En uskokaan, että tähän tulisi asiallisia vastauksia, olen jo luopunut toivosta tämän palstan suhteen, mutta mitäpä tässä olisi menetettävänä. Siis:
Voisitko sanoa ihmisille IRL samat asiat, mitä olet kirjoitellut tälle palstalle? Missä tahansa vuorovaikutustilanteessa ne sitten nousisivatkin esille; opiskelu- tai työpaikan kahvipöydässä, ystävän kanssa jutellessa, parisuhteessa...
Jos et, mitä se mielestäsi kertoo sinusta ja/tai ajatuksistasi ("aatteistasi")?
Itse pystyisin kertomaan kavereilleni luultavasti kaiken muun mutta en sitä, että ylipäänsä vietän aikaani tällä palstalla.
Voisitko sanoa ihmisille IRL samat asiat, mitä olet kirjoitellut tälle palstalle? Missä tahansa vuorovaikutustilanteessa ne sitten nousisivatkin esille; opiskelu- tai työpaikan kahvipöydässä, ystävän kanssa jutellessa, parisuhteessa...
Jos et, mitä se mielestäsi kertoo sinusta ja/tai ajatuksistasi ("aatteistasi")?
Itse pystyisin kertomaan kavereilleni luultavasti kaiken muun mutta en sitä, että ylipäänsä vietän aikaani tällä palstalla.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Miksi vietät aikaasi tällä palstalla? Nyt on lauantai. Mikset ole baarissa tai jossain ihmisten ilmoilla? Samaa voisin tosin kysyä itseltänikin...
En todellakaan tiedä miksi jumituin taas tälle palstalle, ehkä sisälläni asuu pieni masokisti? =D Minun piti laittaa kone kiinni ja siirtyä katsomaan televisiota tai lukemaan loppuun yksi kirja, mutta tässä sitä vaan ollaan.
Baarissa ei ole mitään mielenkiintoa olla, kun en juo. Ihmisten ilmoilla olin päivällä kolme tuntia eräässä tilaisuudessa, ja huomenna päivällä on taas menoja. Käyn klubeilla tai konserteissa muutaman kerran vuodessa, tanssimisen ja/tai musiikin takia. Parisuhdetta en ole tällä hetkellä edes hakemassa. Uskon siihen, että jos jossain on joku olemassa minua varten, niin hän tulee vastaan silloin kun niin on tarkoitettu. En halua suhdetta vain suhteen vuoksi.
Mutta tältä palstalta haluaisin pois, voi kun tänne voisi hankkia itselleen pääsykiellon kuten peliongelmaiset voivat pyytää itselleen pääsykiellon uhkapelipaikkoihin! =D
Minä kyllä haluaisin suhteen juuri suhteen vuoksi. Siis että olisi joku, jonka kanssa tehdä kaikkia kivoja asioita. Olisi joku, jonka vierestä herätä huomenna ja jonka kanssa syödä aamiasta ja viettää vaikka koko päivä sängyssä. Olisi mukavaa jakaa elämä jonkun kanssa. Ei toki kenen kanssa tahansa, mutta jonkun kivan kanssa.
En voi kuin kompata. Samoja ajatuksia esitän kahvipöytäkeskusteluissa kuin täälläkin. Mutta aika harvalle viitsisin kertoa, että jaksan täällä tuuleen huutaa...
mahdollisuus että viestejäsi lukee joku joka ei mitenkään kommentoi niitä. Ja saa niistä jotain.
Olen optimisti, en usko että huudat tuuleen, taikka ainakin välillä on tyyntä.. :)
suurinpiirtein kaiken. No, ihan kaikista viesteistä en ole niin ylpeä.
Luultavasti joku voisi kuvitella kertomattakin meikäläisen höpöttelevän jotain jossakin palstalla.
Jos töitä hakisin, en kuitenkaan ilmoita harrastukseksi suomi24:ssä roikkumista. Vastapuoli ei kuitenkaan ymmärrät.
tuo näyttäisikin hyvältä ansioluettelossa:
Harrastukset
Suomi24 Sinkut-palstalla MA-teorian paikkansapitävyydestä vänkääminen
=D
En kehtaisi kyllä itsekään sanoa että olen suomi24 sinkut palstan vakikirjoittaja :) En kyllä kertoisi muustakaan palstasta, mutta tästä en varsinkaan.
Jos olen yksinäinen niin kenelle kertoisin? Työpaikalla kesken osaston laatupalaverin että hei kundit mulla ei ole yhtään ystävää ollut sitten peruskoulun ja seinät kaatuu himassa päälle? Lääkärille? Viimeksi se mulkku sanoi että ota burana ja mene pihalle että seuraava pääsee sisään (olin vielä varannut ajan ettei se ollut mikään random-käynti).
Vanhemmille ja etäisille sukulaisille? Menettäisin vähätkin kasvojen rippeet mitä on jäljellä. Menettäisin työni ja menettäisin kaiken. On pakko padota paha olo sisälle kunnes se räjähtää, joko ihan kirjaimellisesti vaikka vantaalaisella ostarilla tai sitten typeränä ja lapsellisena provona tälle palstalle.
Tämä on nyt tietysti taas rasittavan kuuloista, mutta miksi siitä ei sitten voisi kirjoittaa esim. tälle palstalle vähemmän provosti ja vähemmän lapsellisesti?
En minä ole ainakaan kovin usein nähnyt että ei-provomaiseen yksinäisyyden kuvaukseen olisi suhtauduttu jotenkin erityisen inhottavasti.
on ollut todella epäasiallista. Olet ottanut ison askeleen menemällä hakemaan apua.
Jos kerran olet pääkaupunkiseudulta, tässä yksi vaihtoehto:
http://www.mielenterveysseura.fi/sos-keskus/
Hakeudu uudestaan lääkärille, pyydä jo soittaessasi kaksoisaika. Ja hätätilanteessa mene Peijakseen ilman lähetettä mieluummin kuin sinne ostarille.
yritin. yritin monesti. pliisut kirjoitukset saavat jonkun kymmenen lukukertaa, nolla vastausta. Sen sijaan jos uhkailee ja provosoi, oi auvoa, minä olen olemassa!
Näinkin ilkeän asian taustalla on siis perimmiltään hyvä aikomus saada edes jonkinlainen todiste siitä ettei ole "kadonnut"
en toki haluaisi elää näin, tämä ei aivan vastaa visiota joka minulla oli 12-vuotiaana, mutta näillä korteilla, minkäs teet.
Kun itse menin masennuksen takia terveyskeskuslääkärille, hänen mielestään minua ei vaivannut muu kuin "elämänvaihekriisi" ja hän käski minun puhua kavereilleni. Itkin koko vastaanoton ajan, mutta en saanut mitään apua. Terveyskeskuslääkärit voivat olla tosi tolloja. Menin myöhemmin yksityiselle psykiatrille, joka oli ihan loistava tyyppi. Tajusi puolesta sanasta kaiken. Onneksi menin.
No jos noin on, niin en kai voi muutakaan sanoa kuin että kurjaa. Älä nyt kuitenkaan mitään silmitöntä vihaa levitä? Katsos voi olla että joku joka ei pidä sitä provona saa siitä bensaa liekkeihinsä.
Minulla ei ole noin rankkaa kokemusta, mutta totta tosiaan peruslääkäri ei välttämättä suhtaudu kovin vastaanottavaisesti kun kertoo henkisen puolen ongelmista.
Minulle oltiin heti tarjoamassa reseptiä ja kun sanoin että sillä kohtaa olisi ehkä parempi että saisin puheapua, niin lääkäri loi minuun epäuskoa sanomalla että jonot ovat pitkät. En tiedä mikä totuus on, mutta ehdottomasti kannattaa ottaa selvää jos siltä tuntuu että maailma kaatuu päälle.
Sinun tekstisi huokuvat hedonistista ihmisvihaa. Taidat olla femmakko. Sinä et voi koskaan ymmärtää mitä on olla nuori mies tässä maailmassa. Se että sinulla on asiat hyvin, se ei tarkoita että kaikilla olisi.
Hyppää sieltä norsunluutornistasi.
En ole femakko, olen mies, enkä vihaa ihmisiä.
Ymmärrän hyvinkin muuten millaista on olla nuori mies tässä maailmassa, koska olen ollut nuori mies jolla on pahoja ujousongelmia.
nyt kuitenkin todettakoon että minä jonka lääkäri heitti ilmaislääkepakkauksen annettuaan pihalle vastaanotolta ei ole äskeisen viestin takana.
Samaa se on muuallakin. YTHS ei tarjonnut muuta kuin muutaman kuukauden jonotusta. Oli aika kovan työn takana että sain sinne edes alunperin soitettua niin siinä vaiheessa kun sieltä soitettiin niin peruin koko jutun.
Tässä vaiheessa elämääni on tärkeää pitää joitakin kulisseja vielä yllä, sillä vanhempani ja osa isovanhemmista ovat elossa, opinnot kesken ja muutenkin häviävän pieni mahdollisuus siitä, että asiat järjestyvät.
Sukulaisten hengissäolo on sikäli tärkeä seikka, että tällainen "kunnon poika" on perinnönsaantilistalla kärkipäässä - olisi siis kardinaalimunaus tehdä selvää valheellisesta imagosta, sillä pahimmillaan se voisi maksaa kymmeniätuhansia selvää rahaa. Raha tuleekin tarpeeseen, sillä on erittäin epätodennäköistä, että koskaan tulen mitään töitä saamaan.
Pieni mahdollisuus sille on kuitenkin olemassa humanistisesta suuntautumisestani huolimatta. Tässä toivonkipinässä on toinen syy sille, miksi en tule vielä kaapista ulos: jos kertoisin, mitä ja miten ajattelen, en ikimaailmassa tulisi saamaan mitään oman alani töitä - nykytieteen paradigma kun kaikessa punavihreässä feminismissään ja postpostmodernismissaan ei tällaista petoa hetkeäkään sietäisi. (Muulle maailmalle olen kuitenkin aina ja ikuisesti maailmanparantajasivarihomokommarihumanisti, joten alan ulkopuoleltakaan ei kannata hommista haaveilla.)
Siinä vaiheessa jos perinnöt ovat tilillä ja näyttää siltä, ettei akateeminen ura ota tuulta alleen, ei ole mitään estettä alkaa julistaa oppia kaikelle kansalle omalla nimellä ja kasvoilla. Mitä naisiin tulee, he eivät nytkään ole syy sille, etten näin tee.
En tosiaan kiusaa ulkoelämässä ihmisiä ATM-jutuilla. Puran mieluummin kompleksejani nimimerkin takaa täällä kuin ottaisin riskin, että joku huolestuu minusta turhan takia tai alkaa pitämään minua nörttineutrina, vikisevänä vässykkänä, tylsänä pellenä, munattomana nöösinä ja tämän viestin myötä varmaan sitten vielä selkärangattomana vätyksenäkin. Asiaan vihkiytyneet ulkoelämän tutut ovat tietysti eri asia, heidän kanssaan asiasta voi puhua asiaankuuluvassa (eli ei-niin-vakavassa) hengessä ATM-asioista ilman, että tarvitsee jokaisen virkkeen jälkeen selittää, mikä lyhenteet tarkoittavat ja että "markkina-arvo" ei ole sama kuin ihmisarvo, eikä tarvitse koko ajan pyytää anteeksi sanomisiaan, vaan he ymmärtävät ilmiön tilastollisen luonteen ja sen, että yleistykset ovat yleistyksiä.
"Voisitko sanoa ihmisille IRL samat asiat, mitä olet kirjoitellut tälle palstalle?"
Aiemminkin lukenut aloittajan kirjoituksia.
Totuus usein sattuu, siksi on turhaa odottaa, että joku sanoisi sen päin naamaa. Ihmisen on helppoa sanoa olevansa selkärankainen, teot vaatii enemmän.
Siinä mielessä tältä palstalta voit saada hyviäkin näkökulmia. Edellyttäen, että ongelma on tarkkaan määritelty.
En voisi. Yleisestikin ottaen omista ongelmistaan puhumista pidetään äärimmäisen luuseriuden merkkinä, ja omassa tapauksessani tähän liittyisivät vielä olemattomiin seurustelu- ja seksikokemuksiin liittyvä sosiaalinen stigma.
Tämä on muuten ihan hyvä kysymys sikäli, että eräs ylempitasoisten käsittämättömistä vakioteeseistä näissä keskusteluissa on, että alempitasoisten tilanne johtuisi "ruikuttamisesta", että vientiä voisi ollakin elleivät MA-puheet ja muu "naisviha" karkottaisi kaikkia vastakkaisen sukupuolen edustajia pois. Ihan kuin esim. tälle palstalle kirjoitetut viestit näkyisivät jotenkin ulospäin. Lähituttavapiirini pitää minua käsitykseni mukaan melko älykkäänä ja kilttinä ihmisenä. Uskoakseni näin ei olisi, mikäli olisin koskaan maininnut mitään MA-teoriaan liittyvääkään heidän kuullen, keksihän taannoin joku höyrypää täälläkin nimittää minua "idioottiluuseriksi" yhden MA-avauksen perusteella. Puheet säälittävistä ruikuttajamiehistä eivät siis ole todenmukaisia.
Mitä tuohon jatkokysymykseesi tulee, niin mielestäni se ei kerro minusta muuta kuin että olen jossain määrin perehtynyt MA-teoriaan, ja että ymmärrän, kuten Lord Boredom vastauksessaan kirjoitti, että se pitäisi ymmärtää ennen kaikkea tilastollisesti. Ymmärrän kyllä ihan hyvin, että puheet "ylempitasoisista" ja "alempitasoisista" ihmisistä saattavat aiheeseen perehtymättömien korvissa kuulostaa ihan muulta kuin mistä niissä tosiasiassa on kyse. Tällä palstalla aiheesta on keskusteltu sen verran kauan, että termistö lienee ainakin aktiivisimmille keskustelijoille tuttu.
Olen sama ihminen 24/7. Olen tuonnut näkemykseni julki IRL, ja hyvä niin.
Kaikki mitä täällä kirjoitan, pystyn myös julkilausumaan livenä. Ja sen teenkin.
Minulla ei ole tapana salailla tekemisiäni, koska niihin ei liity mitään epämääräistä.
Minä en IRL yleensä ajaudu kovin "syvällisiin" keskusteluihin, mutta varmaan voisin puhua ainakin suurinpiirtein kaiken mitä täälläkin.
Häpeisin jos joku saisi tietää, että edes seuraan tätä palstaa, (en suoraan osaa sanoa miksi). En tiedä mistä se kertoo, muuta kuin siitä, että ehkä käytän anonymiteetin tuottamat mahdollisuudet hyväksi, enkä peittele tai mielistele asioita/vastauksia niin paljon kuin mitä IRL:ssä ehkä teen. Uskallan olla netissä avoimempi kuin IRL:ssä.
Useita vuosia sitten kirjoittelin vakionimimerkillä, ja joskus jopa rekisteröityneenä, mutta luovuin niistä kun en osannut kirjoitella siten kovin avoimesti. Oli silloin kokoajan jonkinlainen kova itsekontrolli/rooli päällä, eli vastasi vain tiettyihin kirjoituksiin ja mietti vastatessa tarkemmin sitä minkälaisen kuvan vastaus antaa omasta nimimerkistä/itsestä. Siihen aikaan olisin voinut pienin varauksin sanoa, että voin kerota tai sanoa kaiken kahvipöydässä mitä täälläkin.
ja toisekseen tuo riippuu paljon viiteryhmästä, mikä on kyseessä ja mistä asiayhteydestä on kyse. Voisin ehkä teoriassa kertoa viidelle kuudelle ystävälleni kaiken muun täällä sanomani paitsi naisista (erityisesti prosentit), jotka ovat kiinnostuneet minusta (no muutaman yksittäisen stoorin olen kertonut spesifioimatta mimmin identiteettiä, kun aikaa on kulunut yli 5 vuotta tapahtuneesta, koska ne ovat olleet niin huvittavia tapahtumia ja niiden kertomisesta ei varmasti ole ollut tytölle haittaa.). Ihan vain siitä syystä, että minusta on ihan turha kuuluttaa mitään ilman 3-4 kk:n suhdetta ja toisekseen en ole kovin innostunut mistään mikä kuulostaisi kehuskelemiselta. Lisäksi turha tuollaista on kertoa tyypeille, jotka ovat akuutissa puutteessa tai sellaisille, joiden tyttöystävien harrastus on lypsää tietoa kaveriltani minusta ja juoruta ne eteenpäin...
Mitä nyt opiskelu/työ-tuttujen kahvipöytäkeskusteluihin tulee, niin en varmasti kertoisi mitään tunteistani tai suhteistani. Sellaiset eivät kuulu oikein työympäristöön, sillä suhteet näihin ihmisiin ovat pääosin pinnallisia.
Parisuhteessa jättäisin automaattisesti kertomatta kavereideni rinnakkaissuhteet toisiin naisiin, sillä se on mielestäni heidän yksityisasiansa. Muutenkin historian kertaaminen parisuhteessa on hyödyttömämpää kuin tulevaisuus. Joidenkin juttujen kertominen käytännössä vieraan vallan edustajalle olisi valtionpetokseen rinnastettava juttu. Liputan valkoisten valheiden ja kertomatta jättämisen puolesta, jos kyseessä ei ole myös toista osapuolta oleellisesti koskettava asia (esim. sukupuolitauti/hedelmättömyys jne.).
JOS EI, NIIN MITÄ SE KERTOO
ei se nyt kerro oikeastaan mitään. Jotkut asiat ovat toisille yksilöille yksityisempiä kuin toiset. Joidenkin mielestä (erityisesti naisten) on kiva juoruta omat henkilökohtaiset asiat ja saada juoruvaihtareita. Tuo ei ole yleensä ottaen poikien juttu (paitsi, että jos minulla olisi todella luotettava tyttö parhaana kaverina, niin varmasti juoruaisin paljon enemmän ja erityisen kivaa se olisi kapakan vessassa. Poikien kanssa tuo juttu voidaan unohtaa vaikka heti, asian voit todeta käymällä poikien vessassa. Siellä on yhtä meluista kuin hautajaisissa.).
Se, että olisivatko nämä periaatteet hyväksyttäviä muiden mielestä, ei päde minuun juurikaan, sillä toisten ihmisten minusta muodostuvat mielipiteet edustavat olennaisuudeltaan tertiääristä arvoa minulle, koska elämä on mielestäni liian lyhyt sellaisen pohtimiseen ilman olennaista hyötyä. Toisin sanoen salaisinko periaatteitani tietoisesti, niin vastaus on ei. Tosin en ole koskaan julistanut periaatettani kenellekään (jos nyt ei oteta huomioon sitä, että sanoin joskus, etten ole hirveän kiinnostunut kavereitteni iso/pikkusiskoista), joskaan en ole koskaan niitä salannutkaan.
PERIAATE KOSKIEN TÖITÄ
Jos otan periaatteeni esille suhteiden käytöstä, niin suurin osa tutuistani tietää kantani suhteiden käytöstä töiden hakemisen suhteen, kun olen kieltäytynyt 30-40 työsuhteesta palkkahaitariarviolla 1000-5000€ (toki suurin osa tietää minun kieltäytyneen vain parista kolmesta), koska ne ovat olleet tuttujen kautta tulleita tarjouksia. Kyseiset tutut olisivat käytännössä palkanneet persoonan ilman mitään tietämystä ammattitaidosta, mikä on täysin vastoin periaatettani tasa-arvoisesta hakijoiden kohtelusta (Ison kansainvälisen yrityksen toiminnon johtaminen ilman sopivaa työkokemusta 50+ alaisella. Haluatko tulla? HALOO! (vaikka olisin ollut kuinka pätevä todellisuudessa siihen hommaan)). En myöskään näe miten jotkut voisivat suositella opiskelijakavereitaan jonkun parin harkan tekemisen perusteella. Miten vaikeaa on ottaa koeajalle ilman palkkaa ja antaa kenkää sitten, jos tulos ei miellytä (ellei tehtävään tarvita välittömästi joku ja hommaa ei voi hoitaa ilman 1+ vuoden kokemusta). Minusta ei kovinkaan vaikeaa, jos tehtävän kyvykäs suorittaminen ei vaadi kuukautta pidempää koulutusta. Suurin osa toki ottaa heti tehtävän kuin tehtävän vastaan pohtimatta onko kyseisen tehtävän ottaminen reilua hakijoita kohtaan vai ei, mutta se on toki heidän valintansa.
Tuon tyyppinen periaate ei ole kovinkaan monen käytössä, koska joka tuutista peräänkuulutetaan verkottumista ja suhteiden käyttämistä. Eli suomeksi vaikka olet vähämmän pätevä, niin sinut pitäisi palkata, koska olet juonut kaljaa jonkun kanssa. Joopajoo. Suomeksihan tuo on korruptiota ja todellisuudessa ihan sama asia kuin että isi hankkisi työpaikan. On se korruptiota, jos olet oikeasti rehellinen itsellesi. Rapsuta selkääni, niin rapsutan sinun...
PERIAATE KOSKIEN NAISIA
Jos nähdään sama asia naissuhteita koskien, niin sama periaate pätee toisin hieman erilaisessa kontekstissa. Tosin tässä kontekstissa en kyllä ole tippaakaan kiinnostunut tasa-arvoisesta valintakohtelusta, sillä se olisi täysin mahdotonta ensinnäkin toteuttaa ja se sopii huonosti tähän kontekstiin. Harrastuksen pariin on kiva palata, jos siellä ei ole kiukkuista exää odottamassa ja toisekseen vaikka kyseessä olisi nykyinen, niin olisi ihan kiva viettää omaa aikaa. Varsinkin jos sitä haluaa viettää ihan yksin... (yksin viettäminen ei ole sitten sama asia kuin että viettäisi aikaa naisen aikaa kaksin). Lisäksi siitä voisi olla haittaa myös muille, erityisesti yrityksen tulokselle, jos kyseessä olisi työpaikkaromanssi. Koska omat speksit riittävät muuallekin kuin kuormasta syömiseen, niin kuormasta syöminen ei ole minulle optio.
Poikien on vaikea ymmärtää tätä siitä syystä, että suurin osa pojista yrittää heti vuoteeseen tytön kanssa, kun on edes pienet mahdollisuudet oli sitten kiinnostusta pidempään tai ei. Jos joku ei yritä, vaikka saanti olisi takuuvarmaa, niin tyyppiä pidetään yleisesti hulluna tai liian ylpeänä. Käytännössä hulluna.
Tytöt taas eivät ymmärrä tätä, sillä he haluavat jonkun tutun ja turvallisen mieluummin kuin tuntemattoman varsinkin jos lähellä olisi joku todella loistava vaihtoehto. Todellisuudessa loistava vaihtoehto kaverina voi olla toista poikaystävänä, vaikka ennuste onkin huomattavasti tarkempi, jos tunnet tyypin. Tytöt pitävät tässä tilanteessa seurustelusta ko. syystä kieltäytyvää tyyppiä outona tai pelottavana (onko se joku psykopaatti sarjamurhaaja raiskaaja, joka ei halua seurustella vaikka tunnetaan ja viihdytään hyvin tms.). Plussaa tässä tosin on se, että mikään ei vedä paremmin ilon kyyneleitä silmiin ja naurunpyrskähdyksiä kuin salakuunnella tyttöjen välistä analyysiä omasta itsestä.
Ihmissuhteiden osalta moni kyllä sanoo, ettei seurustelisi samassa työpaikassa olevan kanssa, mutta aika moni tuon sanonut on lopulta niin tehnyt, jos sopiva on tullut kohdalle. En sano, ettenkö itse toimisi koskaan noin, mutta pidän sen mahdollisuutta häviävän pienenä. Todennäköisesti se tarkoittaisi minun kohdallani työpaikasta eroamistani ja suhteen aloittamista.
LOPPUYHTEENVETO
Niiden ihmisten suhteen, jotka haluavat suuren osan elämästään tapahtuva ja koostuvan saman ihmisen ympärillä tapahtuvan aktiviteetin piirissä, suhteiden käyttö on loistava tapa etsiä tyttö/poikaystävää. Se ei vain ole minun juttuni.
ANALYSOINTI SUOMI24 PALSTAN JUTTUJEN PERUSTEELLA
on aika heppoisin perustein tehtävää analyysiä kenestäkään. Ihan sama kuin pitäisin ketjun aloittajaa itsetunnoltaan heikkona, sillä
"En uskokaan, että tähän tulisi asiallisia vastauksia, olen jo luopunut toivosta tämän palstan suhteen, mutta mitäpä tässä olisi menetettävänä"
korvaapa sana palsta "työpaikan saamisen", "deitti-ilmoituksen" sanaketjulla...
Omissanikin jutuissani on ollut pieniä ristiriitaisuuksia, joiden perusteella heikolla analyysilla voisi vetää johtopäätöksen, että olen itseäni täynnä, ylpeä, mielenvikainen, narsisti, psykopaatti tai kaikkea tätä yhdessä tai erikseen. Tosin ennen kuin voit rakastaa muita, sinun täytyy rakastaa itseäsi. Menenkin tästä peilin eteen katsomaan rakkaintani, heh.
Ps: Voisin kertoa yhdelle kaverilleni viettäväni aikaa täällä. Muille en kylläkään, viileä imago karkaisi taivaan tuuleen... Tosin ajanviettoni täällä on satunnaista (lähinnä silloin kun on paljon vapaa-aikaa eli joko sairaana tai sitten muuten vapaata aikaa eli aktiivista aikaa kertyy pari kolme viikkoa vuodessa, jolloin seuraan palstaa. Muulloin olen kokonaan poissa). Tänne kirjoittelu on minulle 90% mielipidekirjoittelua, 10% terapiaa, sillä jokainen päivä tuntuu minusta perjantaille paitsi perjantait ultraperjantaille. Maanantaipäiviä ei ole koskaan. Provoja ei ole tullut nyt vähään aikaan kirjoitettua, pitäisi panostaa johonkin tosi hyvään taas pitkästä aikaa.