sen verran että on ihan kauhea olo kun ei saa rakkautta, läheisyyttä tai seksiä. Koskaan.
En syytä ketään
mutta kerron
111214
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Siksi, osaankin etsiä deitti profiilit, jossa haetaan "seuraa varakkaista herrasmiehistä".
Aina olen saanut, mutta harvoin ilmaiseksi :)
Noita kahta ensimmäistä ilman kyllä oppii elämään mutta pillua tietenkin tekisi mieli.
Koska nimenomaan tuota kolmatta saisi rahalla, mutta rakkautta ja aitoa lämpöä, välittämistä, huolehtimista ei saa.
En ole mitenkään pro-prostituutio, mutta kokeilenpahan keskustella samalla tasolla kuin te muutkin täällä.
ainakaan haluaisi mennä prostituoidulle. Minulle olisi tärkeää tuntea että olen kaivattu ja haluttu. Haluaisin että joku pitäisi minuakin erityisenä. Kai kaikki haluaisivat samaa?
En ole omista yrityksistäni huolimatta koskaan saanut sitä lämpöä tai kiintymystä osakseni. Omasta mielestäni minussa ei pitäisi olla sellaista vikaa joka erottaisi minut näin yksinäiseksi ja erilleen muista.
Täällä moni tuntuu kirjoittavan että vihaan naisia tai että on todella ujo, mutta minun kohdallani ei ole edes kysymyksessä kumpikaan noista. En myöskään mielestäni ole kovinkaan ruma tai tavoiltani vastenmielinen. Mutta olen kuitenkin jo aikamies.
Sen verran minulla on yhteistä näiden katkeroituneempien kanssa, että en minäkään juuri jaksa enää yrittää. Kuolen vähän sisältä joka kerta kun minut torjutaan. Ja niitä pieniä kuolemia (joita ei nyt pidä sekoittaa orgasmeihin)
on ollut jo enemmän kuin jaksaisin muistaa.
kuitenkin on ehdottomasti se, että kukaan ei tarvitse minua mihinkään. Ei siis missään asiassa. Minä olen toisille täysin hyödytön ihminen.
kiksejä jostain muusta kuin toisten ihmisten hyväksynnästä. Lakkaa välittämästä maineestasi!
ovat heikkotasoisia. Sen enempää en asiasta kerro.
ddsdsadsad
saa kyllä jonkinlaista rakkautta tai ainakin välittämistä. Rahalla.
Kai jokainen haluaa koke olevansa hyödyllinen, tarvittu? En tiedä voinko ainakaan itse kovinkaan pitkään elää ilman sosiaalisia kontakteja, sitä tunnetta että olen jollekin haluttua seuraa. ja on minulle työelämässäkin tärkeää tuntea että se mitä teen on jollain tapaa merkityksellistä.
Varmasti onkin kauhea olo... Mutta miten voit olla niin varma, ettei niitä ole luvassa koskaan?
(Toisaalta, luja varmuushan on itseään toteuttava ennustus, joten... Milläpä voisi tuota varmuutta horjuttaa?)