Tuttavapiiriini kuuluu jonkin verran "normeista poikkeavia" pareja. Tällä tarkoitan pariskuntia, joilla on ikäeroa enemmän kuin 2 - 5 v. Nyt seurustelen itseäni vanhemman miehen kanssa, ja haluaisin mielipiteitä heiltä, jotka jo jonkin aikaa ovat arkea yhdessä viettäneet - ikineen kaikkineen. Eli haluaisin suurehkon ikäeron omaavilta, parisuhteessa eläviltä, asiallisia vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
1. Ikänne?
2. Kuinka kauan olette olleet yhdessä?
3. Onko parisuhteessanne mielestänne ikäerosta johtuvia ongelmia? Mitä?
4. Oletteko ajatelleet tulevaisuutta / keskustelleet esim. siitä, jos toinen jää eläkkeelle huomattavasti ennen toista?
5. Muuta, mitä haluaisit kertoa realistille rakastuneelle....
1. Ikänne?
2. Kuinka kauan olette olleet yhdessä?
3. Onko parisuhteessanne mielestänne ikäerosta johtuvia ongelmia? Mitä?
4. Oletteko ajatelleet tulevaisuutta / keskustelleet esim. siitä, jos toinen jää eläkkeelle huomattavasti ennen toista?
5. Muuta, mitä haluaisit kertoa realistille rakastuneelle....
Vastaukset 20
Vanhimmat
No ensiksikin sen "G":n kuuluisi olla "Q"... (=question)
Minulla on ollut kaksi vaimoa, toinen yhä, ensimmäisen kanssa ikäero 8 vuotta ja toisen kanssa 7. Minä vanhempi. Ei ongelmia ikäerosta, ei koskaan. Erilaiset kokemukset otettiin rikkautena, kuten erilaiset koulumuistot, erilainen nuoruuden musiikki j.n.e.
Minulla on ollut myös itseäni 10 vuotta vanhempi kihlattu, ja hän tuntui olevan eri planeetalta. Ilmeisesti siis on niin, että vanhempi mies - nuorempi nainen yhdistelmä toimii paremmin, mutta toisinpäin on hankalampaa. Ilmeisesti johtuen naisten biologisesta kellosta - mies pysyy viriilinä vielä pitkään, kun nainen on jo "mummo".
Ari, älä viitsi viisastella. Kyselijä lienee tarkoittanut G:llään galluppia..
G tarkoittaa Galluppia, jos et ole ennen täällä käynyt!
galluppi!!!
Ensinnäkin nimim. "Ari" Kirjoittaja tarkoitti G:llä Galluppia, ei Q, eli questionia!! Älä paasaa, ennenkuin olet selvittänyt asian!
Vastaan nyt omasta puolestani.
1.Ikämme: Minä 35, vaimoni 25
2.Olemme olleet yhdessä 5½ vuotta, 2 naimisissa.
3.Ei ole.
4.Emme ole
5.Rakkaus ei katso ikää, vaan tunteita! Rakastakaa rauhassa, älkää välittäkö muiden mielipiteistä
1. ikäero 9 vuotta, mies vanhempi
2. 5 vuotta
3. Ei
4. Eipä oikeen. Ainakin minulla, vanhempana, on sitten aikaa kokata vaimolle kunnon sörsselit kun hän tulee töistä.
5. Alussa ikäero korostuu, kun ollaan nuorempia. En tiedä minkä ikäinen ja missä yhteiskunnallisessa asemassa miehesi on, mutta jos esim. toinen on aloittanut työelämän ja toinen seuraa liki kymmenen vuoden päästä perässä, niin taloudellinen tila saattaa ola ristiriitainen verrattuna muihin pariskuntiin.
Kun 30 30 parilla on uusi auto, asuntolaina, arkipäivän kamat kasassa ja perhettä pukkaa, niin 20 30 parilla on puolet vähemmän rahaa jos toinen opiskelee pitkään. Tietysti sille nuoremmalle tilanne on parempi, koska hänen tutut parinsa 20 20 ovat vielä köyhempiä molempien opiskellessa.
Mutta sitä 30 puoliskoa voi joskus ahistaa kun se ei ole "edennyt" oravanpyörässä kuten muut ikäisensä. Tuttu tunne kun käy tapaamassa vaikka vanhoja luokkatovereita, joilla on jo kaikki ja itsellä opiskeleva puoliso elätettävänä ja pysyvästä asuinpaikasta ei tietoakaan...
Mutta jos äijäs on isopomo ja 40 ja sillä on jo kaikki reilassa, niin sehän on vaan onnessaan kun ei tartte pistää rahojaan lapsikatraaseen vaan nuorikkoon. Silloin hänen tutut 40 40 parinsa ovat jo nääntymässä pentueidensa ja arkipäivän ongelmien alle.
Ja sitten taas kun niitä kersoja tulee, niin ei se vanhempi ehkä enää jaksa juosta niitten perässä kuin 10 vuotta nuoremmat isit.
Kaikki on suhteellista. Jos tarkoitus on kumminkin elää yhdessä loppuun asti niin molempien ja - puolet lopulta tasaantuu. (Kun vanhempi pääsee eläkkeellee niin se nuorempi on tavallaan elätysvuorossa, jne... )
Lopulta molemmat ovat kuitenkin yhtä ryppyisiä. Ja se nuorempi voi varautua siihen että puolison kuoltua yksin on elettävä. Naisethan elävät muutenkin pitempään kuin miehet.
Kiitos ihanasta vastauksestasi, jossa oli mietitty mitali monelta puolelta. Itse olen myös sitä mieltä, että meistä kukaan ei tiedä huomisesta. Nuoremmallekin osapuolelle voi sattua melkeinpä samalla tavalla kuin vanhemmallekin mitä tahansa; voi sairastua ja homma keikahtaakin "nurin". Itse olen vajaa nelikymppinen, mies yli 10 vuotta vanhempi - kummallakaan ei ole lapsia edellisistä suhteista.
1. Ikäeroa on 4v 9kk 1d 32min, mä olen nuorempi.
2. Ollaan oltu yhdessä 3v 1kk.
3. Ennen oli ongelmia, kun mä olin alle 18. Olisin halunnut poikaystävän kanssa baariin jne. niin harmitti kun en päässyt. Mutta eipä asia ole nytkään korjaantunut kauheasti, vaikka olen täyttänyt 18, kun moneen baariin ikäraja on 20-24.. Mutta eipä muita ongelmia ole ollut.
4. Ollaan paljonkin ajateltu tulevaisuutta, mutta ei ihan eläkeikään asti ;) Ei sellaset 5 vuotta niin iso ero ole. Tietty kun miettii että minkä ikäsenä rupee perheenlisäystä suunnittelemaan, niin pitää iät ottaa huomioon.
5. Mitä haluaisin kertoa realistille rakastuneelle.. Se on ihana tunne, nauti siitä ennenku tulee arki vastaan. Onnea vaan hirmuisen paljon =)
1. Minä 29, mies 39
2. Yhdessä 2,5 vuotta, saman katon alla 1,5
3. Tällä hetkellä perheessä miehen aikaisemmasta avioliitosta kaksi lasta. Minulla kova oman vauvan kuume, josta mies ei ole vielä innostunut. Onko sitten ikäkysymys vaiko ei...
4. Mies on yrittäjä, joten hän jää eläkkeelle sitten kun ei enää jaksa töissä käydä. Toivottavasti aiemmin.
5. Turha miettiä onko normeista poikkeava, antaa mennä vaan jos tuntuu hyvältä!
1. Ikänne?
45 ja 64
2. Kuinka kauan olette olleet yhdessä?
26v
3. Onko parisuhteessanne mielestänne ikäerosta johtuvia ongelmia? Mitä?
Ei
4. Oletteko ajatelleet tulevaisuutta / keskustelleet esim. siitä, jos toinen jää eläkkeelle huomattavasti ennen toista?
Mies on ollut jo vuosia eläkkeellä..entäs sitten? Hän on koti-isä, hoitaa lapset (nuorin 8v) ja kodin..
5. Muuta, mitä haluaisit kertoa realistille rakastuneelle....
Ei muuta, ikäero ei vaikuta ainakaan meillä
Olin 16v kun aloin seurustella (salaa) 22v vanhemman miehen kanssa, nyt olen 30 ja mieheni 52 kuullostaa paljolta, mutta rakastetaan toisiamme edelleen, 9v naimisissa ja yksi lapsi.
Tottakai avioliittomme hämäsi vanhempiani ja sukulaisiani, mutta kaikki ovat tottuneet.
Elämä on ihanaa kun on saanut elämänsä miehen. =)
No jos on paljon ikäeroo, niin tuntus siltä että maailmankatsomus ja kiinnostuksen kohteet voi olla vähän erilaiset. Toisaalta ne nyt voi olla aika erilaiset samanikäsilläkin ja kun tätä palstaa on seurannut nii ei ne samanikäsetkään paljoo kaikista asioista juttele, mistä se nyt sitte johtuuki. Eli et ihan yhtä huonosti voi mennä samanikästenki kanssa.
Mulla oli suhde 11 vuotta vanhempaan naiseen,
suhde kesti 8 kuukautta oon 22.
Suhteen ajoi erilleen naisen suku,
ja ystävät joille ikäero oli liikaa.
Ikä ei oo kuin sarja numeroita,
fakta1 olis mun tapauksessa ollut
se, että mie oisin ollut 11 vuotta
kauemmin työelämässä,
ei muuta.
Fakta2
Ikä ei tee suhteesta hyvää ei huonoa,
sen tekee aina ihmiset!
Unohda nuo ikä haihattetelut,
hyväksy se fakta3,
että kun oot jonkun ikänen,
miehes on jokun toisen ikäinen.
Kaverillani joka oli nainen,
oli 42 vuotias mies
hänen ollessaan 19,
tuossa kohtaa saattaa reaslimi
lyödä nyrkillä(Fakta4),
mutta sekänä ei ole
väklttämättömyys!!(fakta5)
1. minä 38, mies 29
2. yhdessä kohta 5 vuotta
3. ikäerosta johtuvia ongelmia ei. Muutimme yhteen siten, että hän oli aiemmin vielä asunut kotona. Se aiheutti joskus ongelmia kun ei ollut tottunut hoitamaan kotitöitä ym. Piiskaa vaan niin kyllä se siitä oppi =)
4. tulevaisuutta ei sen enempää olla ajateltu kuin että perhettä voitais lisätä jossain vaiheessa vielä, ellei ole jo liian myöhäistä. Minulla on 1 aikaisemmasta liitosta.
5. elä tunteidesi mukaan äläkä kuuntele muiden arvostelua. Iällä ei todellakaan ole merkitystä. Vain sillä on, mitä te tunnette toisianne kohtaan eikä kukaan saa siihen puuttua!
Itse olen 30 ja avopuolisoni 35. Olemme olleet yhdessä 3 vuotta. Ikäero ei ainakaan meitä vaivaa.
Ikäero ei merkkaa mitään, vaan se mitä pään sisällä liikkuu. Minä 40 vaimoni 21, eli ollaan tuore aviopari =) kyllä on alkanu tuntua, että vaimo on minua henkisesti vanhempi... =)
No nyt sä vitsin päästit.
Jos synkkaa hyvin, ei ikää kannata katsoa! Se on fakta! Mun tuttavalöla on 20 vuotta nuorempi aviomies ja ovat kuin luodut toisilleen. (53 ja 33) Jossain vaiheessa ikäero mietityttää, jos toinen on esim. vasta lapsi ja toinen paljon vanhempi, mutta tietyssä vaiheessa ikäero on merkitsemätön. Mun avomies on 7 v. mua vanhempi ja tässä vaiheessa se ei merkkaa mitään. (ollaan 27 ja 34)
1. Minä 24, mies 39
2. 7kk yhdessä
3. Eipä juuri. Meidän kemiat toimivat keskenämme loistavasti, joskin taas esim. ystäväpiiriemme yhteensaattaminen on vaikeaa. Minun noin 24-vuotiaat sinkkutyttöystävät, jotka bailaavat joka viikonloppu ja miehen noin 40-vuotiaat ystäväpariskunnat, joilla jo perhettäkin perustettu.
4. Keskusteltu on eikä sitä ole koettu ongelmaksi. Mies haluaa pysyä työelämässä mahdollisimman kauan. Jos hän jää eläkkeelle aikaisemmin, sittenpähän on minulla illallinen aina odottamassa kotona kun tulen töistä. :)
5. Ei ikä ole ongelma jos oikeasti rakastaa toista.
Moi!
1. Minä 18, avopuolisoni 27
2. yli puoli vuotta
3. Ei ole..tietenkin miehelläni on enemmän pitkiä parisuhteita takanaan ja muutenkin enemmän kokemusta..mm.hänellä on 2,5 vuotias poika edellisestä suhteesta
4. Ei vielä pahemmin...ei niin ajankohtaista :)
5. Ei ikä vaan se rakkaus..Älä anna ikäeron vaikuttaa jos muuten kaikki on hyvin..samalla aaltopituudella henkisesti jne..samankaltaiset elämänarvot jne..
-Heidi