Mä olen ollut kohta vuoden aika sekaisin . En tiedä mitä ajatella ja miten menetellä. Mieheni kertoi minulle 15 yhteisen vuoden jälkeen ettei enää rakasta mua. Hän on kuulemma ihan tyhjä. Mutta ei halua erota...ainakaan vielä. Meillä on kaks suht pientä lasta. Mä en haluaisi erota. Rakastan miestäni. Kaikki on niin sekavaa. Mies ei osoita minkäänlaista kiinostusta minua kohtaan. Kavahtaa kosketusta. Muutaman kerran ollaan "duunattu" mutta sekin aika väkinäistä. Puhuu kyllä muutamia sanoja kun lapset on lähellä mutta muuten on ihan hiljaa ja tuijottaa vain tietokonettaan. Ollaan kerran puhuttu "aiheesta" mun aloitteesta ja siitäkin on jo yli puol vuotta. Taas pitäs puhua. Mies Itse ei puhu mitään siihen suuntaakaan. Kaikesta huolimatta minäkin pelkään puhua koska pelkään pahinta. SÄÄLITTÄVÄÄ...eikö totta? Mä olen ihan sekaisin ja vaan toivon että herään tästä pahasta unesta.
Mies ei enää rakasta mua
maigreth
238653
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Ajattelitko sitten tyytyä tuollaiseen parisuhteeseen ihan siihen asti, kun lapset ovat aikuisia ja voitte sopuisasti erota? Tuskinpa tuollainen vaikeneva ilmapiiri tekee hyvää edes lapsillekaan. Tilanne tuskin tuosta itsekseen miksikään muuttuu ehkä korkeintaan huonommaksi vaan. Ota lapset ja jätä miehesi. Ehkä se saa miehesi tajuamaan mitä menetti.
ämmäneuvo. Kosta lasten avulla, jos toinen ei rakasta. Hirtä ittes!!!!!!!!!!
En käskenyt kostamaan lasten avulla, mutta enpä suosittele jäämään onnettomaan avioliittoonkaan.
Katsos, kun nykyään voi erota tai lopettaa suhteen silleen suht sivistyneestikin. Hirtä sä vaan itses..se oli typerä äijäneuvo.
Ei kai sitä tiedä kuin mies itse!
Saattaahan olla, että mies huojentuu jos nainen jota ei enää rakasta, ottaa ja lähtee hänen elämästään.
Ei nainen lapsia voi viedä.
Lasten tuleva elämä on toinen juttu.
Itse olen eronnut nainen.
sivistyksestä. Et tuntisi, vaikka päivää sanoen vastaan kävelisi. Ja juuri kostamaanhan sinä neuvoit -ja lapsia hyväksikäyttäen. Ei se siitä miksikään muutu, vaikka kuinka selittelet.
No miksi mies ei itse eroa? Onko munaton vai pelkääkö menettävänsä jotain tärkeää?
Mulla ihan sama tilanne paitsi että roolit toisinpäin vaimo erohaluinen ja kuulema ei tunne minua kohtaan enää mitään joten tsemppiä sinnekkin päin samassa veneessä ollaan
Hei,meillä samanlainen tilanne.Mies vaihtoi 2 vuotta sitten työpaikkaa,on aina viikot poissa ja ykskaks,ei enää mitään säpinää kotona.Ennen oli liiaksi asti..
... mutta miksi?
Olet tietty miettinyt pääsi puhki, mutta oletko kysynyt häneltä?
Rakkautta ei kaiketi voine pakottaa, joten solong...
Et ole tässä kuviossa ainut nyt, etkä koko maailman historiassa.
tädit (4) olleet aviossa n.50v. Tai yksi jäi kyllä leskeksii, eikä liitto ollut noin pitkä. Kysyi kerran yhdeltä tädiltäni, kun olivat päivälevolla ja tätini oli miehensä kainalossa, että miten he ovat voineet noin pitkään pysyä yhdessä ja onnellisina. Täti vastasi, että "voi tyttö hyvä, ei tämä aina ole tällaista ollut". Oli ollut etäisempiä vuosia, aikoja jolloin mies oli häikäilemättömästi vaimon läsnäollessa tuijotellut minihameisia nuoria tyttöjä jne... Ja eroa oli joskus harkittu todella vakavasti. Mutta onneksi eivät eronneet, kun noin onnellisina nyt köllöttelevät toistensa kainalossa ja nauttivat yhdessä lastenlapsista, joita niitäkin on jo 7.
Eli aina ei ole kovinkaan varmoja aikoja liiton jatkumisen ja rakkauden suhteen. Molemmat puolisot kuitenkin muuttuvat jokaikinen päivä pikkuriikkisen, niinkuin me kaikki.
Miehelläsi voi olla identiteettikriisi ja silloin kaikki tuntuu tyhjältä, eikä rakkautta silloin löydy sieltä oikein ketään kohtaan. Älä tuhlaa elämäsi päiviä pelkäämällä. Nauti joka ikisestä päivästä, ehkä miehesikin vielä innostuu elämänmyönteisyydestäsi...???
Mutta miehesi ei ole sata% varma, onko tämä toinen nainen parempi kuin sinä? Toinen asia on se, hyväksyykö tämä uusi nainen eli kakkonen miehesi luokse asumaan?
Jos kavahtaa kosketusta, niin ei rakasta sinua eli rakastaa jotain toista ja tulisesti, ettei voi sietää vaimonsa kosketusta ihollaan.
Hae sinä eroa ja vertaistukea ja lähde tuosta suhteesta koska siinä ei ole enää mitään tulevaisuutta.
Rupeat vaan iloisesti touhuamaan lasten kanssa että edes niillä olisi joskus kivaa. Miehesi jätä huomiotta. Ajattele itseäsi lopultakin. Osta kauniita vaatteita, liiku, panosta omaan hyvinvointiisi. Anna miehesi olla ihan rauhassa ja miettiä mitä haluaa. Elä sinä lasten kanssa ja katso mitä tuleman pitää.
Hyvä neuvo näin alkuhätiin. Hoida itseäsi ja unohda mies.
Tosin pidä ulkonaisest kulissit toistaiseksi pystyssä: hyvä ruoka pöydässä ajallaan ja arjen kulku niin kuin ennenkin.
Tämä lasten takia.
Sitten: etsi uusia juttuja elämääsi. Lopeta miehessä roikkuminen. Jos istuu tietsikkansa edesssä, niin istukoon hamaan maailman tappiin.
Älä puhu sinäkään enempää miehellesi. Etsi omat ladut itsellesi.
Sen jälkeen, kun olet löytänyt ns. itsesi ja persoonallisuutesi ja itsetunnon, ala miettiä kamppeitten pakkaamista, asuntoa jne. käytännön juttuja.
Ja sitten, jos mies on edelleen tuppisuu jöröttäjä, tee erohomma selväksi.
Kumppani ilmoittanut suoraan ettei rakasta enää ja - ymmärsinkö oikein- tässä tilassa kärvistelty VUODEN.
Jos tuollainen ilmoitusluontoinen asia sanotaan, on hyvä HETI antaa AIKARAJA, eli kysyä käytännöllisesti, että koska aiot muuttaa pois liitosta koska tilanne on tämä tai miten järjestää asiat ja MIHIN MENNESSÄ.
Tossa roikutaan löysässä hirressä ja yritellään jopa "duunailla" yhdessä.
Potkase vauhtia sen ukon takamuksiin kun seuraavaksi hiippailee tietokoneen ääreen ja VAADI päätöksiä. Tyyppihän ei sitoudu nyt liittoonne mitenkään( sulla ei ole siis mitään iloa tommosesta miehestä tai liitosta).
Oletko lammas vai aikuinen nainen ja lastenne äiti?
erolla on se ns. harkinta-aika. Voithan pistää eron eli harkinta-ajan vireille, eiköhän se tilanne siitä ala selviämään. Näet, miten miehesi asiaan reagoi ja teillä on 1/2 vuotta aikaa miettiä, haluatteko lopullisen eron vai mitä teette. Harkinta-aikana voi myös peruuttaa erohakemuksen, jos tilanne on sellainen, että tahdottekin jatkaa liittoanne.
Tuossa tilanteessa miehesi kyllä reagoi jollain lailla, meistä kukaanhan ei tiedä miten. Ainakin se toisi jonkinlaisen suunnan tulevaisuuteen...
siis ei puoli vuotta. Puolen vuoden jälkeen voi aikaisintann hakea eroa. Mikäli ero ei ole haettu 1 vuoden aikana erohakemus raukeaa eikä sitä tarvitse erikseen peruuttaa.
Ei kannata jäädä loputtomiin odottelemaan sitä päivää, että toinen löytää täytettä tyhjyyteensä. Epäilen vahvasti, että ketjun aloittajan miehellä on toinen nainen. Ehkä juttu on vasta ihastusasteella, mutta tuo kosketuksen kavahtaminen on erittäin huolestuttavaa. Miten sitten se "duunailu" kuitenkin on kelvannut? Mies ei todennäköisesti ole vielä pääässyt purkamaan paineita muualla.
Aloittajan kannattaa ottaa rohkeasti asia puheeksi ja ryhtyä toimiin tilanteen parantamiseksi. Lapsillekaan ei ole hyväksi etäinen ja ahdistunut ilmapiiri.
Minusta kuulostaa, että pahin vaihtoehto on, että mikään ei muutu. Minun mies sanoi eilen, ettei enää halua jatkaa kanssani. Kaksi lasta meilläkin. Ihan kamala olo ja varmaan vielä pitkän aikaa. Minä rakastan miestäni edelleen, vaikka hän on käyttäytynyt minua kohtaan piittaamattomasti monessa asiassa. Muutos pelottaa, mutta ainakin on mahdollisuus johonkin parempaan myöskin, vaikka aluksi olisi kuinka raskasta tahansa. Miksi tyytyä pahaan oloon?
Kun luin tuon viestisi ,tuntuu kun joku ois kirjoittanut minun elämästäni,Meillä on vaan 4 lasta (1 vahinko)On siinä kyllä yski ero meillä aukeaa kone jo ennen 7 aamulla ennen kuin mies lähtee töihin.Ja sitten meille on käynnyt pieni vahinko kun ollaan "duunattu"sitä, se on nyt 2 kk vanha tyttö vauva.Mies ei tunnu hyväksyvän sitä laisinkaan .Laitoin viestin kun meilläkin on vaikea keskustella asioista.olen odottanut noin 8 vkoa läheisyyttä /rakkautta. mutta se on tainnut kuolla mutta ei saa kerrottua sitä mulle, joten kerroin sen tänään hänelle.Eikä vastausta tullut.Olen kanssa ajatellut hakea eroa ja olla lasten kanssa yksin.Ja toivottovasti löydän kaverin joka ei ole kone riipuvainen.
Näille jotka kirjoitaa "mies ei enää rakasta"
Ensinäkin varatkaa aika perheneuvolasta
Olkaa valmiita ottamaan oikeasti aitoa kritiikiä vastaan.
Meinaan jos noita"vahinkoja" on pääsyt käymään niin mies voi luulla että ne "vahingot" on olleet tahalisia ja häntä ei ole oikeasti kuultu.
Meinaan mielestäni se rakkaus ei kuole esim. sen takia että naisessa alkaa elämän jäljet näkyä vaan sen takia miten on kohdelut kumpaniaan.
Aina on helppo sanoa rakastavansa, mutta teoissa se rakkaus vasta näkyy.
Onko kenties niin että olette alkaneet elää elämäänne lasten kautta ja se oma kumpani on unohtunut?
Kannataisi muistaa että lapset kasvatetaan mailmaa varten , itsenäisiksi ihmisiksi . Heissä ei saisi roikkua.
Minä ainakin haluaisin jakaa ja vaihtaa ajatuksia, jakaa arjen ja sängyn oman kumpanin kanssa.
Te ette nyt kumpikaan oikein varmaankaan tiedä, missä on vika. Tuo on aika normaali kuvio avioliitossa. Avioliittoleirit ovat mahtavia paikkoja selvittää karikkoon ja umpikujaan joutuneita suhteita. Olette niin umpisolmussa että ilman ohjausta ei keskustelukaan varmaan suju oikeilla raiteilla.
Teillä on todellakin kaikki eväät saada suhteenne kuntoon! Molemmilla on edelleen tahto pysyä yhdessä. Nyt tarvitsette vain motivaation lähteä leirille. En suosittele ihan mitä tahansa parisuhdeterapiaa sillä sieltä löytyy kaikenlaisia eroamaan opastajvia ja ammattitaidotontakin porukkaa. Jos johonkin meette niin suosittelen SOTERIA yhdistystä tai avioliittoleiriä.
Kannattaa mennä! Monet ovat löytäneet avun ja saaneet rakastua uudelleen! Ihanaa eikö!
5vuotta melki oltiin kimpassa,joista 3 olisi tullut nyt aviovuosia.mieheni on 46 ja minä 28.meillä on pieni poika,täyttää vuoden.3vuotta lasta tehtiin rakkaudella ja rakkautta oli,ja nyt hän sitten tapasi jonkun 24????ja mä en pysty ymmärtään,enkä hyväksyyn....sattuu niin helvetisti...toivoisin niin,että rakastuisin pian uudelleen...taitaa olla ainoa mikä auttaa...tietysti Jeesuskin voisi,mutta luopio kun olen...
Mitä tehdä, kun tykkäämistä on vielä puolin ja toisin, mutta väkivalta on mukana pelissä.