se että miksi puolisoni ei halua toimia sillä tapaa, että menetetty luottamus voisi palautua, vaan aina tulee eteen uusia omituisuuksi,siis ihan konkreettisia asioita.Tuntuu ettei hän haluakkaan vaan jatkaa vain minun syyllistämistäni.
Onko vaan niin että kun on minut leimannut vainoharhaiseksi niin täytyy jatkaa samalla linjalla? Alempana hyviä kommenttaja mihin se johtaa. VITUTTAA ainakin ja kovaa.
onko kyseessä jo paatunut tapaus mielestänne.?
Onko vaan niin että kun on minut leimannut vainoharhaiseksi niin täytyy jatkaa samalla linjalla? Alempana hyviä kommenttaja mihin se johtaa. VITUTTAA ainakin ja kovaa.
onko kyseessä jo paatunut tapaus mielestänne.?
Vastaukset 10
Vanhimmat
vainoharhainen. Jos miehesi syyllistää sinua, niin todennäköisesti epäilyksesi osuvat oikeaan. Se on niin tyyppillinen miesten tapa toimia. Sorry! Itse sen olen juuri huomannut. Epäilin jo itsekin omaa mieltäni, mutta kuinka ollakaan epäilykseni olivat totta. Minuakin syyllistettiin, enää ei!!!
näin, mutta elämänkokemusta minulla on paljon, olen ollut vaimo ja kakkonen olen 40 iältäni. Se vain vähän taustoistani.
Mutta asiaan, tuollainen ihminen, joka käyttää tekosyynä sinun käytöstäsi ja/tai persoonallisuuttasi käyttäytyä epäluotettavasti, ei tule ottamaan vastuuta omista tekemisistään. Aina valehtelemisen tms. tultua ilmi sellainen ihminen aloittaa selityksen: "mutta kun sinä... sitä/tätä".
Tai jos ei sinua voi syyttää, niin selitys kuuluu: "mutta ken SE ja Se... sitä/tätä."
Luulet kohta olevasi vainoharhainen yms., joksi mies sinua nimittää, ellet lähde tuollaisesta myrkyttävästä suhteesta. Mies ei muutu, ellei hänellä ole todellista halua ja motiivia muuttua... Silti tietenkin itse valitset lähteäkkö vai jäädä, mutta itselläni on itsetunto kohonnut roimasti, kun olen lähtenyt vastaavanlaisista suhteista.
hänpä onkin NAINEN. Jännä juttu mutta täällä keskusteluissa aina puhutaan naisen vaistosta ja aina yleisesti oletetaan että mies syyllistää vaimonsa "vainoharhaksi", mutta kyllä meillä miehilläkin on kyky pohdiskella asioita ja "vaistot" ne on meilläkin. Kauan kyllä kesti ennenkuin rupesin edes häntä epäileen, mutta välittömästi asian puheeksi ottamisen jälkeen olen ollut sairas ja vainoharhainen ja kuulemma avun tarpeessa. Kuullostaako muista tutulta ja ovatko tähänastiset vastauksen antaneet edelleen samaa mieltä vastaustensa kanssa?
Olen päättänyt antaa tilanteen rauhoittua meillä ja seurata tilannetta.
Niin ja se vielä vituttaa kaikista eniten kun kuulemma itse käyttäydyn oudosti ts. että minulla olis jotain peliä menossa jonkun lerppanan kanssa. Hassu juttu että hommat on menneet minulla viim. 5-v siten että kotoo töihin ja töistä kotiin ja jos jossakin on käyty hippaamassa niin sitten yhdessä. Hän kyllä haluaisi ns omaa aikaa enemmänkin jotta pääsisi "tuulettumaan" ja saisi muutakin ajateltavaa kuin kodin ja lapset (PERKELE) ja on sitä niukasti mahdollisuuksien mukaan saanutkin jopa ulkomaille asti. Voiko tällainen ihminen oikeesti rakastaa puolisoaan kun toista niin kovasti mollaa, eikä tosiaan halua luoton palauttamiseksi muuta tehdä kuin sanoa että lakaa epäilemästä
Vinkkejä varmuuden saamiseksi odotellessa.
vaikka kyseessä on nainen.
Ihminen ei muutu, ellei hänellä itsellään ole motiivia siihen. Jos hän on tottunut syyttämään muita vääristä teoistaan (omista huonoista valinnoistaan), tekee niin vastaisuudessakin, jos vain lähellä on ihminen, joka syyttelyjä ja selittelyjä viitsii kuunnella.
"mutta välittömästi asian puheeksi ottamisen jälkeen olen ollut sairas ja vainoharhainen ja kuulemma avun tarpeessa."
Jos olet ottanut asian normaalisti puheeksi etkä ole vainoharhainen kyttääjä, niin ei ihminen käyttäydy tuolla tavalla, mikäli sillä on puhtaita jauhoja pussissaan. Sensijaan syyllinen käyttäytyy juuri noin, koska ei voi osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen.
"Niin ja se vielä vituttaa kaikista eniten kun kuulemma itse käyttäydyn oudosti ts. että minulla olis jotain peliä menossa jonkun lerppanan kanssa."
Tällä perustellaan oma vääryys.
Noilla perusteilla minä heittäisin akan ulos. Ulkomaille suomalainen nainen nyt ei muutenkaan mene minkään muun kuin kyrvän perässä.
Eli mitähän ne konkreettiset asiat mahtavat olla? Yhtään ainoaa seikkaa et ole paljastanut sen puolesta ettetkö olisi vainoharhainen. Jos vaimosi omien sanojesi mukaan saa vapaa-aikaa kodista ja lapsista NIUKASTI, missä helkkarin välissä hän ylläpitäisi jotain suhdetta. Oikein ajatuksella kun luin kirjoituksesi, ainoa fakta oli että olet kysynyt ja hän on kieltänyt ja sanonut sinun olevan vainoharhainen. Mitä se todistaa? Ei yhtään mitään...olisiko mahdollista että todellakin olet vainoharhainen? Kirjoituksestasi ei selviä edes se miksi luotto on mennyt?
Laitan nyt tämän samaan tekstiin vaikka onkin kommentti tälle yhdelle pöntölle jonka mielestä suomalainen nainen käy ulkomailla ainoastaan hakemassa munaa. No jos oma muijasi on niin tehnyt, ja kun ottaa huomioon oman tyhmyytesi, en sitä edes yhtään ihmettelisi, älä yleistä kuitenkaan kun et asiasta paskan vertaa tiedä.
en varsinaista suhdetta ehkä epäilekkään vaan satunnaisia panoja.
5-v.olen uskonut selitykset mitä hän on minulle antanut ja en todella ole kytännyt, mutta nyt viime reissun jälkeen oli taas vanhat merkit näkyvillä niinpä annoin hänen kotiutua kunnolla reissusta. Meniköhän 4-5vrk kun hän taas alkoi moittia tekemisiäni tyylin että hän ei ymmärrä miten voit ton koti asian noin hoitaa... siis aivan "out of blue" jolloin sanoin hänelle etten minäkään ymmärrä miksi sinä olit tehnyt reissullaan niinkuin oli tehnyt. Silloin hän ensin kielsi koko jutun tapahtuneen, johon totesin älä valehtele(RAUHALLISESTI), sen jälkeen kertoi valheen(päättelin sen valheeksi koska muutti kertomusta) ja sitten ilmeisesti muisti mitä oli edelliselläkerralla minulle samallaisesta tapauksesta kertonut, aikaa kului tähän noin max 30s. Siis kolme variaatiota tapahtuneesta. Siinä vaiheessa tunsin kokeneeni herätyksen. Tästä tapauksesta luottoni romuttui täysin ja niinkuin edellä kerroin hän ei halua sen kummemmin asiaan palata, ei ymmärrä tehneensä MITÄÄN väärää vaan käskee unohtamaan koko tapauksen ja sanoo ettei voisi/ei ole mitään tarvetta minua pettää. eikä tod. tee mitään luottamukseni palauttamiseksi. Asioita mietittyäni muistiin palautui tapauksia menneiltä vuosilta siis oikeesti tapahtuneita tosiasioita, ajalta jolloin vielä yhdessä johonkin pääsimme tulettumaan, ilman pienintäkään epäilystä mistään.Kun kerroin hänelle niistä en syyttäen vaan lähinnä ihmetellen hän suurin piirtein sekosi ja siitä lähtien olen ollut kyttäävä vainoharhainen hullu jne.jne.
Tiedän että moni olisi jo heittänyt hänet pihalle mutta kun en ole aivan varma. Enkä ole aivan varma siitäkään ettenkö voisi anteeksi antaa satunnaisia. Mitään salasuhde juttuja en kuitenkaan tule hyväksymään. Se valehtelu joksi viimeiset selitykset lasken on minulle kaikkein vaikein asia hyväksyä ja väkisin tulee mieleen onko kaikki muukin ollut ainakin muunneltua totuutta. Ja ihan hetki sitten paljastui kummallinen "salailu" tai ainakin hän toimi erilailla kuin koko yhdessäoloaikanamme. Tästä on pakko tunnustaa pieni kyttäily, mutta toivottavasti ymmärrätte sen oikeutuksen kertomani perusteella. En muuten tähän viimeiseen saanut mitään selitystä vain huutoa.
Ei paljon huvita enään tarjota hänelle tilaisuuksia joissa sama voi uudellen tapahtua kun "vahinkoja"(
Että oltiin jo eroamassa noin vuosi sitten hänen aloitteestaan, hän kertoi silloin syyksi tyytymättömyytensä minuun ja yhteisen ajan puutteen mutta päätettiin jatkaa. Ilmeisesti katsoimme asiaa silloin samalla tavalla kun sanoin että nyt on näin työasioiden, lasten ja yleisen elämäntilanteen vuoksi ja pyysin häntä odottamaan seesteisempiä aikoja. Itse odotin sitä kovasti, mutta nyt en enään tiedä kannattaako se... Kerrottakoon nyt vielä että sex juttuihin hän ainakin saanoo olevansa tyytyväinen ja minä sitä meillä useemmin haluaisinkin ja joudun nykyään aina tekemään sen aloitteenkin. Kummalisen usein vaan tulee/tuli pakit. Tämä siis ennen minun epäilysten heräämistä. Silloin en vielä epäillyt muuta syytä eroon kuin oman itseni.
"Laitan nyt tämän samaan tekstiin vaikka onkin kommentti tälle yhdelle pöntölle jonka mielestä suomalainen nainen käy ulkomailla ainoastaan hakemassa munaa. "
No minkä muun syyn takia varattu nainen lähtisi yksin/kavereiden kansa lomailemaan ulkomaille?
Sinäkin päästät oman miehesi riemumielin Pattayalle, vaikka tiedät kuinka paljon halpoja huoria siellä pyörii?
Jos katsot että ainoa tapa saada vaimosi (oletan että olet mies) pysymään uskollisena on vahtia häntä 24/7, kannattaisikohan miettiä hiukan suhteenne tilaa? Ja jos ainoa asia minkä takia sinä lähtisit Pattayalle on halvat huorat, voit tehdä laskutoimituksen uudelleen ja miettiä kuinka halpoja ne huorat siellä loppujen lopuksi ovatkaan:)
Kuule kyllä se vaan niin on että jos toinen on mennäkseen niin hän menee, on sitten ulkomailla tai kotimaassa. Silloin pitää vaan sitten miettiä että miksi, mikä on vialla?
Minä henkilökohtaisella kokemuksella voin kyllä kertoa että olen paljonkin käynyt ulkomailla ilman puolisoani, eikä minulla koskaan ole käynyt mielessäkään hakea sieltä jotain "rantajätkää" hetken huviksi. Kyllä sitä mulkkua olisi täälläkin ihan riittävästi tarjolla jos kiinnostusta riittäisi, miksi lähteä niinsanotusti merta edemmäs kalaan? Meillä nyt vaan sattuu olemaan niin erilaiset käsitykset hyvästä lomasta ettei ole mitään järkeä lähteä yhdessä matkalle jos
1) tehdään kompromissi ja molempien loma on pilalla kun matkakohde ei ole oikein mieluinen kummallekaan
2)miehen loma on pilalla kun raahaan häntä rauniolta toiselle tai tunkkaisiin antiikkikauppoihin, museoihin, kirkkoihin ym
3)minun lomani on pilalla kun käristän itseäni vastentahtoisesti rannalla kun mies sukeltaa, liitovarjoilee ja nauttii yleensäkin rantaelämästä
Kun käymme ulkomaanlomilla omien mieltymystemme mukaan, molemmat olemme tyytyväisiä ja tyytyväinen ihminenhän jaksaa sitten taas pitää paremmin huolta omasta suhteestaan. Mielestäni jos puolisoonsa ei luota, joko syystä tai sitten vaan oman sairaalloisen mustasukkaisuuden vuoksi, on syytä ruveta miettimään kannattaako liittoa edes jatkaa.