Avataanpa uusi keskustelu meille taas!
Kiitos kiitos. Aika hyvin oli toi pudotus kun ottaa huomioon ettei viikolla ollut sitä liikuntaakaan. Vois ensviikolle motivoittaa itteä liikkumaan edes sen 30min/pv... Niin ja herkuton viikko tietty; vaikka jää nyt nähtäväksi miten sen kanssa käy kun olen alkuviikon ihan yssikseen täällä kotona, miehellä näet alkaa huomenna mettästys ja aikoo olla 2-3pv putkeen mettäkämpällä koiran kanssa. Tiedossa on siis laatuaikaa itseni kanssa ja saan katsoa iiihan rauhassa omia lällynlälly herkkis leffoja
Kiitos kiitos. Aika hyvin oli toi pudotus kun ottaa huomioon ettei viikolla ollut sitä liikuntaakaan. Vois ensviikolle motivoittaa itteä liikkumaan edes sen 30min/pv... Niin ja herkuton viikko tietty; vaikka jää nyt nähtäväksi miten sen kanssa käy kun olen alkuviikon ihan yssikseen täällä kotona, miehellä näet alkaa huomenna mettästys ja aikoo olla 2-3pv putkeen mettäkämpällä koiran kanssa. Tiedossa on siis laatuaikaa itseni kanssa ja saan katsoa iiihan rauhassa omia lällynlälly herkkis leffoja
Vastaukset 36
Vanhimmat
Heippa!
Kiitos Netsku uudesta ketjusta!
Ihanaa, saat olla muutaman päivän ihan ittes kans vaan ja tosiaan viettää laatuaikaa!:) se on niin mukavaa joskus olla yksin ja katella just jotain lällyleffoja! Mites meni synttärit?
Possu, mites se nyt niin.. tiäkkö mullaki rakkauselämä tökkii pahemman kerran.. En todellakaan jaksa mitää kaukosuhdetta, ni menin sitte ehottaan miehelle pelkkää ystävyyttä. Enkä todellakaan tiiä teinkö oikein.. Noh, aika näyttää! On tää villi sinkkuelämäkin aikas kivaa silti:D:D mut näin syksyllä iltojen pimetessä ni oishan se ihana kömpiä nallekarhun kainaloon.. ah, nyt mä herkistyn ni pakko vaihtaa aihetta.
Mulla nyt motivaatio aika kohillaan ton laihuttamisen kans, tai jotenki semmonen into päällä ku alkaa uus kuukausi:D eihä sillä sinänsä oo mitää väliä mut jotenki mulla pitää aina olla et laihdutus pitää alottaa jonkun alusta, viikon tai kuukauden..
Joops mut palataampa taas..
heippa vaan!
ja netalle kiitoksen sananen munkin puolesta ketjun avauksesta :)
niih, musta vaan tuntuu et oon täs meidän suhtees välillä tosi yksinäinen.. en sano tosiaankaan, et ite olisin mitenkää helppo ihminen, mut eipä tuo miehen retale ainakaan ole! kaikenlaista on tullut katseltua enemmän ja vähemmän sormien läpi tässä suhteessa (enkä taaskaan väitä, ettenkö ite olis koskaan tehnyt mitää kurjaa/inhottavaa) mutta välillä ahdistaa vaan niin paljo.
sit tuntuu, et mitä jos teen elämäni suurimman virheen jos haluaisin erota?!!?
rakastan kyllä miestäni mut välillä tuntuu vaan, et tätäkö tää sit on koko loppuelämän?
tietty mieheni on vielä suht nuori (ku en itekää ikäloppu vielä oo :D) ni ehkä hänelleki järkeä tulee sit iän mukana lisää..
suurimmaks osaks mua ahdistaa hänen juominen. en muista koska oltais viikonloppu vietetty yhdessä,saatikka et hän olis selvimpäin. aina lähtee kavereidensa kanssa juomaan ja melko usein molempina päivinä. tääkin viikonloppu oltii sovittu, et ei hän lähde mut eipä se sit ihan niin mennytkää..
ja hänen pitää aina juoda ittensä niin känniin, ettei tajuu kuusta tai maasta mitää.. kauheeta kattella sellaista!
mä taas useimmiten tykkäisin viikonloppuisin kykkiä kotosalla ja olla rauhassa, mut nykyään oon ollut viikonloput niin yksinäinen et pelottaa, tuleek musta joku syrjäytynyt. yleensä kaveritki on sit jo keksiny jotain menoa ja ei mua aina ees huvita lähtee mihkää baariin..
mut nyt sekin sit muuttuu. mä en aio istuu koton yhtäkää viikonloppuu milloin mies lähtee rilluttelemaan. varmasti lähden jonnekin minäki.
ääh.. en tiiä olik täs nyt mitää järkee.. tai siis et ymmärrättekö mikä maksaa.. mut enivei, aika sit näyttää et mite käy..
ja vilja.. etköhän sinäki huomaa ajan myötä et oliko oikee ratkasu.. ja jos jossain vaihees tuntuu, et haluisitki vielä nähdä sitä miestä, ni senkun soitat hänelle, sanoithan, et olette kavereita :)
ja tosiaan, on siinä sinkkuelämässäkin hyvät puolensa =)
mulla nyt muutenki alakulo päällä.. tuntuu, et olen samanlainen kasa kun nuo barbababat.. ja sellaisena myös pysyn..
haaveilen siitä, et pystyisin oleen koko ens kuun ilman herkkuja, mut jos en neljään päivään pystynyt, ni tuskimpa tuohonkaan..
noh, ainaki yritän taas ens viikon olla..
mut, kirjoitelkaa ihmeessä muut iloisempia kuulumisia, anteeks ku tällain pilaan tunnelmaa valituksillani..
mut helpottaa aina tuo, kiitos teille siitä ystäväiset :)
Heipä hei
Ja hieman krapulaista sunnuntaita kaikille :P Eilinen yksille meneminen muuttuikin hieman useammaksi.. Mutta onneksi ei kovin paha olo ollut enää aamulla. Mutta krapula heseä piti silti tänään saada.
Vilja, varmasti teit oikean ratkaisun ja jos et niin ainahan sitä voi yrittää myöhemmin uudestaan. Tai ties vaikka hän muuttaisikin takaisin, asiat muuttuvat kuitenkin niin nopeasti.
ja possulle tosi ikävä tilanne sinulla, olettekin varmaan yrittäneet jutella asiasta, mutta ehkä pitäisi jutella vähän lisää. ja toisaalta sinun miettiä mikä on sinulle parasta ja oletko onnellinen..
Mie ajattelin nyt kun kuukausi vaihtuu niin ottaa tiukemman linjan taas. Saan kerran viikossa herkutella, mutta vain kerran! Ja muutoin yritän syödä terveellisesti, tosin nyt on raha tilanne edeleen varsin heikko joten nyt syödää sitä mihin rahat riittää. Lisäksi liikuntaa pitäisi saada ainakin 5 päivänä viikossa. :)
Eli viikossa 5:nä päivänä liikuntaa ja 6 päivää ilman herkkuja! Siihen pitäisi pystyä :)
Onko muilla suunnitelmia syyskuuksi? hauskaa uutta kuukautta
Sanna
heips, täälä minä taas.. viettelen aikaa näin surffaillessa ku ihana vapaapäivä=)
olikos sannalla mukava ilta eilen? toivottavasti!:) juuh, aika usein se yksille meno jotenki lipsahtaa myös muutamaan ylimääräiseen :P
tota, mä suunnittelin nyt alkavaks kuuksi seuraavanlaista:
-en syö enään lainkaa vaaleeta leipää, makaronia,riisiä yms
-tummaa leipääki vaan pari kertaa viikossa, ku mun tulee sitä niin paljon puputettua muuten
-koitan kans vähentää hiilihydraatteja aika paljon, vaan aamusin syön niitä enempi
-ei herkkuja (niin pitkään vaan ku pystyy oleen ilman!!!)
-liikuntaa kyllä kyllä kyllä!! :)
-laihdun oikeesti!!!
no siinähän sitä suunnitelman poikasta taas onkin tälle possulle toteutettavaks..
ja vielä parisuhdeasiaa: juu kyl yritän aina puhuu miehelle, vaihtelevalla menestyksellä vaan tuntuu menevän tieto perille. mut tosiaa, jos ei mikää tunnu auttavan ni tarvii tehdä ratkasuja sitte.. täytyy ny viel katella mihin suuntaa taas tilanne täst kehittyy..
mut tosiaan, huomenna taas tsempillä uuteen viikkoon ja kuukauteen! :)
lokakuun alussa ollaan ihan mahtavia kaunottaria!
minäkin ehkä silloin ex-barbababa, ainaki toivon niin :P
kirjoitellaan!
nyt jatkan surffausta..
Synttärit meni kohtuuhyvin. Kekkerit oli klo 13.00 alkaen ja päätettiin mennä sinne heti tuohon aikaan niin voidaan sitten lähteä pois ennen kuin lasten kiljuntakarnevaalit on pahimmillaan :p Kyllä siellä silti ääntä ja vilskettä oli. Oltiin paikan ainoat lapsettomat ja kun oltiin toisessa huoneessa pienemmässä ryhmässä juttelemassa niin olkkarissa anopin johdolla ”päättivät” että meidänkin pitäis alkaa lapsia tehtaileen; tulivat siitä oikein meille sinne toiseen huoneeseen kertomaan; vähän veti naamaa pitkäksi ja teki mieli huutaa että yritetty on ettei asia pelkästään meistä ole kiinni, sanottiin kuitenkin tavalliseen tapaan ”sitten joskus”. En tiä pitäiskö tässä alkaa kertomaan tilanteesta heille niin sais olla rauhassa… Mitä helevattua ne meitä kyttää; ku menihän miehen veljellä ja sen vaimollakin vissiin 15v ennen kuin saivat ensimmäinen lapsen, pitäis niiden nyt tajuta pitää suut supussa ku kaikki ei aina mene niin kuin haluaa.. Noh, se siitä sitten.
Nyt olen tosiaan yssikseen täällä kämpillä ku mies lähti sinne mettäkämpällä; aikoo aamulla ennen kukon kieuntaa lähteä koirien kans jänismettälle.
Oli se miun mies kyllä aika lutunen ku se kysy ennen lähtöään että pärjäänkö mie nyt varmasti yksin ettei tule pahamieli tai itku (muisti meidän edellisen yhteenoton ja keskustelun kun kerroin huonoista fiiliksistä). Sano et soittaa heti jos tulee suru niin hällä ei mene ku puol tuntia tulla takas
heippa!!
kertokaas ny naiset miten se tän uuven kuukauden eka päivä mennyt?
mä en ole tänään vielä herkkuihin sortunut, heh! :P on sekin saavutus, et päivän on ilman!
pitäs kohta jumppaan lähtee, vaik väsyttäis... :/
noh, ehkä sitä sit piristyy..
mites muiden päivä?
ja netta selvinnyt yksin kotona :D?
Hyvinhän mulla on täällä yssikseen mennyt; mukava kun saan vain olla eikä tarvi paapoa tai ylipäänsä tehdä mitään mitä ei haluis :p siis ruokaa, siivota tms. Teinkin itelle lempiruokaa eli lasagnea :p Kolme annosta tein niin saapi syödä vielä huomenna ja keskiviikkonakin :p
Täytyy tehdä tunnustus että sorruin tänään suklaaseen :( Mies jätti mulle "lohtu"suklaalevyn ja vieläpä Daimia joka on minun lemppari :p Taitaa loput levystä tässä illan aikana saada kyytiä... Meinaan vaan että tulee pitkä ilta jos BB:ssä on cherylille ne juhlat (meillä on siis 24/7 netti-tv).
Helou!
Ilman herkkuja taisteltu tänään, jes. Kohta kuntojumppaan!
tänää syönyt
Klo 7 banaani, viipale Fazerin viljaisa-leipää päällänsä vähän kevytFloraa.
n klo 9 yks paahtosämpylä, päällä jotai margariinia ja kalkkunaleike, pari kuppia kahvia maidolla
11 annos kaurapuuroa VOI-silmällä, yks kevyt-nakki:D Lasi maitoa
14 Banaani
17 Kaksi ruisleipää (molemmat puolet ) välissä molemmissa puolikas saarioisten kasvispihvi
viinirypäleitä
Senmosta! pitää alkaa ettiin jumppakamppeita, jossain kaapissa pölyttymässä..oon varmaan ihan puolikuollu sen tunnin jälkeen!!:)
palataa!
herkkuja maha täynnä ja tosi huono olo.. ihan älyttömän rankka työpäivä henkisesti ja nyt vaan ottaa kaikki päähän. :(
Josko huomenna olisi parempi päivä, nyt ei huvita kirjotella mistään..
sanna
Moi!
Täällä on myös ollut hieman parisuhde onkelmia. Taino, mulla heittelee mielialat ihan jokapäivä ainakin 5 kertaa tän jutun suhteen. Näin lyhyesti kerrottuna tapailen mun työkaveria, melkein 12v vanhempaa miestä, hänellä on entisestä avioliitosta 2 poikaa, 4 ja 5 vuotiaat. Itse oon vielä niin nuori, kohta 22 v. ja en tiedä mitä tässä pitäis nyt tehdä. Tuntuu vaan niin kamalalta jos alkaa miettimään tulevaisuutta vakavammin. Miten voisin asua kahden pojan kanssa. Ja jos mentäisi naimisiin, niin haluaisin, että se olisi meidän molempien eka kerta, jotain mitä koetaan yhdessä ensimmäistä kertaa, jne. Mä en YHTÄÄN tiedä mitä mä nyt teen :( Tykkään miehestä, mutta tuntuu, että ei hän oo ihan 100% mukana tässä jutussa itsekään, koska mä en saa enää mitään hellyyttä häneltä. Saan itse olla halailemassa ja pussailemassa ym. Raastaa niin paljon miettiä jokapäivä tälläsiä suhteen kiemuroita :(
Menisi koko päivä jos alkaisin kertomaan ihan koko jutun :)
Mutta, mutta, lauantai meni mullakin pieneksi kännäilyksi, mutta en sortunut mihinkään krapularuokaan. 2 munariisipasteijaa söin, ne olivat "pahimmat" sitten sen perjantain jälkeen.
Tänään olen syönyt ruispaahtosämpylän puolikkaan juustolla, tomaatilla, kalkkunaleikkeellä ja kevytmargariinilla, n. klo 10 jatkoin aamupalaani puurolla ja rasvattomalla jogurtilla. Lounasta söin vasta puoli kahden pintaan,kun yleensä syön sen klo 11-12. Se johtui siitä puurosta jonka söin vasta niin myöhään, mutta pysyypähän nälkä pisempään, kun olis humauttanut leivän ja puuron siinä puoli kahdeksalta.
Lounaaksi söin sitten apetitin currychicken keiton (vain 45 kcal / 100g! huippua!) ja ruisleivän kevytmargariinilla.
Nyt en ole saanut syötyä vielä mitään, muutakun muutaman naposteluporkkanan. Töistä suoraan menin nukkumaan pahaa mieltäni pois ja en vaan ole jaksanut tehdä ruokaa. On vaan semmonen olo, ettei huvita mikään. Mä olen sellainen, että negatiivisissa tunteissa oon syömättä. Ja positiivisiin tunteisiin sitten syön, ehkä, en tiedä :D Mutta jos on pahamieli niin en syö... Saas nähdä jos jaksaisin tehdä ruokaa vielä tänää, ainakin huomiseksi töihin, tai sitten en, saas nähdä.
Huomenna pääsee päästämään ilmoja pihalle BodyCombattiin.
Niin juu, ja olen 170/69, kesäkuussa olin vielä 62 kg... Pikkuisen nousi paino sitten kesällä. Mutta voin syyttää vain itseäni. Tahtoisin pudottaa 10 kg. Toivottavasti onnistun, enkä sorru taas entisiin tapoihin.
Joku taisi kysellä seuraako kukaan BB:tä. Minä seuraan, ainakin toistaiseksi :D Ja että pistää vihaksi kyllä se Minna. Oikein savu tulee korvista kun sitä pelleilyä katsoo. Mutta, toivottavasti tipahtaa äkkiä pois :)
Menen takaisin telkun ääreen katsomaan Huippumalli haussa.
-Risu
huomenta, sateista ja synkkää sellaista!
kai tää syksy on sit tullut :/
yök, ahdistaa pelkkä ajatuskin, en yhtää tykkää syksystä ku se on nii masentavaa aikaa:(
noh mutta..
täälläki tuntui vähäsen alakulo vaivaavan, paitsi ilopilleriämme viljaa: miten jumpassa meni? :) vieläkö oot hengissä :D sä söit ainaki tasasesti päivän mittaan, hienoa!! ja mahtavaa kun pysyit poissa herkkujen ääreltä,
sekä nettaa: juu se on kyllä välillä niin rentouttavaa kun saa olla ihan ittensä kanssa ja tehdä just mitä huvittaa.. ota nyt kaikki irti tuosta ajasta, vaikka suklaan kera.. :) eipä tuohon maailma kaadu! sulla on kuitenki niin mahtava itsekuri aina et pystyt lopettaan herkuttelun just silloin ku tahdot. (toisin ku eräät..)
mut sitten..
jokos sannalla paremmat fiilikset? tosi kurja kuulla,et töissä oli raskasta.. jos asiakaspalveluhommia teet, ni TIEDÄN kuin raskasta siinä työssä voi välillä olla, ja nimenomaan HENKISESTI!!!
enpä olis ikinä uskonut sellaisen olettamani "pilipali-työn" olevan niin raastavaa ja välillä ihan sairasta ku asikaspalvelu!!
mut toivottavasti sulla tää päivä on parempi jo :)
ja Risu:
eipä tuo tosiaankaan ole kyl helppo tilanne.. jos miehes on kuitenki aiemmi ollut naimisissa ja hänellä on jo 2 lasta ni eipä hän sit enää vaan valitettavast voi kokea kaikkee ekaa kertaa sun kanssa.. mut toisaalta, pystytkö ajatteleen, ettei sillä olis niin väliä? ehkä miehes tietää tällä kertaa paremmin, mitä haluaa, kun on jo kerran ollut naimisissa ja nähnyt mikä siinä voi mennä pieleen?
ja puhu ihmeessä miehelle, jos susta tuntuu, ettei hän oo ihan täysillä mukana teidän suhteessa.. sun miehes on sen ikäinen jo, et järkeäkin pitäis olla pääkopassa, joten eiköhän hän ymmärrä ja osaa jo kuunnella.
ja onko hän sit teidän suhteen alussa ollut hellivä ja sellainen et olis koko ajan pussailemassa yms..
ehkä kaikki ei vaan oo sen luonteisia, et haluis koko ajan kosketella toista. ja puhu ihmeessä tästäkin hänelle, voi olla et asia muuttuu, ettei hän oo vaan tajunnut kuin paljon kaipaat läheisyyttä..
mulla oli kesällä kans tosi ahdistava olo sen takii, ettei mies kauheest näyttänyt tunteitaan.. ja kun puhuttiin siitä, ni ehkä hänelle vast sit meni kaaliinsa, et kuin tärkeetä se oikeesti on mulle, koska nyt sen suhteen on mennyt ihan mukavasti..
vaik edelleen on vähän mietinnän alla, mikä tän suhteen tulevaisuus on..
eilen oli tosi kiva ilta taas, mun piti sinne jumppaankin lähtee, mut kun tulin töistä, ni mies oli tehnyt ruuan ja lämmittänyt saunan.. sit hän vielä hieroi mua saunan jälkeen ja oli ihana :) et ehkä oli sit pahoillaan siit viikonlopusta.
mut saa nyt nähdä miten täs taas menee..
ens viikonloppuna olis itselläki ohjelmaa tiedossa, ni katotaan mitä mies siihen meinaa..
mut.. eilen tosiaan sit sorruin kans suklaaseen, oikein geisha patukan söin..
meillä oli niitä töissä iso kasa pöydällä ja jälkkärikshän sellainen sit meni illalla :/
mulla on kyl niin inha olo ittestäni tällä hetkellä, tuntuu et olen sika nyt ja aina! vaa'alle en menis vaik henkeä uhattais.. se näyttää varmast jotai 65kg ainaki :(
ja liikkumaankaan en ehdi ku ehkä huomenna, torstaina, sunnuntaina ku muuten töitä melkei aamusta iltaa.. tai siis kait sitä fiksumpi ja viiteliäämpi olis nytki lenkillä tän näpyttelyn sijaan, mut en mä..
noh, näihin tunnelmiin nyt lopetan...
jospa tääki viikko jossain vaihees muuttuis parempaan suuntaan!
teille kaikille ihanaa päivää kuitenki
-possu
niin, olisko kellään mitää haasteita tarjottavana täks viikoks, josko sais itteensä taas vähän niskasta kiinni? :)
Moikka!
Tiistai on meneillään. Eilen en syönyt keiton jälkeen enää mitään muuta kun pari naposteluporkkanaa ja pari kulausta sokeritonta mansikka mehukeittoa. Ne on näppäriä nykyään kun ovat laittaneet niihin sellaset muovikorkit! Ei pöllömpi idea evääksi tai kaupungille jne. :) Mutta kaloreita tuli aivan liian vähän syötyä, n. 800 kcal maximissaan. Mulla vaan ei maistu ruoka tälläsissä surku tunteissa. Vaakakin näytti 68,6 tänään. Eli -400g eilisestä...
Tänään olen syönyt aamupalaksi kauparapuuroa, pakastemustikoita, ripaus makeutusainetta ja rasvatonta maitoa.
Lounaaksi söin ruokalasta haetun kreikkalaisen salaatin, johon pistin vielä lisäksi paprikaa, vesimelonia ja papuja. Ja hieman salaattikastiketta ja pari jotain tummahkoa leivän palaa, jossa oli siemeniä ym. sisällä, oli ihanaa.
Tässä työpöydällä mulla odottaa 2 isoa omenaa, kun mä tilaan tänne toimistolle (itse myös asiakaspalvelussa, vähän niinkuin sihteerinä) mandariineja ja omenoita aina sillon tällön, joka musta on ihan kiva :) Saa aina välillä pieneen nälkään syödä välipalana hedelmän, eikä esim. sorru karkkiautomaatin karkkeihin :P
Tänään olisi sitten se BodyCombat, mutta mä palelin eilen koko päivän ja nyt on nokka vuotaa ja kurkku on ikävän karhea. Mietin nyt sitten pitäiskö jäädä kotiin lepäämään vai lähtiskö purkamaan tätä ...tutusta salille. Toinen on hyväksi mielenterveydelle ja toinen taas fyysiselle kunnolle kannattavampi, kummin teen? :D
Parisuhteesta taasen... Eli en kyllä osaa sanoa, että haittaisko mua se, että olen hänelle sitten jo toinen vaimo. Ja muutenkin pitäisi puhua kyllä, olen yrittänytkin, ja ollaan sovittu alkuvaiheessa, että puhutaan AINA jos tulee jotain, mutta kun olen koittanut, niin tuo on joko suuttunut kun alan "syyttelemään" (jota en todellakaan tee, kuvittelee vaan ja ylireagoi), tai sitten ei osaa sanoa mitään järkevää takaisin, eikä osaa miettiä miltä MINUSTA voisi tuntua. Jotenkin olen sitten sulkeutunut yksin miettimään näitä asioita, koska en halua puhua, koska tiedän mitä siitä sitten seuraa. Hölmö tilanne, mutta toivon että jos annan nyt molemmille aikaa ja koitan vaivihkaa sillon tällön puhua jostain asia kerrallaan, etten läväytä koko hommaa samantien puheeksi, se saattaa olla miehelle kova pala nieltäväksi ;)
Mutta juu, kyllä hän oli alkuaikoina vähän aktiivisempi tämän suhteen. Sitten puhuin hänelle tästä asiasta, lähinnä lapsista, että se ei ole mulle helppo juttu. Yhden ihmisen ottaminen monien sinkkuvuosien jälkeen elämään on vaikeeta, saati sitten 2 lasta ja exä kaupan päällisiksi, niin pistää miettimään, että onko tää sen arvoista. Sen jälkeen hellyys loppunut. Ehkä jos hieman ennen sitäkin. En muista tarkalleen missä se loppui, vai hiipuiko pikkuhiljaa. MUTTA. Nyt pidän suuni kiinni taas hetken :) Koittakaa kestää tätä mun tekstiä.
-Risu
hei taas tänäänkin varsin pikainen viesti, vielä pitää ehtiä tehdä kouluhommia ja sitten päästä ajoissa nukkumaan. juuri pääsin töistä kotiin.
Tänään onneksi töissä parempi päillä, sain ihanalta pomoltamme paljon tsemppiä ja neuvoja tuon eilisen hankalan tilanteen ratkaisuun, joten tänään jo paljon paremmat fiilikset. Huomista odotellen.
Tällä viikolla en ota mitään erikoisviikkoa vastaan, työ vie nyt kaiken ajan ja myöskin aivokapasiteetin.. ja herkkuja on jo tullut vedettyä :D Tosin kun tänään tyhjennän tuon eilisen sipsi pussin niin ajattelin loppu viikon olla ilman herkkuja.
josko sitten ensiviikolla saisi melkein kokonaan oltua. Ensi viikolla on tosin synttärini niin ainakin sinä päivänä saan herkutella! :)
Mut nyt pitää mennä ihanaa viikkoa kaikille.
Sanna
Hellureiiii!
toka herkuton päivä takana! Voittajafiilis jo nyt..:) Eipä oo kauheesti ees kiusauksia ollu. Ainakaan vielä:) sunnuntaina oli pakko käyä mäkissä syömäsä ku nyt maanantaina alko sit tiukka linja. Ja onki semmonen TZEMI päällä ettei koskaan! Kävin just pumpissa, olipa hikinen reeni.. :) huominen on sit lepopäivä, ku on muuta ohjelmaa, mut kyllä mä aion nyt ihan aktive alkaa kulkeen nois jumpissa!
Lupaan huomenna kirjottaa jokaiselle teistä paljonpaljon kommentteja mut nyttei jaksa, pakko painua suihkuun ja NUKKUMAAN, oon ihan NAATTI.
päivitin vain omat kuulumiseni itsekkäästi...:)
good night!
huomenet itse kullekin!
mulla on, ah, niin paljon asiaa, että heikompia pelottaa :D ..ja mun "asiat" kyllä tiedetään, eli turhaa sepustusta pullollaan tämä teksti...
nooh.. ensin voisin minäkin itsekäästi heittää tähän eiliset syömiseni.. tiedän, olen ollut sika! mut kirjotan tänne joka päivä kaiken, mitä kurkustani alas pistän, ni saatte kauhistella kuin possumi oikeen oon..
9.00
ruisleipä juustolla, kinkulla, voilevilla
kahvia mustana
2 dl rasvatonta maitoa
klo 12.30
3 lihapullaa
pikkuisen paistettuja perunoita
vihannessalaaattia
klo 16
kahvi mustana
ruisleipä, jonka täytteenä salaatti, rasva, maksamakkara, suolakurkku (näitä saa siis meidän työpaikkaruokalasta)
klo 19.20
pieni ruisleivän pala, jossa juustoa, kinkkua, voilevia
1dl rasvatonta maitoa
klo 20.30
ingmannin iso-jäätelö, laku (se on oikeesti iso, mutku pienemmist ei tuu ku vihaseks!:/)
4 irtokarkkia
mini-pala saarioisten eines-kinkkupitsaa (sehän on tunnetusti nii makoisaa, ettei voinut olla maistamatta..)
eli ku toi iltasyöminen olis jäänyt välistä, ni päivä olis ollut hyvä!
liikuttua ei tosiaan tullut, näiden työvuorojen takii...
mut tänään aattelin ehtii lenkkeileen tai salille.. ja mulla painottuu sit liikunta tuonne loppuviikkoon: huomenna spinning, la:intervallijumppa ja bodypump ja sunnuntaina bodyattack ja pumppi.. ni on siinäki sitä edes pikkuisen.. ensi viikolla sit taas enempi=)
mä aattelin nuiden herkkujen suhteen niin, et koitan nyt sitäkin, et syön jotain edes suht vähän (en siis litran jätskiä kerralla) silloin ku tekee mieli, ni ehkä ne herkut ei sit kummittelis koko ajan mielessä..
et hyväksyis sen, että siellä ne lojuu kaupan hyllyssä joo ja voin sieltä ottaa tai olla ottamatta.. ettei se kiusaus olis jossain vaihees niin ylivoimainen :)
katsotaan tehoaako, vai meneekö mettään tääkin projekti.
ja sille vaa'alle ajattelin ensi maanantaina uskaltautua, ellei vaihteeks taas koko viikonloppu mee ihan läskiks.. mut paras olis olla menemättä! ja silloin mulla ne jumpatkin, joten uskon, et selviän siitä :)
ei muuten oo painolla väliä, mut kunhan siihen matkaan mennessä saisin itseni siedettävään kuosiin, eli painon siihen 56-58kg paikkeille.. oikeestaan mulle riittäis se 58kgkin kunha se paino vaan pysyis siinä eikä nousis!
no niin, se meikäläisestä.. sit muiden asioihin ja saavutuksiin!
eli vilja: mahtavaa, sähän siellä vaan ilman herkkuja porskutat menemään ja jumppaat minkä ehdit! great! :) oon susta ylpeä, kandeis sun itseskin olla! jatka vaan samaan malliin, yritän ottaa susta sit oppia ku sä painat sen 56-57kg ja mä olen edelleen valas:)
ja uusi elämä: kiva kuulla, et sullaki meni eilinen paremmin :) ootko nyt aloittanu jonku opiskelun vai? mä kun olen näillä sokerilla kyllästetyillä aivoillani aatellut, et töissä oot vaan? :)
iteki pitäis jotain kursseja alkaa tähän työn oheen..
risu: koitapas nyt muistaa siellä syödä, ettei säästöliekki iske sulle päälle! :) vaik ei se varmast oo helppoo, jos mieli maassa..
älä nyt loukkaannu, mut tavallaan ymmärrän sitä sun miestäki.. eihän se hänellekää oo helppo tilanne, että susta tuntuu pahalta ku hänellä jo elettyä elämää takana ja 2 todistettaki siitä.. hän voi hyvin olla loukkaantunut siitä, et aattelee ettet "hyväksy" hänen lapsia, tai pidät häntä jotenki "huonompana" ihmisenä ku hän on joutunut eroamaan, koska sitä kuitenkaan et varmast omalle kohdalles tahtois jos menisitte naimisiin..
et jos saan sanoa suoraan, ni mun mielestä sulla ei oo muuta vaihtoehtoo ku hyväksyä se, et miehelläs on 2 lasta ja ex-vaimo.piste! ei se varmast helppoa ole sekään, mut tiiät varmaa iteki et ei se asia kuitenkaan muuksi muutu niin yritä olla sinut sen kanssa ja hyväksyä miehes sellaisena kuin hän on. sitä paitsi, voithan löytää hyviäkin puolia: mies on mitä ilmeisemmin vastuuntuntoinen, jos häntä kuitenkin kiinnostaa omat lapset ja vähän ex-vaimon hyvinvointikin?!
tosiaan, en sit tarkoittanut MITENKÄÄ loukata, sanoin vaan oman mielipiteeni. ja ymmärrän toki myös sua. se on inhottavaa, jos toinen heti loukkaantuu, kun yrität puhua asiasta, mut yritä ottaa se esille jotenki kierrellen, älä missään nimessä aloita niin, et "mua häiritsee se, että sulla on 2 lasta" ku siitä ihan varmast toinen ottaa nokkiinsa.
ite tiedän kokemuksesta, et miehelle kandee puhuu ku jolleki lapselle :D kärsivällisesti ja vähän asian laidoilta ensin, niin ettei se tajua heti, et kyse on jostain häneen liittyvästä, mikä ärsyttää..
voithan sä sanoa esim niin, että hän on ihana sen takia, ku on nii hyvä isä lapsilleen ja osaa kuitenki löytää kahdenkeskistä aikaa myös teille.
:)
pöh, en tiedä olik tos nyt mitää pointtia ja mä nyt muutenkaan oo mikää paras neuvoon muita ku itelläkää tää suhde aina toimi niinku haluis.. mut se oli siis mun mielipide. saa teilata, tai vaikka antaa virtuaalinyrkistä, mut kirjoitettu se nyt on :)
ja nyt tosiaan voisin lähtee siivoileen ja ehkä myöskin sinne salillekin :)
kirjoitelkaahan taas kuulumisia, rakkaat tytsyt :)
Moi!
Kävin eilen sitten siellä salilla pienessä flunssassa, ja nyt on olo kahta kauheampi. Päässä on painetta, korvat lukossa, nenä vuotaa ja kamala kröhä. Hemmetti. Nyt pidän sitten taukoa treenaamisesta kunnes paranen.
Eilen vedin siis 10 kuntopyörällä ennen tuntia, sitten tunti BodyCombattia ja sitten juoksumatolla juoksin vielä 15 min. Toi juoksu oli aika hyvä saavutus, kun pystyn normaalisti tuolla maastossa juoksemaan/hölkkäämään 20 min vaan putkeen. Joten Combatin jälkeen 15 min on mulle aika hyvä suoritus :) Mutta nyt olo kuitenkin on ihan järkyttävä flunssan takia.
Eilen söin aamupalan (kaurapuuron) ja lounaan (kreikkalainensalaatti) jälkeen vielä palaverista yli jääneen täytetyn sämpylän ja treenin jälkeen puoli purkkia maitorahkaa 0,3% ja survottuja pakastemansikoita ja makeutusainetta. Taas söin aivan liian vähän eilen... Mutta hemmetti kun ei ole nälkä! Kaipa se tästä, välillä tulee tällaisia kausia kun mikään ei maistu ja taas semmosia kausia kun voisi syödä kaapit tyhjäksi samantien.
Tämä jatkaa hommia töissä, palailen!
-Risu
Moikka!
Mäpä nyt kirjottelen oikein ajan kans, ku kerta eilen lupasin. :) Kyllä on paikat jurrisa ku en jaksanu venytellä eilen pumpin jälkeen..olin niin väsyny et menin vaan saunaan ja kaaduin petiin!
Alkuun kysymys, missäs Netta luuraat? tuuhan kirjotteleen kuulumisia! Mites oot pärjänny siellä ilman ukkokultaa??
Risu, ois ollut sulle paljon kirjotettavaa, mut toi possu ehti ekaks ja vei sanat suoraan mun suusta! Enkä viitti alkaa toisteleen samoja asioita. Mut se vaan, et MIETI mitä sä oikeesti haluat? jos sä oikeesti rakastat sitä miestä, ni ei ne lapset ja ex-vaimo sua paljo pitäs hidastaa.. Tärkeintä on, et oot rehellinen miehelles. Puhu,puhu ja puhu. Kerro hänelle miltä susta tuntuu - just niinku possu sano, niinku ns pikkulapselle, sillain varoen, ÄLÄ SYYTTELE. Ei siinä tilanteessa auta oikeesti mikään muu ku KESKUSTELU. Tsemppiä!
aattelin näin illan ratoksi vähän kirjoitella..
tänään olen ainaki tähän asti pysynyt ilman herkkuja:) jes!
mut vannomatta paras, onhan iltaa vielä jäljellä..
mut yritän =)
tosiaan, missä netsku luuraa? olis kiva kuulla kuulumisia sieltäki suunnalta :)
mulla taas tänään liikunta jäi vaan hyötysellaiseen, mut huomen aamulla menen vaikka väkisin sinne spinningiin:)
tässä tän päivän ruokalista:
klo 8.30
ruisleipä kinkulla, juustolla, voilevillä
2 dl rasvaton maito
kahvia
klo 11.30
jauhelihakeittoa
ruisleipä voilevillä ja kinkulla
maitoa
klo 16
samaa jauhelihakeittoa
raejuustoa
täysjyväsämpylä ilman lisukkeita
klo 20
kahvi mustana
omena
eli kohtuu hyvät sapuskoinnit! =) olen ylpeä sinusta, possu, sanoi possun sisäinen pistelynvastainen ääni :D
no niih, sitten muihin bisneksiin ja eikun huomiseen!
öitä naikkoset! :)
huomenta ja päivää!
loppuviikkoa eletään jo, kylläpäs nää päivät menee nopeasti nykyään :/
noh, mutta mä taas eilen tekemisen puutteessa vähän AJATTELIN (varmaan kokemuksesta jo tiedätte, että siitä ei ikinä mitään lyhyttä ja hyvää seuraa :D) mutta kumminkin...
tulin siihen tulokseen, et yritän tän kk pitää sellaista "hyvänolon kuukautta, eli en sikaile, kituuttele vähällä ruualla, laiskottele liiaksi tai päinvastoin riehu liiaksi vaan teen asiat just niin ku tuntuu hyvältä.
ja tuntuu (nyt siis tämän 3 päivän kokemuksella...) et tää on ehkä mulle paras keino, että en kiellä itseltäni mitään enkä vedä herneitä nenään jos tekee mieli suklaapatukkaa ja sellaisen syön KUNHAN se pysyy YHDESSÄ patukassa, pullassa yms..
mut yritän nyt kuunnella itseäni, syön sillon ku on nälkä ja pääasiassa yritän valita aina terveellisimmän mahdollisen vaihtoehdon, mut jos mieleni nyt tekee mieli sitä jäätelöä, ni sen otan. koska mulla seuraa siitä kieltäytymisestä aina jossain vaiheessa järkyttävä sikailu!!!
niih.. tällä koitetaan nyt mennä eteenpäin =)
muutenki ajattelin ihan rahallistakin säästöä hakea tän kuukauden aikana sillä, että en pistä vähäisiä killinkejäni mihinkään sokeripommi-annoksiin vaan ne käytän johkin ihanaan krääsään tai jopa säästöön :P
nytkin oli tullut ihku uusi muumi-muki: turkoosi nipsu
Moi!
Täällä ollaan vielä vähän flunsasisina, eilen nousi lämpökin hieman, joten en mennyt tänään töihin ollenkaan. Ja vieläkin syön ihan liian vähän... Arh, mä en ymmärrä. Tänään vaaka näytti 67,4 kg, kun vielä maanantaina oli 69 kg. Ehkä vähän liian tiukka tahti laihtua terveellisesti. Taino terveellisyyshän tässä on aika kaukana jos vedän max. 800 kcal per päivä. Kun sais syödä toiset 800 vielä päälle...
Parisuhde-asiat vaan mutkistuvat. Tänään lähden selvittelemään asioita ja saattaa olla että palaan sinkkuna kotiin ;( Ei nimittäin enää ole minusta kiinni nämä jutut, mieskin alkanut epäröimään. Mä kun niin toivoin että tämä vois toimia oikeesti. Mutta kävi miten kävi, niin lupaan etten lannistu ihan kauheesti. Ja kerron teille sitten heti miten meni. Yksin on ikävä hautoa tälläsiä juttuja :( Olen saanutkin tosi paljon tukea miehen hyvältä (työ)kaveriltaan, joka on siis minunkin kaverini nykysin. Tämä kaveri kyseli kaikenlaista ja kerroin hänelle, että meillä ei mene kauheen hyvin niin olen sitten purkanut sydäntäni hänelle. Ja hän on kertonut mitä mieheni ajattelee tällä hetkellä... Ei kuulostanut lupaavalta. :( No, kohta se nähdään...
Nyt ei jaksa muuta oikein kirjotella :/
-Risu
Torstaita itse kullekin säädylle!
Kiitos possu kivoista sanoista, mut nyt tuli ero itsekurikerhosta mulle..
Tänään tapahtu repsahduksia heti pari kappaletta, ei pysyny koko viikko ilman herkkuja. Haluatteko kuulla lisää? :P Töissä oli mun eilen leipomaa piirasta tarjolla tänään, ja pakkohan sitä oli testata.. noh, sitten kakkos kahvitauolla teki myös mieli syödä sitä,mut sillon voitin itteni.:) Mut sitte tänää tossa töitten jälkeen, erässä kivassa paikassa, oli PAKKO syödä yks pulla, ku oli niin mieletön nälkä eikä terveeellisempää evästä saatavilla:) Mut oon ylpee ittestäni - kolme herkutonta päivää on mulle paljon! :)Ja tänään meen pumppiin, ni eiköhän nuo pullan kalorit siellä sula..
Nettaa ikävä!
Heippa taas kaikille!
Eli siis ihan ensiksi olen siis töissä täyttäpäivää ja opiskelen siinä samalla merkonomiksi. Asiakaspalvelu/markkinointi linjalla.
Nyt siis tämä viikko on vienyt niin mehut että huh huh. Töitä siis 6 päivää putkeen ja töissä kaikki vapaa aika menee uuden henkilön kouluttamiseen joka ei suju oikein hyvin.
Liikuntaa en ole harrastanut ollenkaan ja väsyneenä ja stressaantuneena herkkuja on tullut vedettyä oikein urakalla. Nyt on onneksi sunnuntai vapaa ja sit taas jatkuu. seuraava vapaa sen jälkeen on torstaina.
Riesulle paljon tsemppiä "parisuhdeneuvotteluihin" toivotaan että saisitte kaiken järjestykseen.
Muille en muista mitä on pitänyt kirjottaa...
Omat syömiset on ollut ihan harakoilla. Eilen söin aamulla 2 munaa, päivällä 2 kourallista pähkinöitä ja sitten 6 jälkeen illalla kunnon ruokaa. Ei vaan mukamas ehtinyt syömään missään vaiheessa. Tänään olen syönyt 2 leipää aamulla, puuro annoksen töissä yhden munariisi pasteija ja nyt sit kunnon ruokaa.
Mutta toivottavasti tämä tästä taas helpottaa.
Sanna
Hyvin on pärjäilty ilman ukkokultaa; muutoin kaikki meneekin sitten päin peetä :(
Lisää tuttujen vauvauutisia :/ Lisäksi jostain syystä kaikki sitten kyselevät että jokos meillä on lapsia tai onko tulossa. Ketuttaa suoraan sanottuna. Mieli on nyt muutaman päivän ollut niin maassa että taas on tullut haettua lohtua herkuista...
Mies tuli siis keskiviikkoiltana takas kotiin ja lähtee taas viikonlopuks. Sit vielä ens viikon puolella lähtee taas. Mut parempi noin ku että alkaa 70-80km ajaan päivittäin, meinaan näillä bensan hinnoilla.
Tänään ilmeni myös että todennäköisesti ne minun oppisopimussuunnitelmat ovat kariutumassa. Soitin näet tänään siihen paikkaan kun ei ole kuulunut vastausta ja kun esittelin itseni niin muijan puhetyyli oli vähän -kukas sinä nyt olitkaan? mikäs juttu meillä oli? miksi sinä tänne soitat?- tyylinen eli tuli niin kylmää vettä niskaan. Lisäksi hän sanoi ettei ole vielä päätetty koska heillä on vielä lauantaina YKSI HAASTATELTAVA; siis mitä vit***?! Onks sinne sitten muitakin kysellyt oppisopimukseen koska missään ei kyllä ole työpaikastakaan kuulutettu. Meinaavatko ne täyttää paikan jollain työntekijällä sitten? Tuli nyt kyllä sellanen olo että on kustu silmään ja pahasti. Ihan turhaan venynyt tämä asia koko helevatun kesän ja turhaa toivoa annettu.
Paineita ja stressia tuottaa myös se että pitäis mahdollisimman äkkiä työllistyä jos aiotaan pitää katto pään päällä, mut noista ja noihin sidonnaisista huolista en ala täällä kirjotteleen. Masentaa vain kun olen yrittänyt aktiivisesti saada töitä mut mikään ei voi onnistua.
Että läskiksi meni tämä terveemmän elämän yrittäminen tällä kertaa.
huomenta!
ihan ekaks netalle: sä voi kyllä kirjottaa tänne ihan kaikista huolista, myöski jos raha-asiat huolettaa tai vauva-asiat stressaa!! me kyllä varmast kuunnellaan ja autellaan parhaamme mukaan.
ite olen kyl töissä joten en voi sinänsä tosiaankaan verrata tilannettani omaasi, mut TIEDÄN KYLLÄ kuin AHDISTAVAA se on kun rahat meinaa koko ajan loppuu.. ja se, et teet 100%kaikkes et saisit töitä, ja joka paikast tulee sama vastaus, jos tulee vastausta..
ja tietty vielä nuo vauva-utelut siihen päälle ni kyllähän siinä pieni ihminen vähemmästäki ahdistuu!
älä anna periks sen oppiopimuksen kanssa! haet nyt vaan uutta paikkaa, tai meet neuvotteleen sinne oppisopimus toimistoon?! ootko aatellut ihan täyspäiväseks opiskelijaks hakee? ei ne tulot silloinkaa huippuluokkaa oo, mutta ainaki saat ammatin.. ja onhan noita aikuiskoulutuskeskuksen kursseja, jolloin sulla ei kulu edes ansiosidonnaisen maksupäivät!
kuulostaa varmast kornilta tässä tilanteessa, mut nyt et saa lannistua!
näytät kaikille et mistä sut on tehty! työnhaku on kyl niin kauheet työtä, etten yhtää ihmettele, jos iteki jumiudun tonne markettiin.. ei sitä mielellää ala hakeen muita paikkoja, ku se on niin vaikeeta ihan joka sarallaan.
mut älä silti anna periks!
entä onko miehes hakenut töitä/opiskeleeko (siis en tarkoita udella, mut mietin vastausta sun tilanteeseen) vaikka et haluis elää "toisen rahoilla" ni on se parempi jos edes jompi kumpi olis töissä/opiskelis? (vai olisko, saako silloin mitää asumistukia?)
ja jos tekin asutte pienellä paikkakunnalla, niin tietty työllistymismahdollisuudetki on ihan erit. eli älä senkään vuoksi lannistu. ite asun kuitenki suht suuressa kaupungissa ja mullaki kesti tosiaa löytää se työpaikka (enkä mitää satumaisen hyvää rahasampoa nyttekää löytänyt) joten älä hermostu!
varmast löydät vielä itselles hommia! ymmärrän tietty, et haluat koulutusta vastaavia hommia, etkä mihkää voimariinitehtaalle, joten taas vähäsen kapenee työmarkkinat. se voi kestää sen työpaikan kans, mut varmast se vielä löytyy!
ja ota vaikka yhteyttä työkkäriin, jos siellä on joku mukava työntekijä ja kerro tilantees, jospa hänelläki olis suhteita eri paikkoihi ja sais vähän tilannetta vauhditettua..
älä luovu toivosta siellä!
ja mitä vauva-asioihin tulee, niin onko voitko mahdollisesti sanoa ihan suoraan, jos joku kysyy, että yritetty on ja eipä siitä sen enempää. saisit ainakin uteliaat hiljaiseksi. ja jos olet sen luonteinen, ni miks et kertois ainakin vähän läheisimmälle kaverilles koko juttua. (jos tiedät, että häneen voi luottaa)
on meinaan varmast niin ikävä kuunnella jo niitä toisten ilouutisia saati uteluja, kun itsekin sen vauvan haluaisi!
mut tiedätkö, noin se yleensä menee, että kaikki paska osuu samaan saumaan. ja kärsimyksen määrä on vakio, ni tuntuu et näiden vastoinkäymisten jälkeen sä voit viettää ihan elämää paratiisissa :)
helppohan se tosiaan on mun sanoa, mut älä oikeesti lannistu!!
ihan varmasti vaikeenkin ajan jälkeen taas elämä alkaa hymyillä, yritä nyt vaan sinnitellä tän läpi :)
Nonniin!
Eilen olin sitten miekkosen luona yötä ja sain sitten avattua suuni illan suussa saunan jälkeen. Ja tulos oli senlainen, että hän on ollut maassa "entisen elämänsä" (exällä maksamattomia juttuja jne... ei voinut kertoa tarkemmin) takia ja siksi ei ole ollut kauheesti innoissaan sitten mistään muusta. Kysyin häneltä, että haluaako hän olla mun kanssa enemmän kun kaveri ja hän vastasi että ei tiedä. Mutta kuitenkin päätettiin, että jatketaan tätä ja seurustellaan edelleen.
Älkää tappako mua kun kerron, mutta mun oli aivan pakko lukea hänen kännykkänsä tekstiviestit. Ja sieltä taas paljastui yksi juttu. Hän oli entisen naapurinsa kanssa tekstaillut kuulumisia ja kertoi meidän tilanteesta että "Pidän siihen matalampaa profiilia." ja "oisko vähän liian tyrkky luonne". Eli nuo siis olivat minusta puhuttuja. Mutta häneltä kysyin, että onko mussa mitään "vikaa", kun on vähän hiljaiseloa meidän suhteessa, mutta kuulemma mussa ei mitään vikaa ole missään nimessä. Tekstarit taas sanoivat vähän jotain muuta... En sitten tiedä, mutta tekstareistakin on jo monta päivää, melkein viikko vissiinkin, joten on saattanut mielipide vaihtua jo mun suhteen. En osaa sanoa. Mutta, kuitenkin sänkyyn mentäessä hän veti mut kainaloonsa ja lämpöä oli sitten peiton alla lopulta ;) Joten, katsellaan nyt päivä kerrallaan miten tässä nyt edetään. Hän oli vähän pahoillaan kun sanoin, että tänään olen menossa tyttöjen kanssa ulos. Hän tokaisi, että "Niin, aina viikonloput erillään.", josta mä salaa ilostuin. Tuo lause tarkoittaa, että hän haluisi nähdä enemmän, ehkäpä? Sanoin, että no, jos tulen lauantaina sitten tänne taas :)
Mutta, sitten taas tähän aiheeseen.
Eilen söin kaurapuuroa mustikoilla ja rasvattomalla maidolla. (joskus klo 13 kun heräsin)
Seuraavaksi söin sitten 4 nakkia jääkaapista kylmilteen, jotain kevytversioita ja tein muhku sämpylät margariinilla, palvikinkulla ja juustolla. Ja that's it.
Tänään olen syönyt aamupalaksi jälkiuuniruisleivän margariinilla ja kevyt meetvurstilla.
Lounaaksi söin kanateriyaki koko pitkän subin patongin ja light jaffaa. Tänään on herkkupäivä, kun meillä on tyttöjen ilta ja tulee taas juotua ja syötyä. Mutta kaipa se on ihan hyvä taas syödä joskus, edes kerran viikossa :P
Mutta alan taas hommiin. Kuullaan taas ja OIKEIN IHANAA VIIKONLOPPUA JOKAISELLE!!!
-Risu
Heippa Risu!
Mäpä vähän kommentoin tota sun stooria, ja pyydän jo etukäteen anteeks jos muotoilen sanani tökerösti tai puhun liian suoraan:)
Mitä mä tuosta teijän jutusta tiiän, ni minusta tuossa ei oo oikein järkeä. Mulla alko kiehuun tossa kohtaa, ku kerroit et luit sen tekstarit. Sanoit, et sun "oli pakko" lukea ne. MIKÄ PAKKO? Sä et siis luota mieheen, ja mun mielestä parisuhteen pitää pohjautua just molemminpuoliseen luottamukseen! Ei se muuten toimi. Todellakaan. Molemmilla pitää olla tietty yksityisyys. Ja ainaki ite oon vahvasti sitä mieltä, et toisen tekstarit, kirjeet yms ei kuulu sille toiselle osapuolelle ilman toisen lupaa!
Mitä ihmettä sä kattelet tommosta miestä, joka haukkuu sua "tyrkyksi" ja vaikka miksi? Ja sit joka vielä valehtelee sit sulle, et sussa ei oo mitää vikaa? ku just tekstaillu naapurille päinvastaista? Ja joka ei tiedä, haluaako olla sun kans enempi ku kaveri? Miten VOI ihminen seurustella, ja etenki mennä sänkyyn semmosen tyypin kans, joka ei pidä sua muuten ku kaverina? Kukin tietty tyylillään, mut mä en sellasta käsitä. Sori.
Kyllä mun mielestä seurustelua on vasta semmonen, ku molemmat haluaa rakastaa toisiaan..
Kirjotin tähän pitkän stoorin omia ajatuksia ja periaatteita näitten asioitten suhteen, mut pyyhkäsin pois ku tiiän et täällä ei jokkut semmosta kuitenkaa ymmärrä:)
Tuli vähän suoraa tekstiä niinkuin alussa jo varoittelin.. Tarkotus ei oo sua Risu loukata millään lailla! Sua ja miestäs enempää tuntematta haluan vaan et sä oot onnellinen! Tee ja toimi niinkuin parhaaks näet ja koet..
Hyvää viikonloppua Sullekin ja lopuksi lämmin halaus!
Taas saan olla pari kolme päivää yssikseen ku mies lähti mettäreissulle. Viimeksi ei päässyt ampumaan jänistä; meidän koira kyllä jotain haukku siellä mut se oli sen eka kerta joten on se voinut vaikka rattoriakin haukkua :p Muutaman päivän miehus nyt kuitenkin on sillä perällä ja jos ei ala jäniksiä löytymään niin sit vaihtaa paikkaa.
”Anoppi” lähtee ensviikon puolessa välin ulkomaanreissuun; vähän oon kade :/ Hän kävi viimevuonna vasta ensimmäisen kerran joten ei sais olla kateellinen mut minkäs teet kun itekki haluis päästä jonnekin ihanaan paikkaan; hymyilis elämä edes pienen hetken… Mie en ole kuin yhden kerran ollut ulkomailla; sillon oltiin 2vk Kyproksella ja kyllä niiiin ihanaa ja huoletonta, mieskin oikein kummasteli kun olin koko reissuun niin hyvällä ja iloisella tuulella :p
Sinä munkki-possu osaat kyllä olla niin ihana näille minun kaikille huolille =)
Aika ristiriitaista muuten et kun valitan rahahuolista ja silti vedän jotain mässyä naamariin :/ No vastaus on hyvin yksinkertainen; jää ruokatarvikkeita ostamatta tai tulee toimeen vähemmällä :p
Meidän raha-asioita sekoittaa niin tyystin se että pari kuukautta sitten miehen ammattiliiton päiväraha putos 150e/kk ja esim. viimevuoteen verrattuna kun asuttiin edellisessä kämppää niin tässä vuokra on 130e kallimpi + 75e sähkö ja vesi yht. Sitten ne kaupunkireissut yksityisiin ultriin ja sairaalaan ja nyt hammaslääkärikäyntejä kun minun pitää vaihtaa vanhoja hammaspaikkoja uusiin; mulla siis niitä vanhoja mustia paikkoja jotka alkavat vähitellen hajota -> hampaat reikiintyy herkästi uudestaan vaikka pesenkin hammastahnalla hampaat ym.
Meillä ei siis kumpikaan ole tällä hetkellä töissä. En nyt kovin tarkkaan haluu kertoa miehen töistä mut sillä on ”säännöllisesti” töitä ja kesä-syksy on sit vapaalla. Mulla on vähän huonompi juttu kun täällä ei oikein ole minun ammattia vastaavaa työtä. Mulla on muutaman kerran täällä työsuunnitelmat kussut täysin eikä vika ole ollut minussa vaan ns. valtion rahoituksessa, tein näet jonkin sortin atk-opetusta mutta sitten kurssit loppui kuin seinään vaikka työtä piti olla mulle jatkossa vielä enemmän :( Viimeisimpänä nyt toi oppisopimusjuttu taitaa mennä suoraa tietä roskikseen ellen keksi mitään toista paikkaa joka ottais minut… Tuskin sellanen löytyy koska tää paikkakunta on pieni niin täällä on yrityksetkin pienempiä ja näin ollen ne eivät voi sitoa yhtä työntekijäänsä opettamaan…
Toivottavasti se muija soittaa mulle maanantaina siitä op. paikasta ja jos ei soita niin sit soitan itse seuraavana päivänä ja sen jälkeen marssin työkkäriin RAPORTOIMAAN tilanteesta etten itse saa lisää pas*** niskaan. Täällä siis hoidetaan oppisopimusasiat työkkärissä.
Tein muuten tänään taas uuden työpaikkahakemuksen yhteen paikkaan ja lähetän sen sunnuntaina sähköpostilla; on sit siellä luettavana heti maanantaiaamuna :p
Miehelle olen sanonut että miettii muita vaihtoehtoja että vois aloittaa työt mahdollisimman pian; ihan senkin takia että jos hän ei nyt pääsekään sinne samaan paikkaan missä on ollut monena vuotena. Olen koittanut selittää sille ettei pidä liikaa itsestäänselvyytenä.
Meillä ei opiskella. Siis tarkoitan että jos jompikumpi haluis opiskella uuden ammatin tai jatkokouluttautua niin se vaatis että toinen on kokoaikaisesti ja ympärivuotisesti töissä ja palkka on sit niin hyvä että sillä elättää myös opiskelevan puolison. Ne tuet on ihan hanurista. Sen takia yritänkin juuri oppisopimuksen kautta saada toisen ammatin; sais 85% palkkaa eikä tarvis tukien kans pelleillä kun niihin niin herkästi vaikuttaa toisen tulot; jopa ammattiliiton päivärahat.
Noita aikuiskoulutuskursseja/työvoimakoulutus kursseja ei ole tänä vuonna alkamassa mitään mulle sopivaa vaikka ei niitä kyllä ollutkaan montaa.
Vauvasaralla täytynee jättää vähemmälle aiheeseen liittyvien keskustelujen seuraaminen ja kirjoittaminen. Siellä oli taas joku tehnyt positiivisen testin :/ Tottakai olen iloinen hänen puolestaan mutta samalla se kirpaisee niin syvältä :~( Varsinkin kun ei vielä olla päästy uudestaan yrittään; sairaalassa hoitaja sanoi että ihan voitte harrastaa suojaamatonta yhdyntää koska uusi raskautuminen ei ole mahdollista ennen kuin kuukautiset alkavat uudestaan. Kuukausi niitä ollaan nyt odoteltu mutta ihan turhaan. Hassua muuten se että ennen tätä vauvan yrittämistä en halunnut että menkat tulis, nyt odotan niitä alkavaksi mahdollisimman pian.
Mutta nyt lopetan tän märinän!
Hei!
Kiitos vilja sanoistasi. En loukkaantunut niistä. Puhut ihan totta. Mietin itsekin, että miksi roikun tässä suhteessa. En osaa sanoa miksi. Kaiketi sen takia, että on vaan joku elämässä. En kai halua olla yksin enää. Tämä on niin vaikee tilanne, vaikka helppo on sanoa kaikenlaista, mutta tehdä ei kuitenkaan uskalla. Tässä maailmassa on niin paljon erilaisia suhteita. Jotkut ei osaa lähteä vaikka esim. hakkaavan miehen luota.
Ja luin ne tekstarit juuri sen takia, että etsin juuri jotain tollasta, mitä sitten löysin, koska niin kun näin, niin hän ei pysty sanomaan niitä suoraan mulle. Tyhmästi tehty, mutta saimpahan tietää, että tuhlaan aikaani tämmöiseen. On niin omituinen olo, jollain tapaa haluaisin pitää hänet mun elämässä, mutta toisaalta en. Mä ansaitsen paljon parempaa. Kaikenlaiseen sitä tuleekin sekaannuttua...
Mä menin nyt ihan sanattomaksi. Mutta palaan tähän aiheeseen kun saan sanottua fiksumpaa :) Pää on ihan sekava.
Eilinen meni kosteissa merkeissä. Syötiin tyttöjen kanssa juustoja, nachoja ym. Juotiin viiniä ja siideriä ja jatkettiin vielä baariin. Tänään kävin mäkkärissä sitten :S Mä tulin täyteen jo pelkistä ranskalaisista. Ennen en tullut välttämättä täyteen ateriastakaan. Ei tartte syödä taas hetkeen mitään paskaa, eikä edes tee mieli. Yäk.
Palaillaan taas.
Viljalle halaus takaisin! :)
-Risu
Heips!
Toivon onnea siihen vauvantekoon - ei se kuitenkaan ainoa elämä ole. Olisi varmaan hyvä keskittyä muuhunkin elämään ja hyvään parisuhteeseen, joka teillä on. Itselläni on exän kanssa tehdyt aikuiset lapset, tulin puolison mukaan liian helposti raskaaksi...
No onneksi on uusi mies, minua paljon nuorempi, joka ensi töikseen ilmoitti, että hänelle lapset eivät ole se elämän tärkein juttu (ollaan oltu yhdessä toistakymmentä vuotta). Nyt jeesaan tätä ihanaa puolisoa uuden ammatin hankkimisessa. Tällaista mukavaa ja keskustelevaa parisuhdetta olen aina toivonut. Painoa minulla on paljon, mutta koskaan en nykyiseltä aviomieheltäni ole kuullut parjaavaa sanaa! Meillä on yksi elämä, eletään se se hyvin ja toisiamme auttaen ja kunnioittaen!
Sulle tulevahoikka.
On toki varmasti tällä Netalla muutakin elämää. Toisilla vain toiset asiat on elämässä "isompia" kuin toisilla. Ja se, että johonki foorumille kirjottelee, ei todellakaan anna oikeaa kuvaa siitä koko elämäntilanteesta, eikai tänne kukaan jaksa koko elämänkertaansa kirjottaa?
Ei sun tarvi tänne tulla hehkuttaan kuin helposti sä tuut raskaaks! Etenki kun tämän Netan teksteistä päätellen asia on hänelle todella kipeä! Tietenki pitää keskittyä muuhunkin elämään kuin siihen vauvansaamiseen, mutta se vie ymmärrettävästi aikaa. Vaikka ethän sä Tulevahoikka sitä tajua, sä kun tuut niiiiin helposti raskaaks. ha.
"Meillä on yksi elämä, eletään se se hyvin ja toisiamme auttaen ja kunnioittaen! "
- Koita säki elää ton sanomasi mukaisesti, ja mene pois Nettaa mollaamasta!
Kiitos.
( Jatkakaa tän keskustelun kirjottelijat samaan malliin :) )
moikka!
Hyvä ettet loukkaantunut sanoistani:) Saan nimittäin joskus kritiikkiä siitä, et oon liian suorapuheinen.. Mä ite en vaan monesti jaksa ihmisiä, jotka ei uskalla sanoa suoraan mitä aattelee!
Noniin, aiheeseen..
Niin, tartuin heti kohtaan "mutta saimpahan tietää, että tuhlaan aikaani tämmöiseen."
Mä en todellakaan halua sua patistella eroamaan siitä miehestä, koska mähän en teitä tunne.. Mut mä vaan ihmettelen tuota, et ku sä iteki myönsit tuhlaavasi vain aikaasi, niin miksi ihmeessä et lähe lätkimään? Sanoit, et et halua olla yksin. Tiiäkkö, sanon taas et sä oot vielä niin nuori ( ite oon vielä nuorempi, heh ) että ihan varmasti sä löydät itselles paremman miehen, miehen joka arvostaa sua ja on sulle rehellinen. Miehen, johon voit luottaa. Kuten itsekin sanoit, sä Risu ansaitset parempaa.
Mut tee ja toimi ihan miten parhaaksi näet! Kunhan sun on vaan hyvä olla. Se on tärkeintä sulle, ja myös mulle:D
Pidähän tyttö meijät sit ajan tasalla!
Tulevahoikka: On varmasti muutakin elämää mutta koska en ole onnistunut töitä saamaan niin silloin helposti ne kaivatut asiat tai persiilleen menneet sitten valtaavat ajatukset ja mielen; liikaa aikaa siis jonka voisi toki käyttää esimerkiksi urheiluun mutta tällä hetkellä ei oikein nappaa...
Joten mihin muuhun tässä keskittyisi?!? Miehellä on jäniksen mettästyskausi alkanut ja sen perään alkaa sitten hirvenpyynti ja varmaan työtkin; hänellä on siis jotain mihin keskittyä kun taas itse haahuilen näiden vauvajuttujen kanssa.
Henkilö jolla ei ole kokemusta raskauden vaikeudesta voisi pitää tuollaiset mielipiteensä ja kommenttinsa omana tietona!
Niin en todellakaan lähimankaan kaikkea tänne kirjoita ja se tekee hieman vaikeaksi ilmaista asioita. Kukapa sitä elämäänsä yksityiskohtaisesti haluaa jakaa kaikien tietoon?
Ja kiitos sinulle tuntematon puolustajani =)
En nyt siis mitenkään mieltäni pahoittanut tms. mulla tollaset vain saavat karvat nousemaan pystyyn.
Vilja: Otetaan tosiaan taas herkuton viikko! Tuskin sitä pas*** tämän enempää niskaan lappaa joten aloitan huomenna uuden startin (tänään siis ehdin jo syödä eiliset jämät). Tuleeko muita mukaan?
Missäs possu luuraa? Miten meni viikonloppu?
Morskis!
Katoha, tännehän tulee muutki kirjotteleen meijän lisäks :) Netta, ota ihan rennosti noi ton Tulevanhoikan kommentit.
Se ois sitte sunnuntai ja huomenna uus viikko eessä taas kerran! Ja mä aion koklata taas herkutonta..
Nyt on menny viikonloppu niiiiin porsasteluksi, ettei mitää rotia..Torstaista asti oon syöny jokapäivä jotai herkkua! Ja terveellistä evästä en juuri ollenkaa..
Mutta, kohta lähden pumppiin, et se vähän tasottaa, hehee.. Ja huomisesta sit taas kevyt linja! I promise! Ja huomena pitkästä aikaa aion uskaltautua vaa´an päälle, menkatki alkaa olla loppusuoralla ni ylimääränen pallo-fiiliski on lähteny..
Tulkaa kertoo kuulumisia! Pozzu, sä et oo kyllä aikoihi myöskää kertonu painoas?? Sä oot varmaan jo alle 55, laiheliini.. Sielä salaa laihduttelet ja mukamas kerrot meille olevas possu, sit yhtäkkiä tietsikan näyttöön läsähtää POSSU 50KG ku tuun tänne.. :D kyllä siinä vaiheesa vilja ois sinipunakeltavihree kateudesta!
jep mut mun pitää lähtä käväsee kaupasa ja sitte sinne pumppiin!
seeeee you!!
hei naiset!
Pikaiset kirjoittelut. Ihanaa olla yksi kokonainen päivä kotona! Saatiin pestyä pyykkiä ja imuroitua ja tiskattua. Muutenkin laitettua kaikki kamat paikoilleen.:) Ihanaa olla siistissä kodissa.
Tänään kävin myös spinningissä ja rvp:ssä ekaa kertaa viikkoon! Oli niin ihanaa :) Ihan tylsää kun ei töiden takia kerkiä noihin jumppiin niin kuin haluaisi.
Eilen kävin vaa alla ja paino olo 68,5 eli aika jees. ihmeen vähän on tullut takaisin vaikka olen porsastellut ihan sikana. Tänään haluan vielä heseä! ja sitten ens viikko vois olla kunnollinen linja. Oikeastaan siitäkin syystä että rahaa ei ole enää mihinkään ylimääräiseen.
Nyt en enää muista mitä piti kirjoittaa, mutta teille kaikille ihanille leideille iso hali ja tsemppiä ens viikkoon.
Moikka!
Ensinnäkin, Tulevalaiheliini voisi itsellekin etsiä elämäänsä muutakin sisältöä kun lueskella nettifoorumilla muiden huolia. Se vasta on nolifeä.
Mutta sitten, vilja, tämä on niin käsittämättömän outo tilanne. En halua olla tälläisessä suhteessa todellakaan, välitän toki miehestä ja olisin halunnut tämän toimivan jne. mutta olen tullut päätökseen, että lähiaikoina mun on päästettävä vaan menemään. En anna kenenkään kohdella mua näin. Miten oon saattanutkin joutua tälläiseen. Olisi sillon alussa pitänyt vaan jättää tämäkin juttu, kun olin jo yhdessä vaiheessa päättämässä tätä juttua. Olen vaan niin heikko :) Mutta kerron miten asia etenee. Nyt pidän "matalampaa profiilia" hänen suhteensa, niinkun hän sanoi pitävänsä minuun. Ei tarvitse ainakaan enää tyrkyksi sanoa.
Mulla tuli äsken ihan kamala pizzahimo. Mutta sitten tajusin, että en ole tehnyt mitään evästä huomiselle töihin, niin tein kanawokkia (naturell kanasuikaleita, 2 pussia wokkivihanneksia, pieni tölkki kookosmaitoa, soijakastiketta, mausteita ja kokojyvänuudelia) ja päätin sitten syödä sitä samalla. Jes! En repsahtanut!
Mua harmittaa kun räkää on pää täys vieläkin ja salille olis hinku kova. Varmaan menen sitten tiistaina. Ei kai tämä tästä nyt kauheen kamalaksi enää mene kun "paranemaan päin" kuiteskin ollaan. En voi olla vaan sohvalla nyhjöttämässä :P
Tänään söin 4 winernougattia. Ei ole kauheesti mieli tehnyt mitään makeaa, paitsi tänään. Sain hillittyä itseni 4 pieneen palaan. Itsekuria sitten vissiin löytyy. Mun täytyy saada kyllä päästä sinne salille.
Oon varmaan saanut kaikki pudotetut kilot takaisin viikonlopun aikana. Tosin en ihmettele kun ne lähti sen takia kun söin ihan tosi vähän ja kun syö taas suht normaalisti, niin toki ne kilot takaisin tulee. Huomenna aamulla vaa'alle.
Minä jatkan BB:n tölläämistä. Sais Minna ja Risto lähteä.
-Risu