mielipiteitä kaipaan

mitämitämitä kirjoitti:

Elikkäs mielipiteitä seuraavaan tilanteeseen: ollaan tunnettu yli vuosi, seurusteltiin kuukausia ja sitten erottiin miehen halusta. Nyt sitten olemme tapailleet uudestaan ja sovimme että seurustellaan ...taas(miehen aloitteesta). No joo, se mikä minua mietityttää on seuraava. Molemmilla on lapsi edellisestä suhteesta, miehellä lapsi määrittelee paljon asioita, ei halua että vietetään aikaa yhdessä juurikaan , ei ole kertonut lapselle että ovat eronneet lapsen äidin kanssa(ei ole omien puheidensa mukaan halua palata yhteen mutta haluaa lapsen olevan isompi jotta ymmärtää eron jne.). tämä tietty tarkottaa että lapselle ei voi kertoa että iskällä on uusi suhde. Miehen eksä tulee olemaan hakala jos saa tietää että mies seurustelee. Tästä on kokemusta jo edelliseltä kerralta kun seurusteltiin. Eli hän tulee rajottamaan tapaamisia(ovat viettäneet aikaa yhdessä lapsen kanssa toisinaan, jotka tulee loppumaan jos saa tietää). Ei varmaankaan estä lasta tapaamasta isäänsä kuitenkaan, mutta yhteinen aika jää pois ja kommunikointi vaikeutuu todennäköisesti. Vietämme aikaa siis silloin kuin hänen lapsi ei ole paikalla, näemme ihan ok ja olen tyytyväinen.Yhdessä on hyvä olla, keskustellaan asioista mutta ei liikaa jne.Hänessä on kaikki ne ominaisuudet, joita mieheltä kaipaan, ihmisenä. Mies haluaa seurustella, mutta ei enempää. Sanoo mm. että ei halua perhettä, yhteisiä asioita jne, muuttaa yhteen ainakaan 4 vuoteen, koska ei tiedä missä tulee asumaan silloin(lapsi aloittaa koulun) Hän haluaa, että asiat menee omalla painollaan. No minä katson asioita niin, että seurustelu on ok ja se mihin minä myös pystyn nyt, mutta on lapsellista kuvitella että suhde pysyy samana vuodesta toiseen. Että omalla painollaan meneminen tarkoittaa mulle sitä, että asiat tapahtuu kun hyvältä tuntuu, ei niin että on aikarajoja ja muita rajotteita millon suhde voi edetä jos niikseen on. Suhteen pitää olla meidän kanden käsissä, siihen ei musta saisi vaikutta muut ihmiset. Painotan sitä, että en itsekään tiedä vielä haluanko olla hänen kanssa loppuelämän. eikä tartte tietääkään, siksihän sitä seurustellaan. Eli olen hieman ihmeissäni; onko siis parempi lopettaa homma heti alkuunsa, vaikka kaksi ihmistä tykkää ja jopa rakastaa toisiaan, mutta toinen haluaa uskoa suhteeseen ja yhteiseen tulevaisuuteen, ja toinen haluaa seurustella niin että "tietää" ettei tule etenemään useaan vuoteen? Joo, tiedän että asiat saattaa muuttua miehen puolelta, hän on tehnyt kovasti työtä selvitäkseen erosta, hän ei vielä usko perheeseen jne., pelkää...mutta onko tässä järkeä?minusta tuntuu että olen suhteessa varatun miehen kanssa, ja odotan että hän ehkä ottaa eron....siksi kirjoitin tänne jotta saisin mielipiteitä asiasta, päätöksen teen tietty itse. Mutta kun näitä asioita itsekseen päässä pyörittää, ei aina näe oleelista...aika sekava teksti tuli:)sekavat on ajatuksetkin:)Ja kaikkea en kirjoittanut tähän, koska haluan kuulla muiden mileipiteitä, omia löytyy, joskus liikaakin....

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä