Kiitos kaunis sinulle biker vastineestasi tuossa eräänä yönä. Tämä on ollut sellaista ylä- ja alamäkeä viime päivät. Lohduttomuus puristaa rintaa ensimmäisenä, kun aamulla havahtuu todellisuuteen. Olen tosin yllättänyt itseni naureskelemasta myös muutamia kertoja..olen ilmeisesti "eheytynyt" pikkuriikkisen pienesti, kun sellainen luonnistuu..Eilen tunsin fyysistä raivoa häntä kohtaan. Se on ehkä hallitsevin tunne tällä hetkellä. Vaikka rakkaus voittaa kyllä senkin. Vaan liekö sitä miestä enää olemassakaan, jota rakastan..
bikerille
she lives on lovestreet
1337
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Huomaamatta itse, olet menossa eteenpäin. Mies, jota rakastit/ johon rakastuit, on olemassa. Kaikki vain muuttuu vuosien varrella ! Se tosiasia pitää hyväksyä, eihän mikään pysy ennallaan.
Oma siippanikin vuodatti, ettei sitä entistä enää ole olemassa...herranjumala, eihän sitä voikaan olla olemassa 15 vuoden päästä siitä mistä aloitettiin. Kaikki on vain jalostunut ja nyt kaikki näyttää tylsältä ja tyhmältä. Uusi näkökulmia siis kaivataan...siihen vain pitää molempien osapuolien osallistua.
Jos toinen haluaa "uuden elämän", siihen on vain toisen sitten tyydyttävä....niin ikävältä kuin se tuntuukin. Tuntuu juuri siltä, minustakin tällä hetkellä....kaikkien ylä- ja alamäkien keskellä. Virtuaalihalaus sinulle, kohtalotoverini !!!