Onko tuttua: Olet pitemmän aikaa ihastunut johonkin todella ihanaan ihmiseen ja kuulet, että tämä "kohde" on alkanut seurustelemaan toisen kanssa. Itse kuulin sen tänään...
Rupesin kyynelehtimään... ihminen, johon olin ihastunut on valinnut toisen. Luulin, että hänkin ajatteli samoin minusta, juttelimme mukavia ja oli meillä oli samanlaisia mielenkiinnon kohteita. Näin hänestä unia, että elämme onnellisina ja montakin kertaa - toivoin hartaasti, että ne olisivat enneunia, mutta eivät sitten kait olleetkaan.
Pidän itseäni toopena, kun en kertonut tunteitani hänelle aikaisemmin. Haluan tietenkin, että hän on onnellinen. Luulen, että en löydä ikinä enää ketää =(, mutta kait tämä tästä ajan kanssa...
Olisi kiva kuulla muiltakin samanlaisia ajatuksia, että miten olette selvinneet... :-)
Rupesin kyynelehtimään... ihminen, johon olin ihastunut on valinnut toisen. Luulin, että hänkin ajatteli samoin minusta, juttelimme mukavia ja oli meillä oli samanlaisia mielenkiinnon kohteita. Näin hänestä unia, että elämme onnellisina ja montakin kertaa - toivoin hartaasti, että ne olisivat enneunia, mutta eivät sitten kait olleetkaan.
Pidän itseäni toopena, kun en kertonut tunteitani hänelle aikaisemmin. Haluan tietenkin, että hän on onnellinen. Luulen, että en löydä ikinä enää ketää =(, mutta kait tämä tästä ajan kanssa...
Olisi kiva kuulla muiltakin samanlaisia ajatuksia, että miten olette selvinneet... :-)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vielä parin vuoden aikana, tunteeni tein kyllä aikoinaan selväksi, näin ei tarvitse katua ainakaan sen suhteen. Ikäänkuin se muka lohduttaisi...
Että tunnustit tunteesi, oli tärkeää itsesi kannalta. Jos et olisi tunnustanut, mielessäsi olisi vielä enemmän avoimia kysymyksiä. Olennaista lienee se, että tietää tehneensä kaiken, mitä pystyi. Ajattele, jos tietäisit, ettet yrittänyt parastasi, että asia jäi arkuuden vuoksi kokeilematta.
Koska tunnustit tunteesi, voit ainakin kunnoitta itseäsi sen tähden.
Koita jaksaa. Ei meillä ole muuta kuin toivo paremmasta.
Teinkö tunteet selväksi liian aikasin? Olisko olemuksessani ollut jotain muutettavaa joka vaikutti tulokseen? Olisiko lopputulos erilainen jos vasta nyt olisin kertonut tunteistani pidemmän tuntemisen jälkeen?
Kyllä näitä riittää, joihin ei ikinä saa vastausta.
1) Kun kohtaat ihmisen, joka herättää tunteesi, on sinun uskallettava! On uskallettava kertoa ja ilmaista. Omalla maineella, ylpeydellä tai kunnialla ei ole mitään painoarvoa rakkautesi rinnalla.
2) Rakkaudessa kaikki on sallittua. Mitä tärkeämpi asia, sen tiukemmin siitä pidetään kiinni. Jos luovutat, selvitä itsellesi, miksi luovutat? Entä jos väitän, ettei yleviä syitä luovuttamiseen olekaan?
3) Kysy itseltäsi, kumpi on tärkeämpää, rakkauden antaminen vai saaminen? Koita selvittää itsellesi, miksi asia on sinulle tärkeä, koita löytää pohjimmaiset motivaatiosi. Koita olla rehellinen itsellesi. Se on vaikeaa.
4) Jos olet nuori, olet uusiutumiskykyinen ja kohtaat kyllä uuden rakkauden. Ja kun kohtaat sen, anna sille mahdollisuus äläkä vain leiki mielessäsi asialla.