Olin peruskoulussa 80-luvulla. Ja tietenkin peruskouluikäisenä oli säännölliset hammastarkastukset. Pahaksi onnekseni olen perinyt isäni puolelta huonomman "hammaslaadun", joka reikiintyy helposti ja hampaisiini tulee helposti tummentumia. Ensimmäiset hammaspaikat sain jo ensimmäisellä luokalla ollessani.
Tiedän että oli yleistä siihen aikaan ettei paikattavaa hammasta puudutettu, joten poraamisen aikana ilmentyvä kipu oli vain kestettävä. Tämän johdosta pelkään vieläkin todella paljon hammaslääkärille menoa! Pelkkä ajatuskin saa pulssini kiihtymään ja koko kehon jännittymään. Tätä pelkoa ei tietenkään ainakaan hälventänyt se että hammaslääkärini ei tuohon aikaan ollut sieltä mukavimmasta päästä. :(
Nyt heittäisinkin ilmaan sellaisen kysymyksen minkä takia tuolloin ei vielä käytetty (ainakaan lapsilla) puudutusainetta paikkaamisen aikana? Oliko mahdollisesti kyseessä esim. säästäminen puudutusainekuluissa? Ainoastaan takahampaan poistossa käytettiin puudutusta. Sitä ei sentään tarvinnut yrittää kestää ilman puudutusta!
En tosiaankaan varmaan koskaan pääse irti tästä hammaslääkärikammostani.. ensimmäisen positiivisen
hammaslääkärikokemukseni sain vasta yli 20-vuotiaana, mutta sekään ei pysty poistamaan tuota lapsena koettua kipua sekä pelkoa, joka jatkuu edelleen. Olisi kiva myös tietää onko minulla kohtalotovereita tämän ylitsepääsemättömän hammaslääkärikammon kanssa.
Tiedän että oli yleistä siihen aikaan ettei paikattavaa hammasta puudutettu, joten poraamisen aikana ilmentyvä kipu oli vain kestettävä. Tämän johdosta pelkään vieläkin todella paljon hammaslääkärille menoa! Pelkkä ajatuskin saa pulssini kiihtymään ja koko kehon jännittymään. Tätä pelkoa ei tietenkään ainakaan hälventänyt se että hammaslääkärini ei tuohon aikaan ollut sieltä mukavimmasta päästä. :(
Nyt heittäisinkin ilmaan sellaisen kysymyksen minkä takia tuolloin ei vielä käytetty (ainakaan lapsilla) puudutusainetta paikkaamisen aikana? Oliko mahdollisesti kyseessä esim. säästäminen puudutusainekuluissa? Ainoastaan takahampaan poistossa käytettiin puudutusta. Sitä ei sentään tarvinnut yrittää kestää ilman puudutusta!
En tosiaankaan varmaan koskaan pääse irti tästä hammaslääkärikammostani.. ensimmäisen positiivisen
hammaslääkärikokemukseni sain vasta yli 20-vuotiaana, mutta sekään ei pysty poistamaan tuota lapsena koettua kipua sekä pelkoa, joka jatkuu edelleen. Olisi kiva myös tietää onko minulla kohtalotovereita tämän ylitsepääsemättömän hammaslääkärikammon kanssa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
80-luvulla koetun huonon kokemuksen takia olen minäkin hammaslääkärikammoinen. Ja kostalotovereita sinulla on varmasti paljon. Itse pelkäsin vielä vuosi sitten niin paljon, että jo tämän palstan lukeminen olisi ollut liikaa. En myöskään kyennyt katsomaan hammastahnamainoksia telkkarista. Ja taukoa hammashoidossa oli yli kymmenen vuotta, joten hampaat pääsi todella huonoon kuntoon. Nyt pikkuhiljaa yritän päästä ainakin pahimmasta pelosta eroon.
Hammaslääkäreitä on mukavia ja ikäviä. Kannattaa itse ottaa selkoa etukäteen hampaiden hoidosta/korjauksesta, jottei ole täysin hammaslääkärin armoilla vastaanotolla. Hammashoito on kuitenkin asiakaspalvelutyötä, joten asiakas on aina oikeassa.
Itse ainakin vaihtaisin välittömästi lääkäriä, jos ikävä tapaus sattuisi kohdalle.
Varmaan paras keino paikata reiät on että heti kun alkaa vihloa menee ne hoitamaan. Ei kannata turhaan odottaa mitään vuositarkastusta, vaan hoidattaa heti kun reiän huomaa.
Itse en ole koskaan käyttänyt puudutusta. Tämä voi johtua siitäkin että lapsesta asti on hammaslääkärillä juostu ja muutenkin olen migreenin yms. sairauksien vuoksi kipuun tottunut.
Jos tosiaan saa hammaslääkäriltä huonoa kohtelua, niin kannattaa mennä seuraavalla kerralla muualle. Lapsillahan tätä mahdollisuutta ei ole, tai ainakaan en osannut sellaista vaatia 12-vuotiaana.
Totta puhut. Sain tosiaan ensimmäiset huonot kokemukset hammaslääkäristä 7-vuotiaana, joten siinä iässä ei voi kauheasti valita kenen luokse menet hampaasi paikkauttamaan :(. Kaiken lisäksi tämä kyseinen hammaslääkäri oli melkein koko ala-asteen ajan meidän "oma" hammaslääkäri ja joka tarkastuskerralla odotin jännittyneenä että kuinka monta kertaa joudun taas tulemaan "kidutettavaksi" tämän jälkeen.. sillä hampaani reikiintyivät todella helposti ja oli takuuvarmaa että reikiä löytyisi joka kerta vähintään yksi. Kyseinen hammaslääkäri oli monen mielestä kauhea..
Kohta taitaa olla taas aika mennä paikkauttamaan yhtä takahammasta ja aion tosiaan tarkkaan valikoida kenen luokse menen. Onneksi nykyään on ainakin yksityisellä puolella hammaslääkäreitä jotka ovat perehtyneet "pelkopotilaiden" hoitoon ja suhtautuvat ymmärtäväisesti heihin.
30 v., eikä hampaitani ole koskaan paikattu. Tarkastuksissa olen käynyt,eikä koskaan ole ollut mitään vialla, mitä nyt kahvin ja teen aiheuttamia tummentumia on poistettu. Mutta nyt sitten keksi yksi hampi ruveta temppuilemaan, eli ienrajassa on reiänpoikanen, joka on JÄRKYTTÄVÄN kipeä. Sitä ei särje eikä pakota, mutta kun hammasharjan siihen tökkään, niin oijoijoiiii. Nyt sitten iski hammaslääkärifobia - en voi KUVITELLAKAAN että joku tohtoroisi tuota hermokipuista kohtaa. Apua!
Jos minulla on pahimmat kokemukset 90-luvulta ja 2000-luvulta, niin en osaa edes kuvitella, minkälaista keskitysleiriä hammaslääkärit olivat joskus vielä kauemmin aikaa sitten.
Sen sijaan, että hammaslääkäriksi opiskelemaan pyrkiviltä vaaditaan jotan ihme opusten ulkoa osaamista (vai mitä pääsykokeissa sitten ikinä pitääkään tietää), niin opiskelemaan pääsevät voitaisiin valita sillä perusteella, kuka on kaikkein inhimillisin ja ystävällisin, eikä päästettäisi sinne mitään hitlereitä ja muita kiduttajia.
Minullakin on todellinen hammaslääkärikauhu ja siksi täällä nytkin tätä kirjoittaessa tärisen ja itken.
Hammaslääkäri on paikka, josta ei yksinkertaisesti voi saada hyviä kokemuksia.
Vain pelkkiä kammottavia kidustuskokemuksia toisensa perään, kunnes lakkaa käymästä siellä keskitysleirillä kauhunsa takia kokonaan.
...että olet saanut noin kielteisiä kokemuksia. Minä olen onnistunut jo voittamaan osan pelostani mukavan hammaslääkärin avulla, ja on tullut jo niitä positiivisiakin kokemuksia. Vaikka en olisi sitä vielä vuosi sitten uskonut. Ja arvaapa harmittaako nyt, kun en pystynyt tekemään kauhulleni mitään, ennen kuin hampaat oli pääseet todella huonoon kuntoon :(
Oma kauhuni oli myös niin paha, että välttelin kaikkea hampaisiin liittyvää sairaalloisesti. Tässä muutama linkkivinkki, joista toivottavasti on apua. (Ja itkien minäkin niitä alussa luin)
http://jasenpalvelut.hammasll.fi/lehti/sisalto_ja_paakirjoitukset_2003/tieto_hhpelosta_5.pdf
http://www.yths.fi/suomi/terveystietoa/hammashoitopelko.htm
http://www.nakinhammas.fi/pelkotesti.htm
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/12.marraskuu/dent4599.htm
Tutulta tuntuu nuo tarinat 80-luvun hammaslääkäristä. Minua jopa omasta vaatimuksestani puudutettiin, mutta se ei kunnallisessa hammashoidossa onnistunut. Myöhemmin yksityinen hammaslääkärini valaisi asiaa, että kunnallisen puolen puudutustekniikkakin oli ollut väärä.
Tänään menin hammastarkastukseen. Reikiä löytyi. Yksi paikattiin samantien. Kaksi ohutta puudutuspiikkiä ei tuntunut missään, ja kivusta ei ollut tietoakaan. Jos haluatte välttää kivuliasta paikkausta, suosittelen valitsemaan nuorehkon yksityisen hammaslääkärin. Heillä on tuoreet tekniikat ja välineet hallussa. Kela-korvauksen jälkeen hintakin on aivan kohtuullinen.
onko nyt puudutettu