Antibiootti rauhoitti reuman

Sori vaan, mut ethän edes tiedä, mihin sairauteen niitä on määrätty. Niitä tiputettiin alkuun 2 tunnun välein ja paljon vahvempia kuin nyt tabletteina saan. Nyt kotihoidossa tabletteina.

Ja vai väität, etteivät tapa yhtään bakteeria. Mut miten ihmeellä CRP sitten on voinut pudota 596:sta 60-70 pintaan jos eivät tapa yhtään bakteeria? Itsestäänkö? Miten ihmeellä veriviljely ei enää näytä niitä bakteereita jotka sairauden aiheutti? Kyllä vaan tappavat bakteereita.

Kyllä tämän taudin osalta kuitenkin noudatan infektioklinikan ohjeita. Tämähän on kuitenkin tappava tauti, jos bakteerit ryöhääntyvät. 2 kk vielä tätä tablettihoitoa, koska infektio aiheutti myös myökardiitin.

Näillä havainnoilla, mitä reumalle on tapahtunut tappavan taudin hoidon sivutuotteena, otin asian kuitenkin esille.

Kohottavatko ne veren tulehdusarvoja? Vai miten ne diagnosoidaan?

Kumma juttu kirjoitti:

Sori vaan, mut ethän edes tiedä, mihin sairauteen niitä on määrätty. Niitä tiputettiin alkuun 2 tunnun välein ja paljon vahvempia kuin nyt tabletteina saan. Nyt kotihoidossa tabletteina.

Ja vai väität, etteivät tapa yhtään bakteeria. Mut miten ihmeellä CRP sitten on voinut pudota 596:sta 60-70 pintaan jos eivät tapa yhtään bakteeria? Itsestäänkö? Miten ihmeellä veriviljely ei enää näytä niitä bakteereita jotka sairauden aiheutti? Kyllä vaan tappavat bakteereita.

Kyllä tämän taudin osalta kuitenkin noudatan infektioklinikan ohjeita. Tämähän on kuitenkin tappava tauti, jos bakteerit ryöhääntyvät. 2 kk vielä tätä tablettihoitoa, koska infektio aiheutti myös myökardiitin.

Näillä havainnoilla, mitä reumalle on tapahtunut tappavan taudin hoidon sivutuotteena, otin asian kuitenkin esille.

Lue lisää

Niin, minun olisi pitänyt lisätä että antibioottikuurisi ei tapa yhtään solunsisäistä bakteeria, jotka aiheuttavat reumaa. Niitä bakteereja ei edes helposti havaita verikokeella, ja eivät varmasti näy CRP:ssä. Toki antibioottikuurisi tehoaa solujen ulkopuolisia bakteereja vastaan, mutta nämä bakteerit eivät aiheuta reumaa, enkä voinut tietää että sinulla oli myös jokin muu akuutti bakteeritulehdus.

Tietyissä maissa reumaa hoidetaan myös antibiooteilla niiden palliatiivisen efektin vuoksi (eli se efekti jota itsekin huomasit), jos niitä antibiootteja käytetään väärin. Antibiootin laadulla ei ole juuri merkitystä, jos niitä käytetään liian korkeina annoksina ne ovat palliatiivisia (siis solunsisäisiä bakteereja vastaan).

bakteerit kirjoitti:

Kohottavatko ne veren tulehdusarvoja? Vai miten ne diagnosoidaan?

Eivät yleensä näy missään verikokeissa, ja vaikka näkyisivätkin, niin lääkärit eivät tee niille mitään. Solunsisäiset bakteerit ovat lisäksi hyvin yleisiä, ja lähes kaikilla on niitä enemmän tai vähemmän (esim. keuhkoklamydia, yli 50% aikuisilla on niitä).

On kai selvää että asia on jollakin tapaa kieroutunut, muutenhan ongelmaa ei olisi.

asiaan. kirjoitti:

Niin, minun olisi pitänyt lisätä että antibioottikuurisi ei tapa yhtään solunsisäistä bakteeria, jotka aiheuttavat reumaa. Niitä bakteereja ei edes helposti havaita verikokeella, ja eivät varmasti näy CRP:ssä. Toki antibioottikuurisi tehoaa solujen ulkopuolisia bakteereja vastaan, mutta nämä bakteerit eivät aiheuta reumaa, enkä voinut tietää että sinulla oli myös jokin muu akuutti bakteeritulehdus.

Tietyissä maissa reumaa hoidetaan myös antibiooteilla niiden palliatiivisen efektin vuoksi (eli se efekti jota itsekin huomasit), jos niitä antibiootteja käytetään väärin. Antibiootin laadulla ei ole juuri merkitystä, jos niitä käytetään liian korkeina annoksina ne ovat palliatiivisia (siis solunsisäisiä bakteereja vastaan).

Lue lisää

Kyllä minä aloitusviestissäni mainitsin saavani antibiootteja toiseen sairauteen.

Mutta kun kerran nämä kovat antbiootit eivät kerran solin sisäisiä bakteereja tapa, mihin perustuu sitten tämä, että nytkin reuma hellitti otteensa ja painui passiivitilaa, eli nyt ei vaivaa?

Reumani hallitsemattomuus ennen antibiootteja oli erityistyöryhmän mietittävänä ja on sitä kuulemma vieläkin. Mutta reumahoidon pohdinta jatkuu, kun antibioottihoito päättyy, 2 kk:n kuluttua.

"Tietyissä maissa reumaa hoidetaan myös antibiooteilla niiden palliatiivisen efektin vuoksi (eli se efekti jota itsekin huomasit)"

Voitko kertoa, missä maissa käytetään antibiootteja?
Olen kovasti kiinnostunut asiasta. Reimaahan aikoinaan Suomessakin epäiltiin bakteerin aiheuttamaksi.

Kumma juttu kirjoitti:

Kyllä minä aloitusviestissäni mainitsin saavani antibiootteja toiseen sairauteen.

Mutta kun kerran nämä kovat antbiootit eivät kerran solin sisäisiä bakteereja tapa, mihin perustuu sitten tämä, että nytkin reuma hellitti otteensa ja painui passiivitilaa, eli nyt ei vaivaa?

Reumani hallitsemattomuus ennen antibiootteja oli erityistyöryhmän mietittävänä ja on sitä kuulemma vieläkin. Mutta reumahoidon pohdinta jatkuu, kun antibioottihoito päättyy, 2 kk:n kuluttua.

"Tietyissä maissa reumaa hoidetaan myös antibiooteilla niiden palliatiivisen efektin vuoksi (eli se efekti jota itsekin huomasit)"

Voitko kertoa, missä maissa käytetään antibiootteja?
Olen kovasti kiinnostunut asiasta. Reimaahan aikoinaan Suomessakin epäiltiin bakteerin aiheuttamaksi.

Lue lisää

Esität hyviä kysymyksiä, joihin ei vielä ole täysin varmoja tai virallisia vastauksia. Tässä omat näkemykseni, jotka eivät vastaa täysin Trevor Marshallin (Marshallin protokolla kehittäjä) näkemyksiä.

Antibioottien ollaan havaittu olevan immunosuppressiivisia sen vuoksi, että ne suppressoivat tiettyjä tulehdussytokiineja, esim. interleukiinit ja TNF. Efekti on vastaavanlainen kuin kortisonin efekti eli sammuttaa tulehduksia, koska ajaa Th1-immuunipuolustuksen alas. Sen sijaan pienempinä annoksina näin ei yleensä tapahdu, vaan tulehdus itse asiassa kasvaa, ja sen voi tuntea Herxheimer-reaktiona kun bakteerit kuolevat, ja verenkiertoon vapautuu bakteerien endotoksiineja. Tämä on ikävä reaktio, ja käsittääkseeni lääkärit yrittävät juuri välttää näitä reaktiota, koska eivät ymmärrä mistä on kysymys. On totta että nämä reaktiot voivat olla vaarallisia, ja sen vuoksi niitä on opittava hallitsemaan niin että bakteereja kuolee hallitusti. Käytännössä jos on jokin krooninen tauti, niin näitä reaktioita tulee varmaan sadoittain hoidon aikana, koska bakteereja on niin paljon, ja sen vuoksi hoito myös kestää kauan.

Näin ollaan havaittu myös käytännössä, asiaa voi tutkia myös tarkemmin havaitsemalla tulehdussytokiinien määrää verenkierrossa eri antibioottien annoksilla. Tässä on kuitenkin ongelmansa, sillä kaikki eivät reagoi antibiooteille samalla tavalla, ja eri antibioottien vaikutukset ovat tietysti erilaisia.

Käytännössä Marshallin protokollassa ei suositella muita antibiootteja käytettäväksi kuin minosykliini, atsitromysiini, sulfa-antibiootit, ja klindamysiini. Riippuu hieman mitä bakteereja on elimistössä mitä antibiootteja käytetään. Esim. minosykliini aloitetaan 25 mg joka toinen päivä, mikä on ihan toisenlainen annos kuin lääkärit määräisivät.

Solunsisäisten bakteerien tappaminen eroaa tavallisista bakteereista siinä että nämä solunsisäiset bakteerit asuvat solujen sisällä, ja ovat estäneet solukuoleman tuottamalla proteiineja jotka estävät solukuoleman. Näin ollen immuunipuolustus ei voi havaita niitä bakteereja solujen sisällä. Bakteriostaattisten antibioottien tehtävänä on estää bakteerien proteiinisynteesiä, jolloin solu vapautuu bakteerin vallasta, ja voi käynnistää solukuoleman, jolloin ulos pulpahtaa avuton bakteeri joka kuolee aika pian sen jälkeen. Jossain tapauksissa tämäkään ei vielä riitä, vaan on käytettävä immuunomodulattoria voimistamaan antibioottien tehoa. Käsittääkseni NF-kappa B transkriptiotekijä on yksi mihin voi myös vaikuttaa, tämän tekijän inhibioiminen myös auttaa solun tekemään solukuolemaa; monet antioksidantit vaikuttavat juuri NF-kappa B:hen. Marshallin protokollassa käytetään ARB-lääkettä tähän, jolla on myös muita anti-inflammatorisia vaikutuksia ja joka myös suojaa tulehdussytokiinimyrskyä vastaan kun bakteerit kuolevat.

Esim. USAssa kyllä jotkut lääkärit käyttävät antibiootteja reumaa vastaan, mutta missään se ei ole käsittääkseni yleinen käytäntö. Jos haluaa hyvää hoitoa, on löydettävä lääkäri joka suostuu kokeilemaan erilaisia epävirallisia hoitoja, sillä esim. "käypä hoidot" Suomessa ovat yleensä pelkkää roskaa, lääketeollisuuden lobbaamia hoitoja, jossa lievitetään pelkästään oireita, eikä siinäkään onnistuta kovin hyvin. Pääasia on varmaan että lääkkeitä kuluu mahdollisimman paljon.

selityksiä kirjoitti:

Esität hyviä kysymyksiä, joihin ei vielä ole täysin varmoja tai virallisia vastauksia. Tässä omat näkemykseni, jotka eivät vastaa täysin Trevor Marshallin (Marshallin protokolla kehittäjä) näkemyksiä.

Antibioottien ollaan havaittu olevan immunosuppressiivisia sen vuoksi, että ne suppressoivat tiettyjä tulehdussytokiineja, esim. interleukiinit ja TNF. Efekti on vastaavanlainen kuin kortisonin efekti eli sammuttaa tulehduksia, koska ajaa Th1-immuunipuolustuksen alas. Sen sijaan pienempinä annoksina näin ei yleensä tapahdu, vaan tulehdus itse asiassa kasvaa, ja sen voi tuntea Herxheimer-reaktiona kun bakteerit kuolevat, ja verenkiertoon vapautuu bakteerien endotoksiineja. Tämä on ikävä reaktio, ja käsittääkseeni lääkärit yrittävät juuri välttää näitä reaktiota, koska eivät ymmärrä mistä on kysymys. On totta että nämä reaktiot voivat olla vaarallisia, ja sen vuoksi niitä on opittava hallitsemaan niin että bakteereja kuolee hallitusti. Käytännössä jos on jokin krooninen tauti, niin näitä reaktioita tulee varmaan sadoittain hoidon aikana, koska bakteereja on niin paljon, ja sen vuoksi hoito myös kestää kauan.

Näin ollaan havaittu myös käytännössä, asiaa voi tutkia myös tarkemmin havaitsemalla tulehdussytokiinien määrää verenkierrossa eri antibioottien annoksilla. Tässä on kuitenkin ongelmansa, sillä kaikki eivät reagoi antibiooteille samalla tavalla, ja eri antibioottien vaikutukset ovat tietysti erilaisia.

Käytännössä Marshallin protokollassa ei suositella muita antibiootteja käytettäväksi kuin minosykliini, atsitromysiini, sulfa-antibiootit, ja klindamysiini. Riippuu hieman mitä bakteereja on elimistössä mitä antibiootteja käytetään. Esim. minosykliini aloitetaan 25 mg joka toinen päivä, mikä on ihan toisenlainen annos kuin lääkärit määräisivät.

Solunsisäisten bakteerien tappaminen eroaa tavallisista bakteereista siinä että nämä solunsisäiset bakteerit asuvat solujen sisällä, ja ovat estäneet solukuoleman tuottamalla proteiineja jotka estävät solukuoleman. Näin ollen immuunipuolustus ei voi havaita niitä bakteereja solujen sisällä. Bakteriostaattisten antibioottien tehtävänä on estää bakteerien proteiinisynteesiä, jolloin solu vapautuu bakteerin vallasta, ja voi käynnistää solukuoleman, jolloin ulos pulpahtaa avuton bakteeri joka kuolee aika pian sen jälkeen. Jossain tapauksissa tämäkään ei vielä riitä, vaan on käytettävä immuunomodulattoria voimistamaan antibioottien tehoa. Käsittääkseni NF-kappa B transkriptiotekijä on yksi mihin voi myös vaikuttaa, tämän tekijän inhibioiminen myös auttaa solun tekemään solukuolemaa; monet antioksidantit vaikuttavat juuri NF-kappa B:hen. Marshallin protokollassa käytetään ARB-lääkettä tähän, jolla on myös muita anti-inflammatorisia vaikutuksia ja joka myös suojaa tulehdussytokiinimyrskyä vastaan kun bakteerit kuolevat.

Esim. USAssa kyllä jotkut lääkärit käyttävät antibiootteja reumaa vastaan, mutta missään se ei ole käsittääkseni yleinen käytäntö. Jos haluaa hyvää hoitoa, on löydettävä lääkäri joka suostuu kokeilemaan erilaisia epävirallisia hoitoja, sillä esim. "käypä hoidot" Suomessa ovat yleensä pelkkää roskaa, lääketeollisuuden lobbaamia hoitoja, jossa lievitetään pelkästään oireita, eikä siinäkään onnistuta kovin hyvin. Pääasia on varmaan että lääkkeitä kuluu mahdollisimman paljon.

Lue lisää

Suurella mielenkiinnolla luen vastauksiasi. Siltä minustakin tuntuu, että koko "käypähoitosysteemi" on "lypsävän lehmän hengissää pitämistä". Minulle niistä on ollut kovin vähän apua ja kortisooniannoksia jouduttu nostamaan vuosi vuodelta jolla on puritty hallinnoimaan heikkotehoista hoitoa.

Järkyttävät määrät reumalääkkeitä ja isoja annoksia kortisoonia, joihin olin menestyä, niiden nujertaessa immuunípuolustuksen ja avaten tappavalle taudille vapaat kädet.

Sinulla tuntuu olevan tietoa. Olen kiinnostunut tietämään, löytyykkö Suomesta lääkäteitä, joiden puoleen voisi kääntyä tässä antibioottiasiassa?
Tässä sähköpostini, jos et julkisesti halua vastata!
[email protected]

Kumma juttu kirjoitti:

Suurella mielenkiinnolla luen vastauksiasi. Siltä minustakin tuntuu, että koko "käypähoitosysteemi" on "lypsävän lehmän hengissää pitämistä". Minulle niistä on ollut kovin vähän apua ja kortisooniannoksia jouduttu nostamaan vuosi vuodelta jolla on puritty hallinnoimaan heikkotehoista hoitoa.

Järkyttävät määrät reumalääkkeitä ja isoja annoksia kortisoonia, joihin olin menestyä, niiden nujertaessa immuunípuolustuksen ja avaten tappavalle taudille vapaat kädet.

Sinulla tuntuu olevan tietoa. Olen kiinnostunut tietämään, löytyykkö Suomesta lääkäteitä, joiden puoleen voisi kääntyä tässä antibioottiasiassa?
Tässä sähköpostini, jos et julkisesti halua vastata!
[email protected]

Lue lisää

Kyllä vaan, noi kortisonihoidot ovat haitallisia, sillä niillä ajetaan alas immuunipuolustus, jolloin tulee kyllä paljon haittojakin (vaikka tulehdus helpottaa).

Mielelläni antaisin jonkun lääkärin nimen, joka suostuisi antamaan järkeviä antibioottihoitoja, muuta niitä ei vaan taida olla Suomessa lainkaan!!
Saat sitä käypää hoitoa sitten tuutin täydeltä, muttet mitään muuta. Mistä me voimme tietää ovatko "käypä hoidot" edes hyviä, kun muita hoitoja ei käytetä??

Marshallin protokollaa soveltavien lääkäreiden nimet pidetään myös visusti piilossa, ettei heitä vastaan kohdistuisi mitään vihamielisyyttä. Lähin MP-lääkäri taitaa olla Norjassa tällä hetkellä.

Prosessi alkaa kuitenkin kyselemällä että onko lääkäriä Suomessa joka käyttää Marshallin protokollaa (englanninkieltä vaaditaan).

http://curemyth1.org/recent.html?id=44

Toteavat varmaan ettei ole, koska ei niitä lääkäreitä Ruotsissakaan vielä käsittääkseni ole.

Minulla on myös oma foorumi, joka liittyy kroonisten sairauksien hoitoon, ja sieltä voipi katsella minkälainen se marshallin protokolla on suomeksi:

http://th1.ktd.krakow.pl/viewforum.php?f=3&sid=3d81d945f7f0bd17599ed2fc5ace86ff

vastaus. kirjoitti:

Kyllä vaan, noi kortisonihoidot ovat haitallisia, sillä niillä ajetaan alas immuunipuolustus, jolloin tulee kyllä paljon haittojakin (vaikka tulehdus helpottaa).

Mielelläni antaisin jonkun lääkärin nimen, joka suostuisi antamaan järkeviä antibioottihoitoja, muuta niitä ei vaan taida olla Suomessa lainkaan!!
Saat sitä käypää hoitoa sitten tuutin täydeltä, muttet mitään muuta. Mistä me voimme tietää ovatko "käypä hoidot" edes hyviä, kun muita hoitoja ei käytetä??

Marshallin protokollaa soveltavien lääkäreiden nimet pidetään myös visusti piilossa, ettei heitä vastaan kohdistuisi mitään vihamielisyyttä. Lähin MP-lääkäri taitaa olla Norjassa tällä hetkellä.

Prosessi alkaa kuitenkin kyselemällä että onko lääkäriä Suomessa joka käyttää Marshallin protokollaa (englanninkieltä vaaditaan).

http://curemyth1.org/recent.html?id=44

Toteavat varmaan ettei ole, koska ei niitä lääkäreitä Ruotsissakaan vielä käsittääkseni ole.

Minulla on myös oma foorumi, joka liittyy kroonisten sairauksien hoitoon, ja sieltä voipi katsella minkälainen se marshallin protokolla on suomeksi:

http://th1.ktd.krakow.pl/viewforum.php?f=3&sid=3d81d945f7f0bd17599ed2fc5ace86ff

Lue lisää

Tässä olisi jotain lisätietoja, Suomi24 palstalla on aiemmin käyty keskusteluja MP-hoidosta (esimerkkitapaus on sarkoidoosi, mutta hoito soveltuu yhtä hyvin reumaan):

ketjuja löytyy useampikin:
http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=1500000000000112&posting=22000000009357194

Tässä muutamia poimintoja:
"Kissojen ja koirien kanssa olemme etsineet MP myötämielistä lääkäriä ilman tulosta. MP tulee sanoista Marshall Protocol ja on tutkijan ja filosofian tohtori TG Marshallin kehittämä hoito. Olen ilmeisesti ainoa Suomessa joka tätä hoitoa saa vaan ilman varsinaista lääkärien siunausta ja tarkat ohjeet joita ehdottomasti pilkulleen pitää noudattaa saa kuka tahansa sarcinfo.com sivuilta ja myös marshallprotocol.com sivuilta."

"Itse jouduin aikanaan hakemaan lääkkeet Espanjasta mistä niitä saa ilmankin reseptiä ja ilman määrärajoituksia. Toisaalta kansainvälisellä Kelakortilla on lääkärissäkäynti siellä ilmainen ja siellä saa reseptin pyytämällä ja siten saa sielläoloajan lääkkeet vielä paljon halvemmalla ja eläkeläiset ilmaiseksi."

"Muut lääkkeet Minocin, Zithromax ja Bactrim olen hakenut Espanjasta missä niitä voi ostaa mielin määrin ilman reseptiä ja pilkkahintaan. Käydessäni Olmeteciä ei Epsanjassa vielä ollut mutta nyt on ja se on siellä halvimmillaan. Itse kyllä hain sikäläiseltä lääkäriltä myös reseptit tullia varten - vaan eipä niitä tarvinnut. Mukaan pitää ottaa tämä uusi kansainvälinen KELA-kortti jolloin saa sielläoloajan lääkkeet vielä halvemmalla eikä lääkäri maksa mitään."

"Keskeinen perustelu, miksi en voi saada hoitoja, oli että MP-hoidoista ei ole tarpeeksi paljon sattumanvaraisia, pitkäkestoisia kliinisiä tutkimuksia Suomessa. Ihmettelenpä vain, onko lääketiede vielä nykyisenä kansainvälistymisen aikana niin nurkkakuntaista, että ei voida luottaa muualla maailmassa tehtyihin pitkäkestoisiin, sattumanvaraisiin kliinisiin tutkimuksiin."

-näin sanotaan usein kun halutaan ettei jotain hoitoa oteta ikinä käyttöön; näitä tutkimuksia ei ikinä tule, jolloin voidaan aina sanoa että näyttöä ei ole

vastaus. kirjoitti:

Kyllä vaan, noi kortisonihoidot ovat haitallisia, sillä niillä ajetaan alas immuunipuolustus, jolloin tulee kyllä paljon haittojakin (vaikka tulehdus helpottaa).

Mielelläni antaisin jonkun lääkärin nimen, joka suostuisi antamaan järkeviä antibioottihoitoja, muuta niitä ei vaan taida olla Suomessa lainkaan!!
Saat sitä käypää hoitoa sitten tuutin täydeltä, muttet mitään muuta. Mistä me voimme tietää ovatko "käypä hoidot" edes hyviä, kun muita hoitoja ei käytetä??

Marshallin protokollaa soveltavien lääkäreiden nimet pidetään myös visusti piilossa, ettei heitä vastaan kohdistuisi mitään vihamielisyyttä. Lähin MP-lääkäri taitaa olla Norjassa tällä hetkellä.

Prosessi alkaa kuitenkin kyselemällä että onko lääkäriä Suomessa joka käyttää Marshallin protokollaa (englanninkieltä vaaditaan).

http://curemyth1.org/recent.html?id=44

Toteavat varmaan ettei ole, koska ei niitä lääkäreitä Ruotsissakaan vielä käsittääkseni ole.

Minulla on myös oma foorumi, joka liittyy kroonisten sairauksien hoitoon, ja sieltä voipi katsella minkälainen se marshallin protokolla on suomeksi:

http://th1.ktd.krakow.pl/viewforum.php?f=3&sid=3d81d945f7f0bd17599ed2fc5ace86ff

Lue lisää

Kiitos vaivannäöstäsi. Noita vieraskielisiä sivuja en pysty lukemaan kuin kielenkääntäjän kautta.
Mutta alan kuitenkin kysellä lääkäreiltä, vaikka se voipi olla pohjaton suo.

Itseasiassa kun se kortisoonikaan ei tehonnut tulehduksiin. Tulehdusarvot huitelivat toisella sadalla. Mutta sitä puolusteltiin, että se on reuma, jonka vuoksi ne on korkeita. Kenenkään lääkärin hälyytyskellot eiväs kilkuttaneet, että tässä on immuunipuolustuksen romahtamisesta kyse.

Totta totisesti tämä suomalainen "käypähoito ei tunnu tarjoavan toimivaa ratkaisua tapauksessani.

Kumma juttu kirjoitti:

Kiitos vaivannäöstäsi. Noita vieraskielisiä sivuja en pysty lukemaan kuin kielenkääntäjän kautta.
Mutta alan kuitenkin kysellä lääkäreiltä, vaikka se voipi olla pohjaton suo.

Itseasiassa kun se kortisoonikaan ei tehonnut tulehduksiin. Tulehdusarvot huitelivat toisella sadalla. Mutta sitä puolusteltiin, että se on reuma, jonka vuoksi ne on korkeita. Kenenkään lääkärin hälyytyskellot eiväs kilkuttaneet, että tässä on immuunipuolustuksen romahtamisesta kyse.

Totta totisesti tämä suomalainen "käypähoito ei tunnu tarjoavan toimivaa ratkaisua tapauksessani.

Lue lisää

Vaikka kortisonihoito toimisi, niin ei sekään ole mikään hyvä hoito, sillä se ajaa immuunipuolustuksen alas, ja jossain vaiheessa siitä menee teho, ja sitten vasta sairas oletkin. Puhumatta siitä että bakteerikuormasi vain kasvaa hoidon aikana.

Kortisonillahan on myös lukuisia haittavaikutuksia; voi saada sokeritaudin, suolisto voi mennä täysin epäkuntoon, tai se voi aiheuttaa vakavia mielenterveydellisiä ongelmia, vain muutamia mainitakseni.

MP-hoidossa olevat antibiootit kyllä kestävät todella pitkään, sillä niitähän käytetään noin 1/5-1/10 normaalista annoksista, joten jos vain yhden purkin onnistut saamaan, niin sillä jo pärjää pitkään.

Toisaalta, se immuunomodulaattori (Olmetec), jota käytetään menee taas isolla annoksella, eli 3-6 kertaa maksimi normaaliannoksesta. Mielestäni toi Olmetec olisi hyödyllisin sinulle näin aluksi, sillä sillä on positiivisia anti-inflammatorisia ominaisuuksia, jotka ovat ihan erilaisia kuin kortisonin.

Sitä lääkettä käytetään pääasiassa verenpaineen alentamiseen, joten ehkä voit saada lääkärin määräämään sen sinulle sillä indikaatiolla (tietysti maksimiannoksella joka on 40 mg). Marshallin protokollalla sitä käytetään vähintään 3 x 40 mg päivässä, mutta en luule että lääkäri suostuisi määräämän sitä näin, vaikka sinulla olisikin korkea verenpaine. Mikään muu verenpainelääke ei toimi samalla lailla kuin Olmetec, joten sen täytyy olla sitä merkkiä.

Lääke on käsittääkseni muutenkin varsin harmiton, ja sitä ovat myös käyttäneet ne joilla on matala verenpaine. Se voi tosin saada yksinäänkin käytettynä (ilman noita antibiootteja) aikaan bakteerikuolemia, ja siitä seuraavia reaktioita.

lisää tietoa. kirjoitti:

Vaikka kortisonihoito toimisi, niin ei sekään ole mikään hyvä hoito, sillä se ajaa immuunipuolustuksen alas, ja jossain vaiheessa siitä menee teho, ja sitten vasta sairas oletkin. Puhumatta siitä että bakteerikuormasi vain kasvaa hoidon aikana.

Kortisonillahan on myös lukuisia haittavaikutuksia; voi saada sokeritaudin, suolisto voi mennä täysin epäkuntoon, tai se voi aiheuttaa vakavia mielenterveydellisiä ongelmia, vain muutamia mainitakseni.

MP-hoidossa olevat antibiootit kyllä kestävät todella pitkään, sillä niitähän käytetään noin 1/5-1/10 normaalista annoksista, joten jos vain yhden purkin onnistut saamaan, niin sillä jo pärjää pitkään.

Toisaalta, se immuunomodulaattori (Olmetec), jota käytetään menee taas isolla annoksella, eli 3-6 kertaa maksimi normaaliannoksesta. Mielestäni toi Olmetec olisi hyödyllisin sinulle näin aluksi, sillä sillä on positiivisia anti-inflammatorisia ominaisuuksia, jotka ovat ihan erilaisia kuin kortisonin.

Sitä lääkettä käytetään pääasiassa verenpaineen alentamiseen, joten ehkä voit saada lääkärin määräämään sen sinulle sillä indikaatiolla (tietysti maksimiannoksella joka on 40 mg). Marshallin protokollalla sitä käytetään vähintään 3 x 40 mg päivässä, mutta en luule että lääkäri suostuisi määräämän sitä näin, vaikka sinulla olisikin korkea verenpaine. Mikään muu verenpainelääke ei toimi samalla lailla kuin Olmetec, joten sen täytyy olla sitä merkkiä.

Lääke on käsittääkseni muutenkin varsin harmiton, ja sitä ovat myös käyttäneet ne joilla on matala verenpaine. Se voi tosin saada yksinäänkin käytettynä (ilman noita antibiootteja) aikaan bakteerikuolemia, ja siitä seuraavia reaktioita.

Lue lisää

"Vaikka kortisonihoito toimisi, niin ei sekään ole mikään hyvä hoito, sillä se ajaa immuunipuolustuksen alas, ja jossain vaiheessa siitä menee teho, ja sitten vasta sairas oletkin. Puhumatta siitä että bakteerikuormasi vain kasvaa hoidon aikana."

Juuri noin minulle tapahtiu. Ja tuota jatkuvasti kortisoonin nostotarvetta perusteltiin uusilla sairausepäilyillä, kuten polumyalgialla, että siihen tehoaa vain kortisooni. lääketieteellisesti tautia ei ole varmistettu, onko se minussa vai ei. Itse arvelen että ei ole, vaan asia on juuri noin kuten kirjoitit.

Onneksi diabetestä ei ole kehittynyt. Veren sokeria seurattiin sairaalassa jonkin aikaa, mutta normitasolla vielä on ollut. Ja suolistokin on kestänyt. Syön maitohappobakteereita reilusti. Eikä mieleenkään ole vielä vaikuttanut, onneksi.

Mutta tuon bakteerikuorman tunsin olotilassani erittäin raskaana. Mikään ei tuntunut auttavan viimevuosina, ja siihen etsin apua. Uusia sairauksia sikisi, kuten flimmeri, joka tuli jäädäkseen perusrytmiksi, ja sen jälkeen vajaatoiminta, ja nyt endokardiitti. Nutta immuunipuolustus petti aiemmin, ennenkuin löysin apua.

Kyselin väliaikatietoja, ja vastaus oli, että meillä pidättäydytään vain vallitseviin, yleisesti käytössä oleviin hoitoihin.
Niin, vaikka ne eivä autakkaan, ajattelin, mutta sanonkin sitten, kun kohdakkain ollaan.

Tässä tuntee itsensä niin avuttomaksi. Kunpa olisi sitä kielitaitoa, matkustaisin vaikka jenkkeihin, löytääkseni sitä kertomaasi hoitoa. En ainakaan menetä mitään.

Pistänpä tämän Olmetec - lääkemerkin nimen rahapussiin, ja jos mulle verenpainelääkitystä tarjototaan, pidän mielessä, ja saahan lääkettä ostaa Suomessa enemmän kuin reseptiin on merkitty, se vaan ei kuulu Kela-korvauksiin.

Kerran unohdin että olin sitä lääkettä just hakenut. Apteekissa selvisi, mutta möivät ja ilmoittivat että Kelakorvausta ei saa mutta lääkettä voi ostaa.