Tein vaikean valinnan. Järkivalinnan.
Luovuin kielletystä suhteesta laillisen hyväksi.
Mutta miten siitä selvitään, kun elämästä katosi kaikki ilo???
Luovuin kielletystä suhteesta laillisen hyväksi.
Mutta miten siitä selvitään, kun elämästä katosi kaikki ilo???
Vastaukset 11
Vanhimmat
olen alkanut epäillä valinnan mielekkyyttä. Tätäkö on sitten loppuelämä? 10v tästä eteenpäin kuviteltuna pistää miettimään mikä oikeasti on järkivalinta?
Kadehdin ihmisiä, jotka uskaltavat valita oman onnen. Tiedän, että arki toisen kanssa tulee vastaan, mutta silti lyön vetoa, että arki hänen kanssaan on mielekkäämpää kuin tämä, tämä on nähty eikä mikään muutu. Olen liitossani yksinäinen ja ahdistunut.Ehkä joskus pitäisi uskaltaa valita se, mikä itselle olisi parempi?
jääsydän 38
Miksi siis huijaat puolisoasi ja annat hänellekkin valheellisen elämän.
Ei kukaan pakota Suomessa olemaan liitossa jossa ei halua olla. Lapsetki kyllä vaistoavat ( jos niitä on ) että pinnan alla on valheellisuus.
Anna kaikille oikeus onneen, myös hänelle jota petkutat. Hän saattaisi löytää jonkun joka arvostaa häntä oikeasti.
No helpommin sanottu kuin tehty, kun niitä lapsiakin on ja muuta yhteistä kertynyt. Olisi paras ratkaisu jos puoliso löytäisi jonkun toisen.
Soisin hänelle mitä parhaan tulevaisuuden, mutta nyt aiheuttaisin vain mielipahaa.Petkutus on kuitenkin jo loppu ja minä itse tällä hetkellä eniten kärsin.
Sitä jäädään liittoon turvallisuudentunteen takia, vaikka ei olla tyytyväisiä, mutta tiedetään mitä se on. Jos ei ole tyytyväinen pitäisi uskaltaa repäistä itsensä irti. Oma elämä menee hukkaan jos kokee yksinäisyyttä ja ahdistusta liittossa -silloin et ole oikean ihmisen kanssa ja jos ei keskustelut auta asioiden korjaamiseksi. Se irrottautuminen on helpommin sanottu kuin tehty, kun on pitkä historia takana. Arki tulee toisenkin kanssa mutta se on toisenlainen arki. Ehkä enemmän kuitenkin se omanlainen.
voisi olla ratkaisu. Kirjaa tunteesi ylös ja huomaat, että ilo on usein kadonnut. Sitten jos päätät erota ja kirjaat tunteesi taas ylös, huomaat, että ilo on palannut. Nyt voit sitten perustella JÄRJELLÄ jälkikäteen mielialapäiväkirjan perusteella, että eropäätöksesi oli oikea, etkä tunne enää syyllisyyttä!
Minäkin tein päätöksen järjellä vaikka tunneihminen enemmän olenkin. Kyllä laillisestakin suhteesta voi ilon löytää jos haluaa. Pitää lähteä etsimään kadonnutta "ensihuumaa", tekemään asioita yhdessä. Pitkissä suhteissa kun tuo arki painaa kaiken muun alleen, mutta kyllä se ilokin löytyy jos asioista keskustellaan ja molemmat sitoutuvat tekemään töitä. Eihän kaikki hetkessä muutu, mutta ajan kanssa. Sanon näin vuoden kokemuksella.
Minulla on aivan sama tilanne. Kaksi ensimmäistä kuukautta meni hyvin, mutta nyt kolmannen kuukauden olen vain miettinyt. Tulenko katumaan loppuelämäni valintaani ja olisinko tässä tilanteessa (miettimässä), jos olisin valinnut toisin...
Hakeudu terapiaan.
Jokaisen viestiketjun (aiheesta riippumatta) lopun kirjoittaa tyyppi, joka käskee hakeutumaan terapiaan. Ilmeisestikin tämä palvelu on hänelle tuttu. Meitä tavallisia ihmisiä kuitenkin auttaa enemmän ajatustenvaihto esim. tämän kaltaisilla palstoilla. Ei anneta provokaatioiden lannistaa!
Oikein teit. Sinussa on sisua, mitään väärää et tehnyt. Niin katosi ilo minunkin elämästäni sinun myötä, mutta oikein teit.
Kyllä se ilokin sieltä löytyy...ehkä.
Olen ylpeä meistä !!!
Älä ole huolissasi. Ikinä en sinua unohda. Ehkä sitten toisessa elämässä...
jos pettää niin ei oo mitään väärää tehnyt?