mikä tekee sen, että vieraissakäynti on niin paljon pahempaa uskottomuutta kuin esim se, ettei pidä antamiaan lupauksia yhteistä elämää koskien niin, että se vahingoittaa toista osapuolta?
Tai esim se, että jättää toisen yksin vaikeana aikana esim. sairauden tai läheisen kuoleman kohdatessa - kun kaivattaisiin tukea?
Ihan hel-ve-tin paha mieli ja pettynyt olo on tullut noistakin - itseasiassa ei taitaisi se, että mies kävisi "painimassa" naapurin rouvan kanssa, tuntua enää missään...
Tai esim se, että jättää toisen yksin vaikeana aikana esim. sairauden tai läheisen kuoleman kohdatessa - kun kaivattaisiin tukea?
Ihan hel-ve-tin paha mieli ja pettynyt olo on tullut noistakin - itseasiassa ei taitaisi se, että mies kävisi "painimassa" naapurin rouvan kanssa, tuntua enää missään...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sinä itse määrittelit marssijärjestyksen noille asioille, joten itse osaat sen parhaiten selittää. Ei käsittääkseni missään ole näitä asioita laitettu lailliseen järjestykseen siitä, mikä on pahinta uskottomuutta. Vaan jokainen määrittelee sen itse.
Pahalta tuntuu myös se, ettei mies huomioi millään lailla. Ei ole kiinnostunut ihmisenä, saati sitten naisena vaan olettaa olevan tyytyväinen tyhjästä, kun kerran on naimisiin menty. Olisi miltei parannus asioihin, jos hän kiksauttaisi jotakuta toista. Se todistaisi, että hän olisi edes siltä osin normaali.
Totta turiset. Välinpitämättömyys on rakkauden vastakohta. Ja ellei kumppani huomioi (positiivisesti!), niin mitä muuta se on kuin välinpitämättömyyttä?
onkin omista asenteista ja kokemuksesta kiinni. Yleensäkin on aika turhaa touhua miettiä mikä on pettämistä ja kuinka paljon. Pääasia, että jos ongelma on, niin se ratkaistaan johonkin suuntaan. Ellei sitä hetkessä saa kokonaan järjestykseen, niin pikkuhiljaa. Tietysti helpompi sanoa kuin toteuttaa... tiedän.
Ja yleisesti ihmisillä on taipumusta sopeutua vallitsevaan tilanteeseen. Ensimmäiset vuodet menee nieleskellessä pettymystään milloin missäkin asiassa. Joskus kolahtaa kovempaa ja silloin alkaa kovettaa itseään; pakko mukamas kestää. Siitä alkaa tasainen alamäki; parempi välttää puhumista, muuten menee riitelyksi. Kun taas vältellään keskustelua kumppanin kanssa kotona, niin sitten aletaan purkautua ystäville. Ystävistä tulee tärkeämpiä kuin parisuhde. Sitten kumppani mahdollisesti alkaa valittaa, ettei häntä huomioida ollenkaan. Vaikka kaikki tämä lähti siitä, ettei hän alunperin itse huomioinut toista. Oikeastaan ihmiset ovat aika hassu laji...