Nyt on tälläsen 18-vuotiaan miehenalun pakko päästä avautumaan. Vielä puoli vuotta sitten luulin tienneeni, mitä se oikea ihastuminan tarkoittaa, mutta viimeisen puolen vuoden aikana on käsitys muovautunut aika lailla uuteen uskoon. Ennen tätä kaikki ihastukseni olivat perus hyväkroppaisia ja mukavia tyttöjä ja ihastumisia yhdisti vahvasti seksuaaliset puolet tyyliin: "totapas painais ihan mielellään".
Sitten iski eräänä päivänä kuin tyhjästä eräs tyttö. Oltiin oltu jo yli vuosi samassa lukiossa, mutta en ollut kiinnittänyt häneen erityisesti huomiota, joka kuitenkin muuttui silmänräpäystäkin nopeammin. Vanhojen treeneissä nimittäin katseet kohtasivat ja näin koko elämäni viehättävimmän hymyn hänen kasvoillaan. Olihan hän todella kauniskin, mutta itse olen ainakin melko herkkä syttymään söpölle hymylle niin tietenkin olin saman tien myyty. Noh, sitten tämä tyttö osoittautuukin erittäin mukavaksi ja kiltiksi tapaukseksi, mutta ongelmaksi muodostuu, että en uskalla ottaa mitään kontaktia häneen. Ikinä ennen ei ole toiselle ihmiselle puhuminen jännittänyt ja juttu tapaa luistaa minulla hyvin kenen tahansa kanssa, mutta tietenkään tälle tytölle en uskalla mennä jostain syystä puhumaan lainkaan -.-
Panemisfantasijoiden sijaan haavena olisi, että jokin päivä se olen minä joka saa tämän tytön nauramaan ja saan tuon kauniin hymyn hänen kasvoilleen. Pidän itseäni ehkä keskivertoista suomalaisäijää herkempänä ja ehkä jopa jonkin sortin romantikkona.
Olisi mahtavaa, jos saisin jokin päivä yllättää ja ilahduttaa seurustelukumppaniani romanttisella kahdenkeskeisellä illalla. Siihen kuuluisi aluksi kävely käsikkäin aivan vieressä sijaitsevan lammen ympäri, jonka jälkeen palaisimme kämpille. Tässä vaiheessa olisi mukava antaa jokin pienimuotoinen lahja, kuten pieni ruusu ja vaikka valokuva, missä ovat minä ja tämä tyttönen lähekkäin ja valokuvan taustapuolelle luonnollisesti jokin muutaman sanan värssy. Seuraavaksi kunnon hieronta ja siitä suoraan ruokapöydän ääreen nauttimaan minun kokkaama illallinen vasttakkain ruokapöydässä (kynttilät jätetään pois, koska ne menee jo vähän liian imeläksi). Illallisen jälkeen rojahdettaisiin sohvalle ja kuiskaisin tytön korvaan välittäväni hänestä ja antaisin pienen suudelmien sarjan kaulalta suulle. Sitten käperryttäisiin katselemaan tytön leffamaun mukaista elokuvaa saman peiton alle :=)
Noh... Todellisuus valitettavasti kutsuu ja on pakko todeta, että tämän haaveen toteutuminen ainakin ihastukseni kanssa on täysin mahdotonta. Itsetunto ei tällä hetkellä ole nimittäin korkeimmillaan ja tämä tyttö on sen verta tyrmäävä, että niin typerältä kun se kuulostaakin olisimme ns. eri sarjoissa. Miksi muka häntä kiinnostais tälläinen lyhyehkö reilu sataseitkyt pitkä tavis (no okei, ei hän ole itsekään ku varmaan 155 :P), kun tarjolla olisi koulun komeimmat adonikset. Mutjoo, jatketaan itsesäälillä niin kaikki tapahtuu niinkuin suunniteltiinkin... :/
/discuss
Sitten iski eräänä päivänä kuin tyhjästä eräs tyttö. Oltiin oltu jo yli vuosi samassa lukiossa, mutta en ollut kiinnittänyt häneen erityisesti huomiota, joka kuitenkin muuttui silmänräpäystäkin nopeammin. Vanhojen treeneissä nimittäin katseet kohtasivat ja näin koko elämäni viehättävimmän hymyn hänen kasvoillaan. Olihan hän todella kauniskin, mutta itse olen ainakin melko herkkä syttymään söpölle hymylle niin tietenkin olin saman tien myyty. Noh, sitten tämä tyttö osoittautuukin erittäin mukavaksi ja kiltiksi tapaukseksi, mutta ongelmaksi muodostuu, että en uskalla ottaa mitään kontaktia häneen. Ikinä ennen ei ole toiselle ihmiselle puhuminen jännittänyt ja juttu tapaa luistaa minulla hyvin kenen tahansa kanssa, mutta tietenkään tälle tytölle en uskalla mennä jostain syystä puhumaan lainkaan -.-
Panemisfantasijoiden sijaan haavena olisi, että jokin päivä se olen minä joka saa tämän tytön nauramaan ja saan tuon kauniin hymyn hänen kasvoilleen. Pidän itseäni ehkä keskivertoista suomalaisäijää herkempänä ja ehkä jopa jonkin sortin romantikkona.
Olisi mahtavaa, jos saisin jokin päivä yllättää ja ilahduttaa seurustelukumppaniani romanttisella kahdenkeskeisellä illalla. Siihen kuuluisi aluksi kävely käsikkäin aivan vieressä sijaitsevan lammen ympäri, jonka jälkeen palaisimme kämpille. Tässä vaiheessa olisi mukava antaa jokin pienimuotoinen lahja, kuten pieni ruusu ja vaikka valokuva, missä ovat minä ja tämä tyttönen lähekkäin ja valokuvan taustapuolelle luonnollisesti jokin muutaman sanan värssy. Seuraavaksi kunnon hieronta ja siitä suoraan ruokapöydän ääreen nauttimaan minun kokkaama illallinen vasttakkain ruokapöydässä (kynttilät jätetään pois, koska ne menee jo vähän liian imeläksi). Illallisen jälkeen rojahdettaisiin sohvalle ja kuiskaisin tytön korvaan välittäväni hänestä ja antaisin pienen suudelmien sarjan kaulalta suulle. Sitten käperryttäisiin katselemaan tytön leffamaun mukaista elokuvaa saman peiton alle :=)
Noh... Todellisuus valitettavasti kutsuu ja on pakko todeta, että tämän haaveen toteutuminen ainakin ihastukseni kanssa on täysin mahdotonta. Itsetunto ei tällä hetkellä ole nimittäin korkeimmillaan ja tämä tyttö on sen verta tyrmäävä, että niin typerältä kun se kuulostaakin olisimme ns. eri sarjoissa. Miksi muka häntä kiinnostais tälläinen lyhyehkö reilu sataseitkyt pitkä tavis (no okei, ei hän ole itsekään ku varmaan 155 :P), kun tarjolla olisi koulun komeimmat adonikset. Mutjoo, jatketaan itsesäälillä niin kaikki tapahtuu niinkuin suunniteltiinkin... :/
/discuss
Vastaukset 3
Vanhimmat
Älä vaan ala ämmiin sekaantumaan, ämmät on maailman alinta pojasakkaa, ne ei kelpaa edes panemiseen
hei ala tutustumaan tyttöön ihan kaveripohjalta, hankkiudu hänen seuraansa, juttele kouluasioita, mitä vaan, äläkä yritäkään "iskeä", älä edes mitään treffejä vaan tapaaminen silloin kun se luonnostaan sattuu kohdalle. Niin pääset alkuun turhaan jännittämättä ja kun tutustutte jännitys lakkaa itsestään ja asiat etenee kaikessa rauhassa paremmin kuin tyypillisten iskemisyritysten kautta. Ja älä ainakaan luovuta vaikkei hän heti ihmeemmin innostuisi. Hiljaa hyvä tulee
Voi kuule, oletpa ihanan romanttinen. Ota kaikki rohkeutesi ja ota tuohon neitoon kontaktia. Muuten menee hyvä mies ihan hukkaan. :-)