ikuinen ikävä.

nyt on vuosi kulunut siitä kun 15 vuotias pikkusiskoni kuoli ja 4 vuotta siitä kun rakas äitini lensi taivaaseen.

monesti mietin et miten tässä vielä itse olen,en tiedä kuinka olen jaksanut ja kuinka tulen jaksamaan.siksi kirjoitankin tänne jos täällä olisi muita läheisen menetyksen kokeneita joiden kanssa voisi asiasta puhua ja miettiä elämää eteenpäin.

ystäville on vaikea puhua koska he eivät ymmärrä sitä tuskaa mitä käyn läpi joka ikinen pvä..

mulle voi lähettää sähköpostia jos haluaa jutella.

kiitos jo etukäteen ja jaksamisia kaikille.
5915
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

oot tosi urhea kun oot jaksanut elää kaiken sen tuskan. Mitkään sanat maailmassa ei riitä kertomaan siitä surusta ja tuskasta mitä sinä olet joutunut kohtaamaan. Haluaisin niin olla lähelläsi ja tukenasi ja herätä joka aamu sun viereltä lähetin sulle sähköpostia
Miki

Äänestä
  • sinulla on omakohtaisia kokemuksia ja osaat tukea Meekua oikein ja myös antaa sitä. Ei hän huvin vuoksi sitä e-mail osoitetta laittanut.
    " haluaisin NIIIIN olla tukenasi ja herätä joka aamu viereltäsi" hyvin nus..nukutun yön jälkeen.
    Kaltaisi**** luulevat että rakkaus ja r a k a s t e le m i n e n ovat SAMA ASIA.

    Äänestä

  • Äläpäs kuule viitsi sössöttää "osaa ottamisesta suruun" tsm. **** rivien välistä paistaa että haluat vain päästä keskustelun aloittajan housuihin ja herätä hänen viereltään hyvin nus*****n yön jälkeen. Voiko olla sairaampaa että tälle palstalle tullaan vonkaamaan seksiä myötäelämisen ja lohdutuksen varjolla.

    Äänestä

oppinut uuden taidon, selvyitymisen taidon.
Vähän sama kuin luistelisit ihka ensimmäistä kertaa; huomaat ettet kaadutkaan (enää) ett tiuskahda pepullesi(enää) ja jää alla kantaa, vaikka se olisi ohuen ohutta.
Laitoit sähkö posti osoitteesi, valitettavasti se vetää myös "lohduttajia"puoleensa.

Äänestä
  • totta.selviytymisen taidon oon oppinu vaikka välillä tuntuukin että ei tästä mitään tuu.menee päiviä että kaikki hyvin ja sit päiviä kun ei jaksa enää.yhtä vuoristorataa elämä ollu monta vuotta.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


meekku84 kirjoitti:

nyt on vuosi kulunut siitä kun 15 vuotias pikkusiskoni kuoli ja 4 vuotta siitä kun rakas äitini lensi taivaaseen.

monesti mietin et miten tässä vielä itse olen,en tiedä kuinka olen jaksanut ja kuinka tulen jaksamaan.siksi kirjoitankin tänne jos täällä olisi muita läheisen menetyksen kokeneita joiden kanssa voisi asiasta puhua ja miettiä elämää eteenpäin.

ystäville on vaikea puhua koska he eivät ymmärrä sitä tuskaa mitä käyn läpi joka ikinen pvä..

mulle voi lähettää sähköpostia jos haluaa jutella.

kiitos jo etukäteen ja jaksamisia kaikille.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu