Onko tosiaan niin, että mies ei voi olla herkkä ja romanttinen, olematta homo? Olen nimittäin juuri herkkä ja romantiikasta tykkäävä mies, joka haluaisi, suhteen sellaisen naisen kanssa joka on todella herkkä ja romanttinen luonne. Olenko liikkunut/liikunko vääränlaisessa seurassa, sillä kaveri ja entisetkin kaverit on olleet semmosia "junttieinari" tyyppisiä ihmisiä mitä tulee heidän suhteisiibsa naisiin. Heiltä olenkin saanut sellaisen käsityksen, että herkkä ja romanttinen mies on todennäkösesti homo. Olen muutenkin joutunut piilottamaan herkän puoleni kavereiden tai sukukaisten kanssa oleillessani. Ainoastaan silloin kun ihastun naiseen ja olen hänen seurassaan, uskallan tuoda romanttisen puoleni esiin. Pitääkö siis herkän miehen elää tietynlaista kaksoiselämää? Pitääkö olla niin, että rakastamansa naisen seurassa on romanttinen ja kavereiden sun muiden seurassa esittää olevansa vain "junttieinari"?
Näinkö?
ollakko vai eikö...olla?
111355
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Itsekkin haluan olla OIKEALLE naiselle romanttinen ja herkkä, mutten joka "tuttavuudelle". Ei siinä ole mitään hävettävää, vaan päinvastoin voit olla hyvillä mielin. Jos joku nainen ei tykkää hempeilystä/romantiikasta ja herkkyydestä, niin so what? Se on sen ongelma, se ei ole sillon sua vartan, etkä sä sitä varten. Ja mua ei kiinnosta tippaakaan, jos jotkut kamut ei sulata mun herkkyyttä ja hellyyttä sitä oikeaa naista kohtaan. Painukoo suolle sit... Ei Kaikki mieskään sisimmissään mikään pelkkä kylmäpanokone ole, ei todellakaan...
Noinhan se taitaa tosiaan olla. Aika loogista. Kiitokset vastauksesta!
Voisko olla, että itse vähemmän herkät ja romanttiset miehet voi myös kokea sen uhkaavana? Koska suurin osa naisista haluaa ainakin jossain määrin romanttisen miehen.
Voi se niinkin olla. Enpä ole ajatellu asiaa tuolta kannalta. Voihan se olla, että "naiseenvetoavan" luonteen omaavalle miehelle ollaan helposti kateellisia. Kiitokset vastauksesta.
me kaikki olemme erillaisia ihmisiä.useat naiset haluavat romantiikkaa mutta niin harva meistä miehistä sitä heille antaa.ja jos siitä nauttii itsekkin niin todellakin täytyy toimia niin kuin itsestä tuntuu eikä ajatella mitä toiset ovat siitä mieltä.ei minunkaan ystävät ymmärrä kun hemmottelen naistani kaikella romanttisella kivalla mutta heidän naisensa ovat sanoneet että miksi heille ei ikinä näin tehdä.se on vain niin mukavaa kun saan naiseni herkistettyä pienellä vaivalla ja tiedä että naiseni siitä nauttii.näin olen toiminut ja tulen aina toimimaan.en jaksa vaivata päätäni sillä mitä toiset ajattelevat vaan ennemmin ajattelen naiseni hyvää oloa.
Hienot periaatteet. Ehkä minunkin pitäisi opetella ajattelemaan tuolla lailla. :)
Elämäni mukavin mies on täysromantikko eikä edes juo eikä polta saati harrasta yhden illan suhteita :) Hän ei edes roskaa :D Tosin ei ole omani, mutta nyt pahoista pojista karvaasti kantapään kautta oppineena haluaisin hänen olevan...
No tuohon pomppas. Tupakoin ja juon, mutta en humalahakuisesti. Mutta kuulostaa hyvältä, että tuon tyyppisen miehen kaipaavia löytyy. :)
saisi juoda. Juonhan itsekin ja rakastan kunnon bileitä. Mutten juo kovin paljoa, ja ihannemieheni olisi myös sellainen joka ei joisi paljon sen takia, että arkielämämme sopisivat paremmin yhteen.
Olen ollut tupakoivienkin kanssa, mutta koska en itse tupakoi on tietysti mielekkäämpää herkän hajuaistini kannalta löytää itselleni tupakoimaton mies.
Pointti oli lähinnä se, että ko. mies on romanttinen ja kaipaan silti häntä. Nuo muut olivat vain listalla jatkettuja ominaisuuksia osoittamaan, etteivät kaikki naiset vaadi mitään pahaa poikaa. Ennen tosin lankesin itsekin renttuihin ja koviksiin, tosin lähinnä nuo sattuivat ennen kuin täytin 18. Olenhan itse yleisesti kilttinä pidetty (vaikkakin kieroilla osaan aika hyvin ja olla arvaamaton aina toisinaan) tyttö, joten opin pian sitten etteivät minun laiselleni pahat pojat sovi
Mukava kuulla. :)
Minun mieheni on kovinkin romanttinen ja ihana kahden ollessamme, mutta kavereidensa kesken paljon enemmän junttieinari-tyyppiä. Hänen kaverinsa ovat oikein perussuomalaisia miehiä, jotka varmaan nauraisivat itsensä kipeiksi jos kuulisivat sen äänensävyn jolla mies minulle puhuu.:D Aluksi tämä ärsytti ja harmitti minua paljon mutta nyt olen jo niin tottunut siihen, että olen alkanut itsekin käyttäytymään näin heidän seurassaan.
Toisaalta sitähän sen romantiikan tulisikin olla: kahden ihmisen välistä.