En tiedä kirjoitanko yhtään oikeeseen paikkaan.. Mutta siis haluaisin kertoa kokemukseni ja saada teidänkin mielipiteitänne!
Eli siis olen 19-vuotias nuori nainen. En seurustele, enkä ole koskaan seurustellutkaan. En ole ollut pahemmin kosketuksissakaan miehiin, en edes suudellut.
Tutustuin erääseen naimisissa olevaan pariskuntaan, ja meistä tuli kavereita. Tulen hyvin toimeen heidän kanssaan. Vaikka ei pahemmin nähdä, niin aina kun tavataan niin hyvin synkkaa. He ovat olleet naimisissa jo vuosia ja he ovat onnellisia ja iloisia.
Tämä mies on ulkonäöltänsä minun makuuni, on ilo katsella häntä. Mutta en koskaan tuonut asiaa mtenkään esille, enkä ajatellutkaan asiaa sen koommin... Meillä on ikäeroa n 10 vuotta, mutta sitä ei huomaa mitenkään.
Yhtäkkiä jotenkin asia johti toisesta toiseen, ja nyt ollaan siinä tilanteessa, että tämä mies haluaa tavata minut kahdestaan. Hän rakastaa vaimoaan, mutta haluaa tuntea minut edes kerran... Kysymyksessä on siis vain halimista ja suutelemista ja hellää koskemista. Innostuin asiasta, koska onhan hän minun mieleen.. Tässä ei ole tunteita pelissä, ollaan tolkutettu toisillemme että kaveripohjalla tapahtuu mitä tapahtuu, seksiä ei tule silti olemaan.. Hän sanoi ettei tee kanssani mitään jos minulla on tunteita pelissä, tai jos vähänkään mietin pystynkö elämään asian kanssa koko loppuelämäni.
Tekstailemme päivittäin pikkutuhmia juttuja jotka saa mahanpohjassa ihanan tunteen. Tämä on minulle aivan uutta. Hän on herrasmies ja luonteeltan erittäin herkkä. Olemme molemmat kokeneet lähes yhtä tuskaisia hetkiä, jotka myös yhdistävät meitä.
Teenkö typerästi? Olemme puhuneet tästä paljon, kumpikin kuuntelee toista.. Voiko mies ja nainen olla vain niin hyviä ystäviä että vaikka toinen on naimisissa niin suuteleminen on ok?
Haluan tavata hänet, ja haluan myös suudella häntä ja halia ja kutitella... Hän olisi ensimmäinen "halikaverini". Luotan häneen 100 prosenttisesti. Olen voinut puhua hänen kanssaan asiasta kuin asiasta!
En ole voinut puhua tästä kenellekään, koska pelkään toisten mielipiteitä.. Mutta oli pakko purkaa tänne.
Meidän tapaamiseen on vielä hetki aikaa, odotan sitä innolla. :)
Nyt olen tekemisissä tämän miehen kanssa, hänen vaimonsa kanssa en yhtään. Ja vaimo ei todellakaan tiedä tästä asiasta..
Siinä oli minun asiani lyhyesti kerrottuna! Ajatuksiani oli vaikea tuoda esille, eikä niistä varmaan tuossakaan saanut kauheasti selvää..
Saatte ihan vapaasti kertoa mielipiteenne asiasta! :)
Eli siis olen 19-vuotias nuori nainen. En seurustele, enkä ole koskaan seurustellutkaan. En ole ollut pahemmin kosketuksissakaan miehiin, en edes suudellut.
Tutustuin erääseen naimisissa olevaan pariskuntaan, ja meistä tuli kavereita. Tulen hyvin toimeen heidän kanssaan. Vaikka ei pahemmin nähdä, niin aina kun tavataan niin hyvin synkkaa. He ovat olleet naimisissa jo vuosia ja he ovat onnellisia ja iloisia.
Tämä mies on ulkonäöltänsä minun makuuni, on ilo katsella häntä. Mutta en koskaan tuonut asiaa mtenkään esille, enkä ajatellutkaan asiaa sen koommin... Meillä on ikäeroa n 10 vuotta, mutta sitä ei huomaa mitenkään.
Yhtäkkiä jotenkin asia johti toisesta toiseen, ja nyt ollaan siinä tilanteessa, että tämä mies haluaa tavata minut kahdestaan. Hän rakastaa vaimoaan, mutta haluaa tuntea minut edes kerran... Kysymyksessä on siis vain halimista ja suutelemista ja hellää koskemista. Innostuin asiasta, koska onhan hän minun mieleen.. Tässä ei ole tunteita pelissä, ollaan tolkutettu toisillemme että kaveripohjalla tapahtuu mitä tapahtuu, seksiä ei tule silti olemaan.. Hän sanoi ettei tee kanssani mitään jos minulla on tunteita pelissä, tai jos vähänkään mietin pystynkö elämään asian kanssa koko loppuelämäni.
Tekstailemme päivittäin pikkutuhmia juttuja jotka saa mahanpohjassa ihanan tunteen. Tämä on minulle aivan uutta. Hän on herrasmies ja luonteeltan erittäin herkkä. Olemme molemmat kokeneet lähes yhtä tuskaisia hetkiä, jotka myös yhdistävät meitä.
Teenkö typerästi? Olemme puhuneet tästä paljon, kumpikin kuuntelee toista.. Voiko mies ja nainen olla vain niin hyviä ystäviä että vaikka toinen on naimisissa niin suuteleminen on ok?
Haluan tavata hänet, ja haluan myös suudella häntä ja halia ja kutitella... Hän olisi ensimmäinen "halikaverini". Luotan häneen 100 prosenttisesti. Olen voinut puhua hänen kanssaan asiasta kuin asiasta!
En ole voinut puhua tästä kenellekään, koska pelkään toisten mielipiteitä.. Mutta oli pakko purkaa tänne.
Meidän tapaamiseen on vielä hetki aikaa, odotan sitä innolla. :)
Nyt olen tekemisissä tämän miehen kanssa, hänen vaimonsa kanssa en yhtään. Ja vaimo ei todellakaan tiedä tästä asiasta..
Siinä oli minun asiani lyhyesti kerrottuna! Ajatuksiani oli vaikea tuoda esille, eikä niistä varmaan tuossakaan saanut kauheasti selvää..
Saatte ihan vapaasti kertoa mielipiteenne asiasta! :)
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ei varmaankaan ole oikeata paikkaa mihin kirjoittaisit tästä asiasta, mut mun neuvoni on et kysy ensin hänen vaimoltaan voitko/voitteko toimia näin ilman et kukaan loukkaantuu tai "särkyy". Todennäköisesti kaikki joutuvat kärsimään, koska ymmärräthän itsekkin ettei kaikki ole nyt aivan oikein. Mielestäni mies tavallaan painostaa sinua ko. asiaan. Muuta neuvoa en sinulle osaisi antaa kuin, et älä tee mitään, koska kuitenkin joudut katumaan ja kärsimään syyllisyydestä. Ja HOXX!! YSTÄVIÄ EI OLE KOSKAAN LIIKAA JA YHTÄÄN EI OLE VARA MENETTÄÄ JA TODELLISET YSTÄVÄT EIVÄT EDES HARKITSE TEKEVÄNSÄ MITÄÄN TUOLLAISTA KESKENÄÄN!!!
En voisi siltä vaimolta kysyä, välimme rikkoutuisi heti. Ei tämä mies painosta minua, asiat on niin selväksi puhuttu. Luotamme toisiimme niin hyvin ettei tieto vuotaisi mihinkään, ja näin ollen ei satuttaisi ulkopuolisia.
Kiitos silti mielipiteestäsi, näitä halusinkin kuulla :)
Kaikkea on tullut koettua elämän aikana, mutta tuntuu, kuin iskisit päätäsi kiveen. On ihan turhaa luulla, että tuollaisesta miehestä saisit elämäääsi piristystä, taitaa mies vain havitella vihreämpää ruohoa aidan toisella puolen, sori, jos hajoitin haavekuviasi
Miten sä nyt oikeesti viitit edes kysyy et teenkö oikeen??
Haloo!
Tuosta on ystävyys kaukana.
Elä sekota toisten elämää,kasva aikuiseksi.
Mitä on sun mielestä ystävyys? Pussailetko ja halitko kaikkien ystävies kanssa, naistenkin. Kutitteleeko se vatsanpohjaa. Kuules kakara, olet sekoittanut kaksi asiaa ja pahemman kerran ja teet elämäsi typeryyden. Mieti!
Ei mitään järkeä koko touhussa.
JA SUUTELEMINEN EI OLE OK. Jos se on, niin suuteleppa sitten puiston räkäisintä pultsaria kokeeksi ihan kaveripohjalta kans. Siinä huomaat eron.
Idioottihan sinä olet, äijä käyttää sua hyväkseen mennen tullen, ja sä oot kun pässi narussa.
tavata miesta!!!joka mahdolliseti kayttaa sinua hyvakseen!!!tapaat viela jonkun ikaisesi kivan pojan,jonka kanssa voit aloittaa suhteen!miten itse regoisit,jos tuleva miehesi tapaisi tulevaisuudessa nuorta tyttoa selkasi takana?AJATTELE,ettei tarvitse katua
meiti kolme kertaa ennen kuin teet elämäsi suurvirhe
olin joskus samassa tilanteessa
varattu mies ei voi olla koskaan" hyvä ystävä"
Tuo leikki särkee sen takuuvarmasti!!!
Ja naisen vaisto kyllä kertoo vaimolle, ettei kaikki ole ok!
Samoin kuin sinulle, kun mies löytää taas uuden ystävän!
Jossain vaiheessa mies on huolimaton ja jättää poistamatta rakkaat viestisi tai puhelinnumeron saapusalle
ja se joku joka soittaa miehen puhelimella onkin vaimo...!!! :(
Vaan tulella kun leikkii, tahtoo palaa.
Kaunista ja herkkäähän se on sinulle ja miksei miehellekkin, en minä sitä kiistä!
Kaikkea hyvää!!!
Kiitos vastauksista.. Ne sai minut ajattelemaan enemmän. Pitää tarkentaa vielä alkuperäistä viestiäni, siis myönnän olevani hieman ihastunut kyseiseen mieheen ja hän tietää sen. En anna (ainakaan tietoisesti) tämän syventyä tunteikkaammaksi. Enkä hänestä halua mitään sen enempää. Enkä todellakaan halua erottaa häntä vaimostaan!
Neitsyyttäni hän ei tule viemään, sen säästän avioliittoon. Mutta jotenkin tunnen itseni vain niin oudoksi nuoreksi kun en ole koskaan edes suudellut.. Niinpä ajattelin että tuo mies voisi minua "auttaa" ja opettaa. Hän siis tietää ettei tule multa saamaan neitsyyttä..
En enää tiedä mitä ajattelen! En todellakaan... Kieltäytyminen olisi hänelle ihan ok. Mutta kun toisaalta itse haluaisin kokea..
Argh inhoan tätä tilannetta!!
Ymmärrän kyllä hyvin, että tahdot kokemuksia miehistä. Kaikkihan nuorempana tahtovat tutustua vastakkaiseen sukupuoleen. Mutta tuo kaverimies ei kyllä tosiaankaan ole sopiva kohde! Itekin kirjoitit, ettet tahdo erottaa pariskuntaa toisistaan. No lopetapa sitten tuo toiminta. En tarkoita, että syy olisi yksin sinun vaan ihan teidän molempien. Mieshän vokottelee sinua vaimonsa selän takana.
Mies on luultavasti vain innoissaan 10 vuotta nuoremman naisen huomiosta. Se vain selittelee sinulle, että halitaan ja suudellaan vain pikkuisen viattomasti. Mutta suutelu kavereiden kesken ei tosiaankaan ole normaalia. Ethän sinä kai muitakaan kavereitasi suutele?! Kaikki mitä täytyy tehdä salassa vaimolta on väärin.
Tuollaisessa "pelissä", koska siltä se kuulostaa, tulevat kaikki osapuolet ennemmin tai myöhemmin onnettomiksi - olivat (piilo)motiivit miten "viattomia" hyvänsä.
Jota sitkäkin voi jopa vähän epäillä; ei toki millään pahalla.
Kyllä sinulla on aikaa löytää itsellesi kaikessa rauhassa ja ihan turvallisissa tunnelmissa poikaystävä, jonka kanssa voit kokeilla ja kokea sitä, mistä nyt varatun miehen kanssa haaveilet.
Säilytät välit parhaiten tekemällä selväksi, ettei tuollainen laajennettu ystävyyssuhde käy laatuun. Siitäkin huolimatta, että tuntisit tekeväsi itsellesi hallaa ja joutuisit luopumaan tämänhetkisistä haaveistasi.
19-vuotiaan nuoren naisen ei nykymaailman aikaankaan ole mikään pakko olla kaiken kokenut - tai edes eroottisesti juuri mitään.
Kyllä sinä ehdit! Jonkun ehkä ikäisesi vapaan miehen kanssa. Lähtemällä tuollaiseen leikkiin teet itsellesi karhunpalveluksen, ihan varmasti pilaat ystävyytenne - jos tuota nyt oikein voi sellaiseksi sanoa. Ja ihan varmasti tulet itse onnettomaksi ja ehkä aiheutat surua muillekin.
Ei kannata. Ei tosiaankaan. Ei vaikka ensimmäisten eroottisten kokemusten hankkiminen varatun ja vanhemman miehen kanssa voisi tuntua kuinka turvalliselta.
Kaikkea hyvää!
En ole eläissäni miettinyt näin paljoa! Vastauksissa oli paljon järkeä... hyvin paljon.. Nyt kun tarkemmin ajattelen asiaa niin olette ihan oikeassa. vastailen myöhemmin miten käy... apua..
Eksyin lukemaan tätä ketjua. Lupasit ilmoitella, miten asin ratkaisit, kiinnostaisi kuulla, mitä päätit?
Lopulta näinkin tämän miehen ja me juteltiin paljon. Ja lopuksi suudeltiinkin... Mutta se jäikin sitten siihen. Kavereina tosin ollaan jatkettu. Yhteydenpito on silti laantunut siitä mitä se oli, koska nykyään seurustelen, ja hän haluaa antaa minulle rauhan. Kaikki on siis hyvin. En näe asiaa enää pahalla. Siitä ei ole puhuttu, kun se ei vaivaakkaan.
Pitäkää vain lutkana jne.. Ihan sama, minä kestän sen!
Täytyy sanoa heti alkajaisiksi että hyvin harvoin
törmää tuon ikäiseen naiseen, joka kirjoittaa
näin suurella elämänymmärryksellä! Olet fiksu
tyyppi ja siksi selviät tästä tilanteesta ehjin
nahoin. Anteeksi näin suora puhe, mutta mikäli
teet sen miehen kanssa jotain, on sydämen
särkymisen vaara todella suuri. Sillä jos nyt
myönnät rehellisesti itsellesi olevasi pikkuhiljaa
rakastumassa tai edes ihastumassa häneen, fyysinen
kontakti tai edes intensiivinen kahdenkeskeinen
ajan viettäminen ei kevennä tilannetta. Olen
itse aikoinani ollut samassa tilanteessa ja
saanut takkiini todella lujaa.
Nyt jälkikäteen näkisin myös, että sydämen
kiinnittäminen varattuun mieheen oli pois
siitä ajasta jonka olisin voinut käyttää
uusiin ihmisiin tutustumiseen. Lopulta jouduin
sanomaan että tämä meidän "henkinen ystävyys"
on käynyt liian emotionaaliseksi ja rikon
itseäni. Vielä yksi juttu vaikka ei saisikaan
yleistää... Jokainen ihmissuhde on aina erilainen,
mutta silti minun tekisi mieleni hieman
kovistella tuota miestä. Hänen ikäänsä mennessä
pitäisi jo hieman löytää itsekuria; tavattuaan
viehättävän nuoren naisen kyetä toteamaan
itsellen että jee, olen terve mies ja kaikki
vietit kohdallaan. Mutta silti olen nyt sitoutunut
vaimooni enkä halua loukata häntä enkä satuttaa
kokematonta nuorta naista.
Kaikkea parasta syksyysi, lupaan että sinun on
parempi olo heti kun tilanne ratkeaa johonkin
suuntaan. Sillä mikään ei ole niin tuskallista
kuin epätietoisuus tyyliin "mitä mä teen..."
Oletkos sinä nyt ihan pöljä?
Ensinnäkin se, mitä suunnittelette on MORAALISESTI VÄÄRIN.
Se on pettämistä ja valehtelua. Epärehellisyyttä. Jotain rumaa ja väärää.
Oletko yhtään ajatellut tuon miehen vaimoa. Miten sinä katsoisit itseäsi peiliin tekosesi jälkeen? Siitäkö lähtisi se terve seksuaalinen itsetunto ja sensuelli naisellisuus kasvamaan? Siitä, että sen peruskivi ja ensimmäinen kokemus on vilpillinen ja väärä?
Pettäminen on pettämistä. Se ei siitä muuksi muutu, vaikka kuinka kuorruttaisit sen sanahelinällä kaveruudesta ja uusista kokemuksista. Huoraaminen on huoraamista.
Se mies ei ole ystävyytesi arvoinen. Hän on valmis pettämään vaimoaan. Jos hän kohtelee läheisintä ihmistään, jolle on kaiken seurakunnan edessä luvannut ja vannonut uskollisuutta ja rakkautta, tuollatavalla, hän ei ole hieno ja herkkä ihminen vaan huijari ja täysi kusipää.
Sokeako sinä olet, vai vaan pöljä?
Ei se saasta kunnioita sinuakaan!
Vai luuleeko hän olevansa sovelias SINUN ensimmäiseksi seksuaaliseksi kokemukseksesi, se vanha äijänruhjake? Onpas sillä korkea käsitys itsestään!
Jos se perkeleen ukko kunnioittaisi sinua pätkääkään, hän kunnioittaisi myös sinun nuoruuttasi ja mahdollisuuttasi kokea ensimmäiseksi suudelma kauniina ja vilpittömänä. Vapaana. Todellisena rakkaudenosoituksena. Kahden tasavertaisen ihmisen ihanana hetkenä.
Nyt hän haluaa, että sinun ensimmäisen suudelmasi on hänen syrjähyppynsä.
Juu.
On tosi ystävyyttä. Oikein sielujen sympatiaa!
Hae ikäistäsi seuraa, älä hölmöile. Ihan taatusti löytyy mukavia, ikäisiäsi poikia. Älä sotkeennu tuollaisiin paskamaisiin kuvioihin. Hoitakoon "ystäväsi" avio-ongelmansa keskenänsä. Menkööt vaikka pariterapiaan!
"Huoraaminen on huoraamista." Huoraamisesta maksetaan rahaa!
Ja mielestäni en lähtisi tuota naista syyttelemään... Minä annan hänelle kyllä täyden ymmärryksen asiassa, vaikkakaan sitä en hyväksy!!
Minä en lähtisi päätä silittelemään.
Hän joutuisi elämään tekojensa kanssa koko loppuelämänsä. Vanhempana ja viisaampana ymmärtäisi, kuinka väärin on tehnyt ja kuinka hänen ensimmäinen seksuaalinen kokemuksensa olisi voinut olla kauniimpi. Asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä. En usko, että hän voisi olla ylpeä tekemisistään. Luultavasti hän kutsuisi itse itseään rumilla nimillä ja soimaisi itseään typeryydestään. Luultavasti hän käyttäisi useampia ja rumempia nimiä, kuin minä. Näenhän, että hän on herkkä tyttö.
Herkillä tytöillä on tapana siirtää aggressio sisäänpäin. Itseensä.
Minä uskon siihen, että pitää tehdä sellaiset ratkaisut, joiden jälkeen voi hyvillä mielin katsoa itseään peiliin. Muuten tuhoaa itseään. Seksuaalisuus on niin arka alue ihmisessä, ettei sillä saralla pitäisi kenenkään toimia epäkunnioittavasti itseään ja toisia kohtaan.
Hän joutuisi elämään tapahtuman kanssa koko loppuelämänsä, sillä hän saisi siinä väistämättä siipeensä. En usko, että sitä miestä jaksaisi kovinkaan kauaa mietityttää hänen tunteensa, kun on saanut haluamansa. Vaimokin vihaisi häntä, mikäli teko tulisi ilmi - ja sehän tulisi, ennemmin tai myöhemmin.
Jos hän lähtee tielle, joka häntä houkuttelee, tulee turpiin ja pahasti! Ja hän ansaitsee parempaa: hän ansaitsee ihanan, vastuullisen kumppanin, joka on häneen sitoutunut. Ei pettävää ukkomiestä!
Siksi minä sanon hänelle:
Älä hyvä lapsi ole pöljä!
Ole fiksu.
Suojele itseäsi. Suojele minäkuvaasi. Suojele naisellisuuttasi! Suojele kykyäsi luottaa ja rakastaa! Kukaan muu ei sitä suojele, ellet sinä itse. Katsele lapsuusaikasi kuvia ja kysy, toivoisitko tuolle pikkutytölle valehtelevaa ystävää. Et toivoisi!