Suomen kenttätykistön tuli-iskussa 90% Ihantalan 21 pston kranaateista iskeytyi 6 ha:n alueelle, missä räjähti minuutissa 950 kevyttä ja 720 raskasta kranaattia. Keskimäärin räjähti yksi kevyt tai raskas kranaatti jokaista 36 m2 kohti. Koko räjähdemäärä painoi 9 tonnia ja räjähdyksessä sirpaloiva teräsmäärä 31,3 tonnia. Minuutin rysäys tuhosi kaiken elollisen ja purki romuksi elottoman, myös panssarit. Hyvältä tähystyspaikalta tapahtumia seurannut Lauri Harvilasta totesi:
"Jos joku taistelija säilyisi kuin ihmeen kautta hengissä, hän on henkisesti täysin luhistunut".
"Jos joku taistelija säilyisi kuin ihmeen kautta hengissä, hän on henkisesti täysin luhistunut".
Vastaukset 7
Vanhimmat
Neuvostoliitto antautui Suomelle!
"Neuvostoliitto antautui Suomelle!"
Ei näin. Neuvostoliitto antautui vuonna 1991. Kyseessä oli Neuvostoliiton sota omia kansalaisiaan vastaan. Tämä Neuvostoliiton romahtaminen oli paras uutinen viime vuosituhannella.
Tuohan on teoreettinen arvio asiasta. Teoriassa ja käytännössä on vissi ero. Kirjoissa puhutaan 18 patteriston maksimimäärästä Tali-Ihantalan taisteluiden loppuvaiheessa. Noitakin määriä voi vain arvioida. Kaikki patteristot eivät tainneet aina olla "kuulolla". Tuo jo ihan käytännönkin viestiyhteyksien katkeilun takia.
Miksi niitä neukkuja sitten jäi henkiin siellä Ihantalassa ja Vakkilan Pyöräkankaalla?
Samaa ääliömäistä mantraa, mitä tietämättömät höpisevät vähän asiasta kuin asiasta kun ovat kuulleet jonkun "viisaan" joskus niin sanoneen.
Samaa tuubaa kuin esimerkiksi intin tornihuhut pst-miehen, tulenjohtajan, kiväärimiehen, it-miehen tms. tarkoin tutkitusta odotettavissa olevasta elinajasta sotatilanteessa (vaihtelee 3-45sek kertojasta ja tehtävästä riippuen, lähteenä yleensä joku "viisas" kapiainen joka on niin joskus kuulemma sanonut).
Näitä sitten toistellaan tietämättöminä silmät kiiluen ja muna pystyssä.
Suomessa jouduttiin kaluston vähyyden ja lyhyen kantaman vuoksi jo kauan ennen toista maailmansotaa miettimään miten tykistöstä saadaan paras teho irti. Kun ei ollut mahdollisuutta kyllästää suurta maalia suurvaltojen tapaan kranaateilla päädyttiin suhteelisen pienen maalialueen kattamiseen mahdollisimman suurella tulentiheydellä, nopeisiin maalinvaihtoihin (erit. itäiseen suurvaltaan verrattuna) ja hyvään ampumatarkkuuteen.
Jo ennen sotia oli ajateltu että tiheällä hetkellisellä ja yllättävällä tykkitulella olisi suuri psykologinen vaikutus maalialueella olevaan ihmiseen. Sota todisti, että näin todella oli ja kuvauksia tykkitulen paniikkiin ajamista vihollissotilaista löytyy kirjallisuudesta runsaasti. Tali-Ihantalassa tulentiheys nousi välillä niin suureksi, että maalialueelle jääneet vastustajat olivat aivan varmasti niin sanotusti vellit housussa jos olivat vielä hengissä.
Täytyy kuitenkin muistaa että myös venäläisten tyksitön ampumamenetelmillä oli aivan vastaava vaikutus kun tulen tiheys ja kesto vain olivat riittävät. Vertailun vuoksi todettakoon että Valkeasaaressa venäläisten tulentiheys oli n. 200 kg/hehtaari/minuutti ja painopistesuunnissa keskityksen lopussa 2000 kg/hehtaari/minuutti. Vaikka painopistesuunnissa kaikki eivät olleetkaan kuollet niin henkinen kantti oli ainakin hetkellisesti katkennut eikä vastarintaa juuri tehty, muualla sen sijaan kyllä yritettiin.
Pitkäaikainen tykistökeskitys nakertaa myös vähitellen maalialueella olevien vihollisten henkistä kanttia. Tämä oli yksi syy siihen, että suomalaisilla oli varsin runsaasti karkureita kesällä 1944.
Suurvalloilla raketinheittimistö perustui pitkälti samaan ajatukseen kuin suomalaisten tykistön ampumamenetelmät sillä erotuksella, etä hetaaripyssy kattoi suhteellisen suuren maalin kerralla. Aseen suurin vaikutus oli psykologinen kuten esimerkiksi saksalaisten ja venäläisten sotilaiden kertomukset osoittavat. Jos keskitys tuli päälle niin kokeneiltakin miehiltä saattoiva pasmat seota ja kantti pettää vaikka fyysisesti olisi ollut kunnossa.
Tapio Tiihonen käytti sotahistorian tarjoamia aineistoja hyväkseen ja päätyi analyysissään siihen että puna-armeijan tykistö Ihantalan taistelussa OLI TEHOLTAAN N. SADASOSA SUOMALAISTEN TEHOON VERRATTUNA.
Ts. määrältään Ihantalassa 5-kertainen venäläistykistä hävisi suomalaisille kokonaistehossa 20-kertaisesti.
Tämä juttu on lainattu lähes suoraan Oesch:n kirjasta, Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella v. 1944, lainattu.
Kirjassaan Oesch laskee tykistön tehovaikutusta juuri tuohon malliin.
Oesch K. L. Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella v. 1944, Otava, 1956, 216 s