Kun nyt viimeinkin jaksoin rekisteröidä tunnuksen, niin kirjoitan ensimmäisen aloitukseni omista ajatuksistani painonhallinnan suhteen.
"Laihdutuskuuri" on jokseenkin harhaanjohtava termi. Pitkäaikaisen painonpudotuksen ei tulisi koostua "kuurijaksosta" jossa keinolla millä hyvänsä tähdätään tiettyyn vaakalukemaan, ja sen jälkeen (ehkä) ryhdytään miettimään miten painon voisi pitää saavutetussa tavoitteessa.
Painovaihtelut noin yleensä koostuvat kolmesta asiasta, nestepainon, lihaspainon ja rasvapainon muutoksista. "Laihdutuksen" kannalta nestepainon vaihtelut ovat merkityksettömiä. Suurin osa vaakalukeman vaihteluista päivien välillä johtuu nestepainon vaihtelusta. Tästä syystä painontarkkailu pidemmällä aikavälillä tuottaa paremman kuvan kokonaispainon vaihtelusta. Rasvapainon pudotus on lähes poikkeuksetta kohde, johon jokainen laihduttaja pyrkii. Lihaspaino ei laihdutuksen aikana voi kasvaa, mutta se voi suhteellisen helposti pudota, mikä ei kenenkään kannalta ole toivottava tulos. -1kg lihaspainoa näyttää vaakalukemana samalta kuin -1kg läskipainoa, mutta lihaspainon pudottaminen hankaloittaa myöhempää rasvapainon pudotusta huomattavasti.
Painonnousu on suhteellisen yksinkertainen yhtälö: jos syöt enempi kuin kulutat, ylimääräinen energia varastoituu kehoosi läskinä.
Painonlasku on yhtä yksinkertaista: jos kulutat enempi kuin syöt, kehosi joutuu käyttämään varastojaan energiaksi ja painosi putoaa.
Kokonaiskuva ei kuitenkaan ole aivan noin yksinkertainen. Suurin osa normaalin ihmisen päivittäisestä energiankulutuksesta koostuu kehon ylläpitoon vaadittavasta toiminnasta, hengityksestä verenkiertoon, ruuansulatuksesta aivotoimintaan. Ihmiskeho pystyy muuttamaan peruskulutustaan rajustikin. Evoluution tuloksena olemme hyvin varustautuneet selviämään pitkiäkin vähäisen energiansaannin jaksoja. Jos keho havaitsee syömisten pienentyneen merkittävästi, se tekee kaikkensa pärjätäkseen mahdollisimman vähällä kulutuksella jotta selviäisimme hengissä "nälkäkaudesta". Perusaineenvaihduntavauhti putoaa, ja energiaksi käytetään ensisijaisesti ylläpidoltaan kalliita osia - läskienpolton sijaan keho polttaa ensisijaisesti lihaksia, koska ne polttavat levossakin moninkertaisesti energiaa läskeihin verrattuna. Todella rankalla kalorivajeella myös sisäelimiä poltetaan energiaksi. Käytännössä kehomme tekevät kaikkensa taistellakseen painonpudotusta vastaan, läskivarastot ovat se viimeinen kohde josta energiaa ammennetaan. Lisäksi nälkäsignaalien määrä voimistuu ja keho "pakottaa" meidät etsimään ruokaa, energiatasot ovat matalat ja liikuntaa pyritään välttämään.
Tuo kaikki on hyvin järkeenkäypää luolamiehen kannalta. Elämme kuitenkin yhteiskunnassa jossa erittäin kaloripitoisten ruoka-aineiden saanti on helppoa ja vaivatonta. Evoluution mukanaan tuomat, elintärkeät selviytymismekanismit taistelevat meitä vastaan yrittäessämme tähdätä terveellisissä painorajoissa pysymiseen.
Laihduttajan päämääränä on siis rasvapainon pudottaminen lihaspainoa säilyttäen. Meidän tulee "huijata" kehoamme, laihduttaa salakavalasti ilman että edellämainitut selviytymismekanismit alkavat sabotoimaan yrityksiämme.
Tässä tärkein yksittäinen tekijä on maltillinen pudotustahti. Päivittäisen kalorisaannin pienentäminen 20% on useimmille ihmisille turvallinen tahti. 500 kcal pienennys päivässä johtaa noin puolen kilon pudotusvauhtiin viikossa. Ellet ole huimasti ylipainoinen, sen korkeampia määriä ei tulisi tavoitella. Vuodessa voit siis turvallisesti pudottaa 26kg.
Liikunnalla saavutettu energianpoltto on tärkeää, mutta syömisiin kannattaa kiinnittää ensisijaista huomiota. Yhden possumunkin polttamiseen saat pyöräillä reilun tunnin verran. Ylimääräisen energian syöminen on tavattoman helppoa, huomaamattaankin, sen polttaminen on taas suhteellisen kovan työn takana.
Ravinto
Ravinnonsaantiaan voi seurata Kalorilaskurilla tai vastaavilla palveluilla, jotta saa hyvän kuvan todellisesta energiansaannistaan. Tieto on valttia, ja meillä on yleensä ottaen erittäin vääristynyt käsitys omista syömisistämme.
Mikään ruoka-aine ei sinällään ole "kiellettyjen listalla". 10 possumunkin ahmiminen ei sinällään tarkoita, että painonpudotuksesi olisi epäonnistunut. Kunhan tiedostat, että olet juuri ahminut nelisentuhatta kilokaloria yhdeltä istumiselta, ja osaat odottaa pudotuksen hidastusta tai nousua ohjelmassasi, et ole epäonnistunut. Huonoin tapa reagoida "lipsahdukseen" on rankaista itseään syömällä männynkaarnaa ja vettä loppuviikon ajan juosten 6 tuntia päivässä. Pidättäydy ohjelmassasi ja kohtuullisessa kalorivajeessa. Kunhan et "lipsahtele" joka toinen päivä, et ole menettänyt mitään merkittävää.
Lipsahdusten välttäminen on tietysti hyvä tavoite. Nälkä ja tunne siitä, että jäät jostain paitsi eivät kuulu yhteenkään järkevään ruokavalioon, olit sitten laihduttamassa tai pitämässä painoasi samoissa lukemissa. Nälkäisenä "lipsahtelee" helpommin, ja jatkuvien lipsahdusten myötä tulee mieleen luovuttaa koko kamppailu.
Näläntunteen pitäminen poissa ei ole kovinkaan vaikeaa. Tärkeää on, ettei päivittäinen kalorivajeesi ole liian korkea. Että syöt useimmin, mutta vähemmän kerralla. Että painotat syömisesi ruokiin, jotka ovat täyttäviä ja pitävät nälkää tiessään paremmin. Parhaita näläntappajia ovat proteiinipitoiset tuotteet ja kuidut ja hyvät rasvat. Huonoimpia siinä ovat prosessoidut, sokeri- ja tärkkelyspitoiset ruuat. Monijyväleipä, rahka, juusto, vihannekset, pähkinät, kananmunat, vähärasvainen liha jne. ovat hyviä nälänpoistajia, karkit, leivonnaiset, pullat, limsat, peruna, vaalea riisi jne ovat huonompia. Se ei tarkoita sitä, että perunoita kannattaisi kokonaan välttää, mutta lappaa lautaselle ennemmin enemmän kalkkunanrintaa ja vihanneksia ja vähemmän perunoita. En mielelläni neuvo turhanaikaisia jippoja ja taikatemppuja ruokailutapoihin, mutta jos annoskoot, nopea syöminen ja niistä kertyvät kalorit ovat ongelma, kannattaa ehkä kokeilla lasia tai paria vettä ennen ateriaa, ja syödä tarkoituksellisen hitaasti. Kylläisyydentunne tulee aina jälkijunassa. Samalla syömismäärällä voit olla kylläinen tai nälkäinen riippuen miten nopeasti söit. Ja nälkäisenä tulee helposti syötyä enemmän kuin oli tarkoitus.
Aamiainen on suhteellisen tärkeä ateria. Aamiaisen unohteleminen on pitkällä tähtäimellä haitallista. Syö aamuisin hyvin ja terveellisesti. Kuppi kahvia ei ole riittävä aamiainen. Hyvällä aamusyönnillä pärjää hyvin nälättä lounaaseen. Jos ei pärjää, välipala ei ole pahaksi. Lounaan ja päivällisen välissä välipala on hyvä ajatus. Päivällisellä tulee helpoiten syötyä liikaa, koska edellisestä syönnistä on ilman välipalaa niin pitkä aika, että nälkä kurnii jo kovasti. Iltapalaksi rasva/proteiinipitoista muonaa, hiilihydraateille ei ole niin kovasti tarvetta enää ehtoolla. Eli 5-6 kertaa päivässä syönti, pienempiä annoksia kerralla aamiaista unohtamatta.
Liikunta
Liikunta on hyväksi yleisen terveydentilan kannalta, ja tukee laihdutusta. Kunhan syömiset ovat kunnossa, mukavan liikuntalajin löytäminen on seuraava askel. Tärkeintä on löytää laji, jota harrastaa mielellään. Jos vihaat kävelyä, et sitä pitkään jaksa. Laihdutuksen kannalta kaikki liikuntamuodot tukevat painonpudotusta, osa paremmin, osa huonommin. Lihasmassa on laihduttajan paras ystävä, ja sen hankkiminen ei negatiivisella kalorimäärällä ole mahdollista, mutta sen ylläpitoa tukee toiset lajit paremmin kuin toiset.
Yleisellä tasolla, anaerobinen liikunta säilyttää lihaksia paremmin ja stimuloi aineenvaihduntaa enemmän kuin aerobinen liikunta. Pitkällä tähtäimellä punttisali on siis parempi vaihtoehto kuin hölkkä tai kävely. Jos painojen nostelu on mielestäsi mukavaa puuhaa, onneksi olkoon, lajisi tukee painonpudotusta parhaiten.
Jos punttisali ei maistu, muutkin liikuntamuodot toki auttavat painonpudotuksessa. Jos ylipainoa on runsaasti, hölkkä, juoksu tai kävely voivat käydä polvien ja nilkkojen päälle. Uinti on näille hyvä vaihtoehto, jossa rasite kohdistuu pääasiassa lihaksiin.
Mitä kannattaa välttää
Laihdutuskeinoja on tuhansia. Suurin osa pystyy hetkelliseen painonpudotukseen, luoden kuitenkin tilan jossa pitkällä tähtäimellä painonnousu on lähes väistämätöntä. Huonoimpia menetelmiä painonpudotukseen ovat kaikenlaiset paastot, joissa päivittäinen kalorinsaanti on huomattavasti kulutusta alhaisempi, eikä muiden tärkeiden ravintoaineiden saanti ole turvattu. Paastossa painonlasku tapahtuu lähes ainoastaan nestepainosta ja lihaksista, eikä käytännössä ollenkaan rasvasta. Lihasmassan putoaminen pudottaa aineenvaihduntaa ja paaston jälkeinen painonnousu nostaa useimmat korkeampaan painoon kuin mitä vaaka näytti ennen paastoa.
Paaston kaltaisia, hyödyttömiä tai pitkäaikaisen tuloksen kannalta haitallisia ovat kaikki ruoka-aineita tilapäisesti kovasti rajoittavat dieetit, kaalisoppa, ananasdieetti jne jne. Lyhyellä tähtäimellä paino putoaa, pitkällä tähtäimellä sen alhaallapitäminen on huomattavasti vaikeampaa. Suurin osa ”muotidieeteillä” pudotetusta painosta on paastojen tapaan lihas- ja nestepainoa.
Painonpudotukseen suositelluista lääkkeistä totean vain, että yksikään niistä ei sovellu pitkäaikaiseen käyttöön, ja jokainen tuo käytön loputtua omat ongelmansa joilla on tapana aiheuttaa painonnousua.
Nopeaa tapaa pudottaa painoa terveellisesti ja pysyvästi ei ole. Painonpudotus on aina pitkällinen prosessi, eikä oikoteitä ole.
"Laihdutuskuuri" on jokseenkin harhaanjohtava termi. Pitkäaikaisen painonpudotuksen ei tulisi koostua "kuurijaksosta" jossa keinolla millä hyvänsä tähdätään tiettyyn vaakalukemaan, ja sen jälkeen (ehkä) ryhdytään miettimään miten painon voisi pitää saavutetussa tavoitteessa.
Painovaihtelut noin yleensä koostuvat kolmesta asiasta, nestepainon, lihaspainon ja rasvapainon muutoksista. "Laihdutuksen" kannalta nestepainon vaihtelut ovat merkityksettömiä. Suurin osa vaakalukeman vaihteluista päivien välillä johtuu nestepainon vaihtelusta. Tästä syystä painontarkkailu pidemmällä aikavälillä tuottaa paremman kuvan kokonaispainon vaihtelusta. Rasvapainon pudotus on lähes poikkeuksetta kohde, johon jokainen laihduttaja pyrkii. Lihaspaino ei laihdutuksen aikana voi kasvaa, mutta se voi suhteellisen helposti pudota, mikä ei kenenkään kannalta ole toivottava tulos. -1kg lihaspainoa näyttää vaakalukemana samalta kuin -1kg läskipainoa, mutta lihaspainon pudottaminen hankaloittaa myöhempää rasvapainon pudotusta huomattavasti.
Painonnousu on suhteellisen yksinkertainen yhtälö: jos syöt enempi kuin kulutat, ylimääräinen energia varastoituu kehoosi läskinä.
Painonlasku on yhtä yksinkertaista: jos kulutat enempi kuin syöt, kehosi joutuu käyttämään varastojaan energiaksi ja painosi putoaa.
Kokonaiskuva ei kuitenkaan ole aivan noin yksinkertainen. Suurin osa normaalin ihmisen päivittäisestä energiankulutuksesta koostuu kehon ylläpitoon vaadittavasta toiminnasta, hengityksestä verenkiertoon, ruuansulatuksesta aivotoimintaan. Ihmiskeho pystyy muuttamaan peruskulutustaan rajustikin. Evoluution tuloksena olemme hyvin varustautuneet selviämään pitkiäkin vähäisen energiansaannin jaksoja. Jos keho havaitsee syömisten pienentyneen merkittävästi, se tekee kaikkensa pärjätäkseen mahdollisimman vähällä kulutuksella jotta selviäisimme hengissä "nälkäkaudesta". Perusaineenvaihduntavauhti putoaa, ja energiaksi käytetään ensisijaisesti ylläpidoltaan kalliita osia - läskienpolton sijaan keho polttaa ensisijaisesti lihaksia, koska ne polttavat levossakin moninkertaisesti energiaa läskeihin verrattuna. Todella rankalla kalorivajeella myös sisäelimiä poltetaan energiaksi. Käytännössä kehomme tekevät kaikkensa taistellakseen painonpudotusta vastaan, läskivarastot ovat se viimeinen kohde josta energiaa ammennetaan. Lisäksi nälkäsignaalien määrä voimistuu ja keho "pakottaa" meidät etsimään ruokaa, energiatasot ovat matalat ja liikuntaa pyritään välttämään.
Tuo kaikki on hyvin järkeenkäypää luolamiehen kannalta. Elämme kuitenkin yhteiskunnassa jossa erittäin kaloripitoisten ruoka-aineiden saanti on helppoa ja vaivatonta. Evoluution mukanaan tuomat, elintärkeät selviytymismekanismit taistelevat meitä vastaan yrittäessämme tähdätä terveellisissä painorajoissa pysymiseen.
Laihduttajan päämääränä on siis rasvapainon pudottaminen lihaspainoa säilyttäen. Meidän tulee "huijata" kehoamme, laihduttaa salakavalasti ilman että edellämainitut selviytymismekanismit alkavat sabotoimaan yrityksiämme.
Tässä tärkein yksittäinen tekijä on maltillinen pudotustahti. Päivittäisen kalorisaannin pienentäminen 20% on useimmille ihmisille turvallinen tahti. 500 kcal pienennys päivässä johtaa noin puolen kilon pudotusvauhtiin viikossa. Ellet ole huimasti ylipainoinen, sen korkeampia määriä ei tulisi tavoitella. Vuodessa voit siis turvallisesti pudottaa 26kg.
Liikunnalla saavutettu energianpoltto on tärkeää, mutta syömisiin kannattaa kiinnittää ensisijaista huomiota. Yhden possumunkin polttamiseen saat pyöräillä reilun tunnin verran. Ylimääräisen energian syöminen on tavattoman helppoa, huomaamattaankin, sen polttaminen on taas suhteellisen kovan työn takana.
Ravinto
Ravinnonsaantiaan voi seurata Kalorilaskurilla tai vastaavilla palveluilla, jotta saa hyvän kuvan todellisesta energiansaannistaan. Tieto on valttia, ja meillä on yleensä ottaen erittäin vääristynyt käsitys omista syömisistämme.
Mikään ruoka-aine ei sinällään ole "kiellettyjen listalla". 10 possumunkin ahmiminen ei sinällään tarkoita, että painonpudotuksesi olisi epäonnistunut. Kunhan tiedostat, että olet juuri ahminut nelisentuhatta kilokaloria yhdeltä istumiselta, ja osaat odottaa pudotuksen hidastusta tai nousua ohjelmassasi, et ole epäonnistunut. Huonoin tapa reagoida "lipsahdukseen" on rankaista itseään syömällä männynkaarnaa ja vettä loppuviikon ajan juosten 6 tuntia päivässä. Pidättäydy ohjelmassasi ja kohtuullisessa kalorivajeessa. Kunhan et "lipsahtele" joka toinen päivä, et ole menettänyt mitään merkittävää.
Lipsahdusten välttäminen on tietysti hyvä tavoite. Nälkä ja tunne siitä, että jäät jostain paitsi eivät kuulu yhteenkään järkevään ruokavalioon, olit sitten laihduttamassa tai pitämässä painoasi samoissa lukemissa. Nälkäisenä "lipsahtelee" helpommin, ja jatkuvien lipsahdusten myötä tulee mieleen luovuttaa koko kamppailu.
Näläntunteen pitäminen poissa ei ole kovinkaan vaikeaa. Tärkeää on, ettei päivittäinen kalorivajeesi ole liian korkea. Että syöt useimmin, mutta vähemmän kerralla. Että painotat syömisesi ruokiin, jotka ovat täyttäviä ja pitävät nälkää tiessään paremmin. Parhaita näläntappajia ovat proteiinipitoiset tuotteet ja kuidut ja hyvät rasvat. Huonoimpia siinä ovat prosessoidut, sokeri- ja tärkkelyspitoiset ruuat. Monijyväleipä, rahka, juusto, vihannekset, pähkinät, kananmunat, vähärasvainen liha jne. ovat hyviä nälänpoistajia, karkit, leivonnaiset, pullat, limsat, peruna, vaalea riisi jne ovat huonompia. Se ei tarkoita sitä, että perunoita kannattaisi kokonaan välttää, mutta lappaa lautaselle ennemmin enemmän kalkkunanrintaa ja vihanneksia ja vähemmän perunoita. En mielelläni neuvo turhanaikaisia jippoja ja taikatemppuja ruokailutapoihin, mutta jos annoskoot, nopea syöminen ja niistä kertyvät kalorit ovat ongelma, kannattaa ehkä kokeilla lasia tai paria vettä ennen ateriaa, ja syödä tarkoituksellisen hitaasti. Kylläisyydentunne tulee aina jälkijunassa. Samalla syömismäärällä voit olla kylläinen tai nälkäinen riippuen miten nopeasti söit. Ja nälkäisenä tulee helposti syötyä enemmän kuin oli tarkoitus.
Aamiainen on suhteellisen tärkeä ateria. Aamiaisen unohteleminen on pitkällä tähtäimellä haitallista. Syö aamuisin hyvin ja terveellisesti. Kuppi kahvia ei ole riittävä aamiainen. Hyvällä aamusyönnillä pärjää hyvin nälättä lounaaseen. Jos ei pärjää, välipala ei ole pahaksi. Lounaan ja päivällisen välissä välipala on hyvä ajatus. Päivällisellä tulee helpoiten syötyä liikaa, koska edellisestä syönnistä on ilman välipalaa niin pitkä aika, että nälkä kurnii jo kovasti. Iltapalaksi rasva/proteiinipitoista muonaa, hiilihydraateille ei ole niin kovasti tarvetta enää ehtoolla. Eli 5-6 kertaa päivässä syönti, pienempiä annoksia kerralla aamiaista unohtamatta.
Liikunta
Liikunta on hyväksi yleisen terveydentilan kannalta, ja tukee laihdutusta. Kunhan syömiset ovat kunnossa, mukavan liikuntalajin löytäminen on seuraava askel. Tärkeintä on löytää laji, jota harrastaa mielellään. Jos vihaat kävelyä, et sitä pitkään jaksa. Laihdutuksen kannalta kaikki liikuntamuodot tukevat painonpudotusta, osa paremmin, osa huonommin. Lihasmassa on laihduttajan paras ystävä, ja sen hankkiminen ei negatiivisella kalorimäärällä ole mahdollista, mutta sen ylläpitoa tukee toiset lajit paremmin kuin toiset.
Yleisellä tasolla, anaerobinen liikunta säilyttää lihaksia paremmin ja stimuloi aineenvaihduntaa enemmän kuin aerobinen liikunta. Pitkällä tähtäimellä punttisali on siis parempi vaihtoehto kuin hölkkä tai kävely. Jos painojen nostelu on mielestäsi mukavaa puuhaa, onneksi olkoon, lajisi tukee painonpudotusta parhaiten.
Jos punttisali ei maistu, muutkin liikuntamuodot toki auttavat painonpudotuksessa. Jos ylipainoa on runsaasti, hölkkä, juoksu tai kävely voivat käydä polvien ja nilkkojen päälle. Uinti on näille hyvä vaihtoehto, jossa rasite kohdistuu pääasiassa lihaksiin.
Mitä kannattaa välttää
Laihdutuskeinoja on tuhansia. Suurin osa pystyy hetkelliseen painonpudotukseen, luoden kuitenkin tilan jossa pitkällä tähtäimellä painonnousu on lähes väistämätöntä. Huonoimpia menetelmiä painonpudotukseen ovat kaikenlaiset paastot, joissa päivittäinen kalorinsaanti on huomattavasti kulutusta alhaisempi, eikä muiden tärkeiden ravintoaineiden saanti ole turvattu. Paastossa painonlasku tapahtuu lähes ainoastaan nestepainosta ja lihaksista, eikä käytännössä ollenkaan rasvasta. Lihasmassan putoaminen pudottaa aineenvaihduntaa ja paaston jälkeinen painonnousu nostaa useimmat korkeampaan painoon kuin mitä vaaka näytti ennen paastoa.
Paaston kaltaisia, hyödyttömiä tai pitkäaikaisen tuloksen kannalta haitallisia ovat kaikki ruoka-aineita tilapäisesti kovasti rajoittavat dieetit, kaalisoppa, ananasdieetti jne jne. Lyhyellä tähtäimellä paino putoaa, pitkällä tähtäimellä sen alhaallapitäminen on huomattavasti vaikeampaa. Suurin osa ”muotidieeteillä” pudotetusta painosta on paastojen tapaan lihas- ja nestepainoa.
Painonpudotukseen suositelluista lääkkeistä totean vain, että yksikään niistä ei sovellu pitkäaikaiseen käyttöön, ja jokainen tuo käytön loputtua omat ongelmansa joilla on tapana aiheuttaa painonnousua.
Nopeaa tapaa pudottaa painoa terveellisesti ja pysyvästi ei ole. Painonpudotus on aina pitkällinen prosessi, eikä oikoteitä ole.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mutta kaikki ei ole niinkuin kirjoitetaan tai miltä se näyttää.
-------------------------------------------------------
Mikään ruoka-aine ei sinällään ole "kiellettyjen listalla". 10 possumunkin ahmiminen ei sinällään tarkoita, että painonpudotuksesi olisi epäonnistunut. Kunhan tiedostat, että olet juuri ahminut nelisentuhatta kilokaloria yhdeltä istumiselta, ja osaat odottaa pudotuksen hidastusta tai nousua ohjelmassasi, et ole epäonnistunut. Huonoin tapa reagoida "lipsahdukseen" on rankaista itseään syömällä männynkaarnaa ja vettä loppuviikon ajan juosten 6 tuntia päivässä. Pidättäydy ohjelmassasi ja kohtuullisessa kalorivajeessa. Kunhan et "lipsahtele" joka toinen päivä, et ole menettänyt mitään merkittävää.
Lipsahdusten välttäminen on tietysti hyvä tavoite. Nälkä ja tunne siitä, että jäät jostain paitsi eivät kuulu yhteenkään järkevään ruokavalioon, olit sitten laihduttamassa tai pitämässä painoasi samoissa lukemissa. Nälkäisenä "lipsahtelee" helpommin, ja jatkuvien lipsahdusten myötä tulee mieleen luovuttaa koko kamppailu.
------------------------------------------------------
LUE-> jos olet juhlissa niin SYÖ se kakunpala ja unohda se: SIIS UNOHDA ETTÄ SÖIT SEN !! Elämässä on niin vähän juhlan aihetta, että anna mennä silloin kun on juhlan aika, MUTTA LOPETA SIIHEN, ja jatka edelleen sitä uutta elämäntapaasi.
Ja pitää muistaa se alkoholistien ohje: joskus joku aina lipsuu raitelta, mutta muista, että kukaan muu ei SINUA moiti niin paljon kuin SINÄ itse. Ei sinun hyvinvointisi ketään OIKEASTI kiinnosta, kaikki haluavat vaan antaa niitä oikeita neuvoja, joita eivät itse kuunapäivä noudattaisi. Tätä saa nyt sitten kaikki miettiä ihan itsekseen...
------------------------------------------------------------
Liikunta on hyväksi yleisen terveydentilan kannalta, ja tukee laihdutusta. Kunhan syömiset ovat kunnossa, mukavan liikuntalajin löytäminen on seuraava askel. Tärkeintä on löytää laji, jota harrastaa mielellään. Jos vihaat kävelyä, et sitä pitkään jaksa. Laihdutuksen kannalta kaikki liikuntamuodot tukevat painonpudotusta, osa paremmin, osa huonommin. Lihasmassa on laihduttajan paras ystävä, ja sen hankkiminen ei negatiivisella kalorimäärällä ole mahdollista, mutta sen ylläpitoa tukee toiset lajit paremmin kuin toiset.
Yleisellä tasolla, anaerobinen liikunta säilyttää lihaksia paremmin ja stimuloi aineenvaihduntaa enemmän kuin aerobinen liikunta. Pitkällä tähtäimellä punttisali on siis parempi vaihtoehto kuin hölkkä tai kävely. Jos painojen nostelu on mielestäsi mukavaa puuhaa, onneksi olkoon, lajisi tukee painonpudotusta parhaiten.
Jos punttisali ei maistu, muutkin liikuntamuodot toki auttavat painonpudotuksessa. Jos ylipainoa on runsaasti, hölkkä, juoksu tai kävely voivat käydä polvien ja nilkkojen päälle. Uinti on näille hyvä vaihtoehto, jossa rasite kohdistuu pääasiassa lihaksiin.
----------------------------------------------------------------
LUE -> Miksi ihmeessä isojen possujen pitäisi alkaa trenaaminen. Hikinauhat otsalle ja lenkille tai muuta vastaavaa? HÖPÖ HÖPÖ !! Paras aloitusliikuntamuoto on mielestäni BILJARDI !!! Niin pojille kuin tytöille. Pojat nyt tykkää kumminkin biliksestä. Mutta NYT MUOM !! Menkääpä isot tytöt sinne pyllistelemään, niin nousee itsetuntokin kunnon ohella !! Trust Me !!
Mutta kumminkin:
1) Liikunta parantaa mielialaa.
2) Liikunta antaa paremman yöunen.
3) Liikunta lisää hyvinvoinnin tunnetta.
4) Liikunta antaa lisää tarmoa.
5) Liikunta parantaa kuntoa.
6) Liikunta innostaa syömään terveellisesti !!!!!
7) Liikunta lisää energiankulutusta.
8) Liikunta ehkäisee lihomista.
9) Liikunta ehkäisee sydänsairauksia.
10) Liikunta ehkäisee luiden haurastumista
No, nuohan jo tiedettiin. Kuutos-kohdasta voi joku saa kiksit... TOIVOTTAVASTI...
Muuten, pitää muistaa, että plösö kroppa ei kuluta sinällään yhtään mitään. Mutta timmi-kroppa kuluttaa .... ja kuluttaa IHAN oikesti PALJON enemmän ....
TOIVOTTAVASTI taas tuostakin sai joku muu kiksit!!!
Eli siis: pienikin liikunnan lisäys on aina OK, kunhan SINÄ siitä siitä mitä teet. Ei muita kannata kuunnella, kuuntele itseäsi !!
---------------------------------------------------------
Mitä kannattaa välttää?
--------------------------------------------------------
Tee sitä elämässäsi mistä pidät. Muista elää elämäsi hymyssäsuin. Vanhat papat ja eukot yli 85v aina neuvovat pitkän elämän salaisuudeksi: ÄLÄ VALITA PIENISTÄ JA ELÄ HYMYILLEN !!
.........kukaan vanhoista papoista eikä eukoista ole kertonut "laihdutusohjeita"...
että sillain....
ja sainkin juuri pienen ahaa-elämyksen tuosta
"Pitkällä tähtäimellä punttisali on siis parempi vaihtoehto kuin hölkkä tai kävely. Jos painojen nostelu on mielestäsi mukavaa puuhaa, onneksi olkoon, lajisi tukee painonpudotusta parhaiten."
huomasin vain, kun laihdutin aikaisemmin aerobisella liikunnalla ( anaerobisella) ja kävin rasvaprosenttimittauksessa niin tulos oli kyl täyttä läskiä :). Nyt taas kun olen jättänyt aerobisen melkein kokonaan pois ja panostanut painonnostoon, on lihakset kasvaneet ja tuntuu, että rasvaakin olisi lähtenyt.
Niin se vain menee, että aerobinen ja anaerobinen ei lopulta sovi yhteen, jos haluaa kunnon tuloksia jomman kumman osalta.
Näit paljon vaivaa, ja kirjoitit perusteellisen ja innostavan "päiväkäskyn". Olet koonnut pakettiin melkein kaiken mitä laihdutuksesta tiedetään.
Toivoisin, että aktiivisena ihmisenä vielä paneutuisit aiheeseen itsensä henkiseen psyykkaamiseen ihannepainon säilyttämiseksi, eli miten päästä käsiksi syihin, miksi söin itseni ylipainoiseksi. Ja tietenkin syyn eliminoiminen, ettei se tapahdu uudelleen. Vai onkohan tuo psykiaatterien hommia...
Tuollaisella elämäntyylillä olen laihtunut Tämän vuoden puolella 12kg.
Liikunta tahtoo jäädä vähäiseksi kun olen omaishoitaja enkä pääse ulkoilemaan joka päivä.
Minulla on kotona erilaisia kuntoiluvempaimia, telkkaria katsellessa yritän käyttää niitä säännöllisesti (välillä en viitsi.
Ruokavalion osuus painonpudotuksessa on ratkaiseva, pelkällä liikunnalla ei tavallinen ihminen laihdu.
Olen elämäni aikana pudottanut reilusti nykyisen painoni verran,olin jojo sanan varsinaisessa merkityksessä.
Kun oivalsin mikä on olennaista laihdutuksessa myös onnistuin.
Ei tee mieli mässäillä kun ei päästä kiljuvaa nälkää tulemaan.
Vaikka pidänkin välillä paussia ja syön sen verran kun kulutan niin aion vielä pudottaa 4-5kg.
Kun opin systeemin ja motivaatiota riittää ei se ole edes vaikeaa.
Niin, eli vähähiilihydraattinen ruokavalio on mitä oivallisin tapa pudottaa painoaan ja myös pitää se saavutettu paino.
Aivan täyttä asiaa alusta loppuun.
Herkkusuille haluaisin sanoa että joskus voi herkkujakin syödä kunhan niiden kalorimäärän integroi osaksi päivittäistä ravintomäärää.
Eli ei niin että joskus syödään jotain "ekstraa herkkua". Vaan niin, että jos haluaa syödä pullan, niin sitten ei syö hiilihydraattia aterian kanssa ollenkaan, koska se hiilihydraatti tulee siinä pullassa jo.
Kun tiedostaa syömänsä kokonaisuudessaan on helppoa järjestää päivän ruokavalio mieleisekseen.
joka sana.
Itse olen jo iäkkäämpi naishenkilö ja aloitin PAINONHALLINNAN JA LIIKUNNAN pikkuhiljaa.
Nyt 3v. kulunut ja painoa pudonnut noin 15 kg. (joku nyt sanoo että onpas hitaasti pudonnut), mutta, olen oppinut syömään oikein (lähinnä lautasmalli) ja harrastamaan liikuntaa lähes joka päivä.
Käyn uimassa, vesijuoksussa, kuntosalilla, saunakävelyllä jne. Päivän valitsen ihan fiiliksen mukaan.(Jos maanantaina sataa niin menen uimahalliin, kauniina päivänä sauvakävelylle tai pyöräilemään jne. Jos taas laiskottaa niin otan hyvän kirjan ja heittäydyn sängynpäälle lukemaan.
Rento meininki on tässäkin asiassa hyväksi, eikä puurtaa hampasta purren.
"Eli 5-6 kertaa päivässä syönti, pienempiä annoksia kerralla aamiaista unohtamatta. "
No nin, tämä on sitenkumottua tietoa. Uusimpien tutkimusten mukaan aikuiselle ihmiselle riittää vallan hyvin 3 ateriaa päivässä.
Jos tähän viittaat:
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1576100
Laihduttajan kannalta useampi, pienempi ateria on silti hyvä ajatus. Kun muutenkin juuri annoskoot ovat monelle iso ongelma, niiden pienentäminen nälkää välttäen on viisasta.
Artikkelissa ei myöskään puhuttu asiasta aineenvaihdunnan näkökulmasta vaan verensokerin.
Voi pitää joidenkin kohdalla paikkansa tuo harvemmin syönti ja joidenkin ei.
Mutta on hölmöä heittää kaikki muun väriset vaatteet roskiin, jos jossain on tehty tutkimus että "vain punaiset vaatteet ovat fiksuja".
Eli nyon sitten kumottua tietoa siitä, että musta olisi se tyylikkäin..