Ongelmani on seuraava: tyttöystäväni on viime kuukausina tuntunut menettävän kiinnostuksensa seksiin lähes kokonaan!
Olen yrittänyt kaikkeni, jotta saisin hänet innostumaan, mutta turhaan. Olen yrittänyt olla romanttinen ja hienotunteinen, välillä taas rohkeampi, mutta mikään ei tunnu auttavan.
Olemme jutelleet asiasta, ja tyttö on sillä kannalla, että seksi on hänelle vain "huvittelua" ja "himoa", eikä hänen tee mieli kuin 2-3 kertaa kuussa. Seksillä ei hänelle ole sen suurempaa merkitystä parisuhteessa. Ongelmaa ei siten (hänen näkökulmastaan) ole, tai se on minun korvieni välissä.
Itselleni seksi on ensisijaisesti hellyyttä ja tärkeä osa rakkaussuhdetta, ja tuntuu ettei toinen rakasta, kun seksiä ei ole, ja tulee aina torjutuksi. Välillä olen sortunut ns. vonkaamiseen, mutta eihän siitä mitään hyötyä ole ollut. Haluaisin kuitenkin 3-4 kertaa viikossa, ja nämä pidemmät tauot hajottaa mielen ja itsetunnon...
Olen yrittänyt keksiä ongelman syitä, ja arvelen että on aika normaalia, jos 2,5-vuotiaassa suhteessa alkaa ensihuuma hiipumaan - myös seksissä. Toinen syy voisi olla e-pilleirt, joita tyttö alkoi popsia reilu puoli vuotta sitten. En oikein jaksa sitäkään silti uskoa.
Muuten suhteemme toimii hyvin, meillä on yhteisiä harrastuksia ja hauskaa yhdessä jne. Seksikin on hyvää silloin kun sitä on.
Mikä saisi tyttöni innostumaan? Vai onko vain parasta, että totuttelen harvempaan rakasteluun. Onko ongelma tosiaan vain minun vai meidän molempien? Neuvokaa vanhemmat ja viisaammat ennen kuin hajoan tähän tilanteeseeni. Suru ja turhautuminen vaivaa aika usein probleeman johdosta :(
Näin taustoiksi kerrottakoon, että olemme 20-vuotiaita, seurustelleet 2,5 vuotta ja toistemme ensimmäiset seksikumppanit.
Olen yrittänyt kaikkeni, jotta saisin hänet innostumaan, mutta turhaan. Olen yrittänyt olla romanttinen ja hienotunteinen, välillä taas rohkeampi, mutta mikään ei tunnu auttavan.
Olemme jutelleet asiasta, ja tyttö on sillä kannalla, että seksi on hänelle vain "huvittelua" ja "himoa", eikä hänen tee mieli kuin 2-3 kertaa kuussa. Seksillä ei hänelle ole sen suurempaa merkitystä parisuhteessa. Ongelmaa ei siten (hänen näkökulmastaan) ole, tai se on minun korvieni välissä.
Itselleni seksi on ensisijaisesti hellyyttä ja tärkeä osa rakkaussuhdetta, ja tuntuu ettei toinen rakasta, kun seksiä ei ole, ja tulee aina torjutuksi. Välillä olen sortunut ns. vonkaamiseen, mutta eihän siitä mitään hyötyä ole ollut. Haluaisin kuitenkin 3-4 kertaa viikossa, ja nämä pidemmät tauot hajottaa mielen ja itsetunnon...
Olen yrittänyt keksiä ongelman syitä, ja arvelen että on aika normaalia, jos 2,5-vuotiaassa suhteessa alkaa ensihuuma hiipumaan - myös seksissä. Toinen syy voisi olla e-pilleirt, joita tyttö alkoi popsia reilu puoli vuotta sitten. En oikein jaksa sitäkään silti uskoa.
Muuten suhteemme toimii hyvin, meillä on yhteisiä harrastuksia ja hauskaa yhdessä jne. Seksikin on hyvää silloin kun sitä on.
Mikä saisi tyttöni innostumaan? Vai onko vain parasta, että totuttelen harvempaan rakasteluun. Onko ongelma tosiaan vain minun vai meidän molempien? Neuvokaa vanhemmat ja viisaammat ennen kuin hajoan tähän tilanteeseeni. Suru ja turhautuminen vaivaa aika usein probleeman johdosta :(
Näin taustoiksi kerrottakoon, että olemme 20-vuotiaita, seurustelleet 2,5 vuotta ja toistemme ensimmäiset seksikumppanit.
Vastaukset 8
Vanhimmat
poikaystäväni valitti minusta samaa. keskustelin terveydenhoitajan kanssa ja vaihdoin merkkiä. poikaystävänikin on nykyisin tyytyväinen:)
toisaalta tyttöystävälläsi voi olla stressiä. ja taas toisaalta olette voineet astua parisuhteen arkeen. mutta itse lähtisin sormella osottelemaan pillereitä. merkin vaihto kannatti täällä, mutta en sillä takaa ratkaisua.
osuvat samaan aikaan, niin vika on todennäköisesti pillereissä.
Kaikkien halut eivät mene yksiin ja saman kaavan mukaan, mutta pillerien merkitystä ei pidä väheksyä. Itse parikymppisenä aloin syömään pillereitä ja totesin, että hyvä on ehkäisykeinona, kun vei halut kokonaan. Kaikki into seksiä kohtaa lopahti, mutta se meni ohi kun lopetin niiden syömisen kokonaan.
Voihan vitsit. Mulla on ollut miehiä, jotka pihtaavat. Eikä se ole ollut kivaa. Mutta minkäs teet, kaikilla ei ole sama tahti, eikä haluta yhtä paljon. Onneksi teillä seksi kuitenkin on hyvää silloin, kun sitä on. Ja tuskin se tyttis kuitenkaan läheisyyttä vihaa. Saa sitä seksiä yksinkin harrastaa. Tai pyytää tyttökamun kättä avuksi.
(Komppaan edellisiä: todennäköisesti suurin syyllinen on väärät pillerit.)
Oletko kertonut tyttöystävällesi miten koet torjunnan? Osasit hyvin pukea sen sanoiksi:
"Itselleni seksi on ensisijaisesti hellyyttä ja tärkeä osa rakkaussuhdetta, ja tuntuu ettei toinen rakasta, kun seksiä ei ole, ja tulee aina torjutuksi."
Toivoisin tyttöystävällesi samanlaista ahaa-elämystä, kuin itse koin aikoinaan.
Minäkin aina torjuin mieheni, jos itseäni ei sattunut huvittamaan. Parisuhdekirjoja lukiessani tajusin, miten tärkeää rakastelu miehelle on. Hoksasin, että mieheni kokee asian samalla tavalla kuin sinäkin.
Tuon kun ymmärsin, aloin suostua seksiin silloinkin, kun omia mielitekoja ei ollut. Otan seksin silloin pelkkänä hellyydenosoituksena, eikä miehenikään odota minun laukeavan. Ihan mukavaa se niinkin on, vaikka hienoimmat hetket koetaan tietysti silloin kun molemmat olemme täysillä mukana hommassa.
USKO pois vaan ne (pirun) e-pillerit!
Itsestä on tullut ihan "zombie" niiden vuoksi!
Eli siis täysin "lättä-haluton", "mikään ei tunnu miltään" plus kaikki mahdolliset muut (pirun) sivuvaikutukset, kuten turvotus, mielialan muutokset, alkuvaiheessa vatsakrampit ja emätintulehdukset...(no, en jaksa enää jatkaa listaa)
Omasta mielestäni e-pillerit ovat ikäänkuin naisen kiduttamista ja/tai alistamista ja/tai esineellistämistä.
Ne vaikuttavat persoonaan ja elämänhaluun ja siten vielä osa teistä miehistä "ei oikein voi uskoa" asiaa...!!!
Itselleni on käynyt näin: Joka kerta kun nainen on aloittanut pillerien syömisen, on seksi loppunut puolen vuoden sisällä ja suhde hyvin pian sen jälkeen.
Koetahan saada akka lopettamaan pillerien syöminen ja siirtykää kortonkien käyttöön.
Kiitos kaikille vastauksista, erityisesti nimim. "Näin meillä." - ymmärsit hyvin, mistä on kysymys.
Toivoisin itsekin, että tyttöni ymmärtäisi asian vakavuuden ja merkityksen minulle. Hänen ei vain omasta mielestään "tarvitse suostua seksiin, jos ei huvita", minkä tietysti hyvin ymmärrän. Rakastelu ei ole hänelle muutenkaan niin välttämätöntä, eikä hänestä siihen kannata ryhtyä ellei molemmat ole täysillä mukana.
Olen yrittänyt keskustella ongelmasta, mutta tytöstä pelkkä aiheesta keskustelukin on jotenkin vastenmielistä :( Häntä ei niin ikään kiinnosta parisuhdekirjat, tai aihepiiri muutenkaan.
Ehdotin myös, että hän harkitsisi pillereiden vaihtoa tai lopettamista, mutta sehän ei tietenkään käy: nykyiset napit kun toimivat muuten niin loistavasti, säännölliset kuukautiset, vähäiset kuukautiskivut ja vuodot jne. Tyttö pelkää, että uudet pillerit toisivat sivuvaikutuksia, joilta on nykyisillä pillereillä säästytty.
Koska seksi ei hänelle ole niin tärkeää, hän ei pidä haluttomuutta, jonka hän kyllä itsekin myöntää, ongelmana. Aivan, luitte oikein.
Eli voin varmaan unohtaa koko jutun, ja yrittää totutella seksittömään suhteeseen, sillä en kuitenkaan voisi erota tästä syystä.
Ironisintahan tässä on, että itse aikoinaan ehdotin pillereiden aloittamista, ja nyt ne koituvat omaksi turmiokseni, kun tyttö ihastui niihin vähän liikaa.