niin olevan (kun en muutakaan syytä keksi miksi luulet minua sairaaksi)?
siitä, että niille annetaan polttoainetta. Maksa ei normaalista syönnistä säikähdä, mutta liika on liikaa, ja alkoholi myrkkyä. Keuhkot tykkäävät paljostakin hapesta, mutta eivät savusta. Näinhän olet jo ala-asteella oppinut. Ruokailu vaikkapa viisi kertaa päivässä ei sairastuta ketään, jos vain kokonaisenergiamäärä pysyy kohtuudessa.
Sisäelimensä voi toisaalta sairastuttaa jo kertasyömisellä, jos vain pystyy ahtamaan sisäänsä tarpeeksi ruokaa. Proteiini ja rasva ovat sisäelimistölle rankempia paloja kuin hiilarit, siitä ei pääse mihinkään. Sen vuoksi proteiini- ja rasvapitoinen ruokailu harvakseltaan on sisäelimille kaikkein raskain vaihtoehto.
Alkoholistit lihovat siinä kuin muukin väestö. Itse asiassa alkoholi sisältää paljon energiaa, ja on siksi lihottavaa. Alkoholistien laihuus on sekin myytti - valtaosa alkoholisteista on lihavia. Spurgut ovat laihoja, ja tämä liittyy siihen ilmiöön, ettei ihminen tarpeeksi pitkälle alkoholisoiduttuaan enää muista syödä, vaan ainoastaan juo. On suhteellisen vaikea juoda yli 2000 Kcl vuorokaudessa ja pysyä samalla hereillä ja hengissä. Toki alalla tarpeeksi harjaantuneet pystyvät siihenkin.
Viimeistä kysymystäsi en suoraan sanoen ymmärtänyt.
Jos siis verensokeriin vaikutetaan jatkuvasti syömisellä, niin miten samanaikaisesti rasva voisi olla se pääasiallisin energian lähde?
Niin JOS. Hiilaripitoisella ruualla vain tuppaa olemaan se ominaisuus valtaväestöllä että se ei pidä nälkää kuten pitäisi. Näin ollen normaalia nälätunteen ohjaama syöminen ei enää pysy kurissa.
Mutta sitä en ole vielä ymmärätnyt miten riitävä proteiinin syöminen voisi olla elimistölle rankkaa, tai miten rasvan käyttäminen energiana voisi sitä olla? En ole vielä nähnyt mitään tutkimuksiakaan jotka olisivat osoittaneet muuta.
Hiilareita ei käytetä suoraan energiaksi vaan ne varastoidaan glykogeeniksi tai rasvaksi. Ravinnosta saatu rasva varastoidaan myös rasvana, ihan samoihin paikkihin.
Näistä rasva- ja glykogeenivarastoista energiaa kulutetaan niin että pääasia siitä on rasvaa. Rasvaa on ihmisessä noin 100000 kcal edestä ja glykogeenia on vain n. 2000 kcal. Tätä jälkimmäistä yritetään säästää ja kun sitä kuluu normaalisti hyvin vähän mainitut varastot täyttyvät samassa tahdissa kuin ne tyhjenevät. Helpommin ne pysyvät täynnä jos syö usein. Kulutus- ja varastointiprosessit ovat pitkälti toisistaan riippumattomia toimintoja.
Jos syöt kymmenen kertaa päivässä niin sinulla on koko ajan prosessissa hiilareiden varastointi rasvaksi, lihaksiin sitä tietysti varastoidaan sen verran kuin sitä on sieltä kulunut. Todettakoon että myös ravinnosta saadun rasvan varastointi on koko ajan käynnissä.
päivässä niin sinulla on koko ajan prosessissa hiilareiden varastointi rasvaksi eli läskiksi ja ne ei ole lihaksia mitä keskivartalossa näkyy.
"Kulutus- ja varastointiprosessit ovat pitkälti toisistaan riippumattomia toimintoja."
Ei ainakaan siinä suhteessa, että jos puputetaan jatkuvasti (10 kertaa/vrk) hiilihydraatteja, niin veressä on jatkuvasti insuliinia joka auttaa varastoimaan liian energian rasvaksi. Kun veressä on insuliinia, rasvavarastoja ei voi käyttää, joten laihtuminen estyy.
niin kaikki se syntynyt rasva menee kulutukseen saman päivän aikana. Varatointitulos = 0.
Ja jos syö rasvaa se varastoituu muuten samalla tavalla paitsi että helpommin. Ja siinä matkalla se ei edes lataa lihaksia energialla, vaan tekee pelkkiä michelin-renkaita.
Laihtuminen estyy siinä tapauksessa että energiamäärä on kulutuksen nähden suuri. Syömiskertojen määrä ei ratkaise, vaan se miten paljon syödään.
Kun glukoosi muutetaan rasvaksi, se rasva tietysti on verenkierrossa ja sitä käytetään energiana. Luonnollisesti se aiheuttaa sen että varatorasvaa ei silloin oteta varastosta, ja jos sitä on veressä liikaa sekin varastoidaan. Insuliini pitää osaltaan huolta että veren rasvapitoisuus ei nouse liiaksi. Lihasten glykogeenivarastoihin ei kajota kuin sen verran kuin välttämätöntä.
On kuitenkin huomattava, että jos saanti ja kulutus on tasapainossa, rasvan määrä ei lisäänny. Samoin on huomattava, että jos vaikka söisi rasvaa 10 kertaa päivässä, tilanne on ihan sama: ylimäärä jää kulumatta.
glykogeeni meinaan. Ja silloin kun verensokeri on korkealla rasvaa ei käytetä energiaksi koska insuliini estää sen. Jos verensokeri edes pääsee laskemaan kun syö suositusten mukaan sen 6 kertaa päivässä niin sen jälkeen aletaan purkamaan niitä glykogeeni varastoja, eli jälleen käytetään sokeria energiaksi eikä rasvaa.
Insuliinin tehtävä on pitää verensokeri aisoissa sillä muuten ihminen kuolee.
Insuliini myös vaikuttaa suoraan toiseen hormooniin (tiedätkö mihin) jonka tehtävänä olisi purkaa rasvavarastoja. Kun insuliini on korkealla tätä purkua ei tapahdu.
Jatkuvasti syömisellä pidetään siis huolta siitä että enimmäkseen käytetään sokeria ravintona. Osa tästä otetaan lihaksista ja osa syödystä sokerista täyttää näitä varastoja eikä suonkaan muutu rasvaksi. Rasvaksi ne muuttuisi vain jos söisi hiilareita ihan liikaa tai kerralla paljon. Mutta suosituksien ideana onkin pitää verensokeri tasaisena jotta niistä saisi energiaa pitkin päivää eikä niin että sitä turhaan varastoitaisiin.