Hei,
mies ei halua vauvaa.
Minä haluaisin.
Nyt olen ajatellut samaa kuin joku edellisessä keskustelussa kirjoitti, että minä olen nyt sitten vain se vaimo jonka kanssa ollaan naimisissa siihen saakka että saadaan tarpeeksi rahaa kokooon ja voidaan ottaa vaimo omasta maasta.
Tai palata asumaan omaan maahan, kun sinne on ensin minun kanssani rakennettu talo, ostettu auto ja petattu elämää.
En haluaisi että tämä on totta, mutta en voi muutakaan ajatella, koska muslimimies ei halua omia lapsia.
Olen ihan varma että haluaa kyllä, joskus jonkun toisen kanssa.
Minä olen melkein 40, joten en voi enää odotella, biologinen kello tikittää.
Mies sanoi ensin aina että siirretään sitä , myöhemmin, ja nyt sanoo ettei halua ollenkaan.
Silti väittää rakastavansa minua.
Olen kuullut näitä kauhutarinoita , kertokaahan lisää, hyviä ja huonoja juttuja. KOkemuksia. Kiitos.
mies ei halua vauvaa.
Minä haluaisin.
Nyt olen ajatellut samaa kuin joku edellisessä keskustelussa kirjoitti, että minä olen nyt sitten vain se vaimo jonka kanssa ollaan naimisissa siihen saakka että saadaan tarpeeksi rahaa kokooon ja voidaan ottaa vaimo omasta maasta.
Tai palata asumaan omaan maahan, kun sinne on ensin minun kanssani rakennettu talo, ostettu auto ja petattu elämää.
En haluaisi että tämä on totta, mutta en voi muutakaan ajatella, koska muslimimies ei halua omia lapsia.
Olen ihan varma että haluaa kyllä, joskus jonkun toisen kanssa.
Minä olen melkein 40, joten en voi enää odotella, biologinen kello tikittää.
Mies sanoi ensin aina että siirretään sitä , myöhemmin, ja nyt sanoo ettei halua ollenkaan.
Silti väittää rakastavansa minua.
Olen kuullut näitä kauhutarinoita , kertokaahan lisää, hyviä ja huonoja juttuja. KOkemuksia. Kiitos.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Jos ei mies halua, jätät ehkäisyn pois, jos et halua uutta miestä etsiä ;)
No aika pahaltahan tuo kuulostaa.
Mielestäni ongelman tekee hankalaksi tässä se, että et oikein voi selvittää asiaa keskustelemalla miehesi kanssa. Mikäli hänellä todellakin on suunnitelma hankkia pysyvä oleskelulupa ja "pedata elämä" avullasi, hän ei ikinä tule myöntämään sitä eikä myöskään myöntämään että syy siihen ettei halua lapsia on se, että haluaakin niitä sitten jonkun muun kanssa. Mikäli patistelet, mies vain keksii lisää valheita ja tekosyitä. Olet siis omien arvailujesi varassa koskien miehen motiiveja olla haluamatta lapsia.
Yksi neuvo on ainakin se, että älä nyt vaan ala avustamaan niiden talojen, autojen jne. hankinnassa siellä kotimaassa, vaan mikäli omaisuutta hankitaan, niin sitten Suomessa. Mielestäni tässä omaisuusasiassa voi myös puhua suoraan. Sanot miehellesi, että et halua hankkia mitään omaisuutta siellä toisessa maassa, koska oikeutesi ko. omaisuuteen mahdollisen eron tai miehen kuoleman sattuessa on epävarma.
Ollaan oltu naimisissa kolmisen vuotta,
ja länsi-afrikkalaiseen tapaan mies lähettää rahaa ja tavaraa suvulleen.
Se on kaikilla tapana, ja pakko hyväksyä, ja auttaa ja tukea.
Totta kai olisi helpompaa jos kaikki ansaitsemamme raha jäisi Suomeen, mutta olen ymmärtänyt tämän että sukua on autettava.
En vain ymmärrä sitä, että nyt alkaa tuntua että vain he merkitsevät, ja että me emme hanki lasta.
Mies suuttuu ja ei suostu keskustelemaan ja uhkaa erolla jos jauhan tätä vauva-asiaa, ei tosiaan myönnä mutta kun olen kuullut näitä tarinoita "ensimmäsen suomi-vaimon avulla luvat kuntoon" ja sitten ......niin pakko on ollut ajatella että en halua olla mukana tässä ja minut työnnetään kylmästi sivuun sitten kun on riittävästi mammonaa kasassa ja näin....
Mullankin mies lähettää rahaa kotimaahan, mutta vain omasta tilistään ja osallistuu kunnolla myös täällä elämisen kuluihin. EI ollut itsestään selvä asia, vaan tästä piti riidellä.
On kai mustavalkoista ajatella, että kaikki afrikkalaiset halauavat lapsia. Ehkä miehesi ei todellakaan halua lapsia, ja ei edes tiedä syytä miksei halua. Tärkeämpää kuin "tehdä väkisin" niitä hänen kanssaan, on sun tehdä oma ratkaisusi ja pian, koska et kauaa enää ehdi tehdä lapsia.
Olisitko valmis hankkimaan yksin lapsen, ja mistä saisit isän, siis jos nyt eroaisit miehestäsi. Jos näin ja et ehkä ole niin onnellinenkaan, luinko rivien välistä oikein. Niin pohtikaan kannattaako teidän jatkaa, kun toiveet on niin erilaiset.
Suoraan sanoen pelkään tulevani jätetyksi vanhana ämmänä sen takia että meillä ei ole lasta ja mies sitten kuitenkin myöhemmin haluaa kun minä olen liian vanha .
Mulla on jo 1 lapsi ensimmäisestä liitostani, ja haluaisin vielä toisen.
Nimenomaan tässä liitossa, tämän miehen kanssa, minä tosiaan rakastan häntä.
Mutta kun alan ajatella, ja laskea 1 1, minua on alkanut epäilyttää että hän petaa jotakin sinne Afrikkaan, jotakin mihin minä en kuulu mukaan.
Toki olen ajatellut ettei halua lapsia, mutta kun heidän suvussa kaikilla on ja useita lapsia, ja mieskin käy aina ristiäisissä ja iloitsee kavereidenkin lapsista, minulla ei nyt mene jakeluun ettei halua omaa lasta.
Alan olla varma että haluaa kyllä, myöhemmin, uuden vaimonsa kanssa, ja sitten minä jään kuin nalli kalliolle. Näin olen kuullut niin monen tehneen.Pitäishän sitä omaan mieheen luottaa, mutta näin on monelle katkeralle vaimolle käynyt. Pelottaa.
OK, rahan lähettämisestä ja muusta auttamisesta ei voi neuvotella. Siellä Länsi-Afrikassa on ehkä sen verran halvempaa, että ehkä näistä rahoista saa ostettua talon, auton, pedattua elämän jne. Oma puolisoni on sen verran kalliimmasta maasta, että esim. jos taloa alkaa hankkia, pitää ottaa lainaa mahdollisesti yhdessä puolison kanssa. Arvelin, että teilläkin olisi sama tilanne ja neuvoin olemaan osallistumasta esim. kiinteistöjen hankintaan, mutta teidän tapauksessanne et taida voida estää omaisuuden kerryttämistä kotimaassa.
Mieti nyt hyvä ihminen haluatko olla mukana tuossa kuviossa. Ajattelepas sitä skenaariota, että sinut tosiaan työnnetään syrjään uuden vaimon tieltä ja olet jo silloin liian vanha saamaan lapsia toisenkaan miehen kanssa. Katkeruuden määrä voi olla melkoinen.
Hihkaise riemuissasi että raskaana ollaan... ja katso mitä seuraa.
Tuossa iässä menee kesken niin usein ettei tartte liiemmin selitellä myöhemmin.
Mutta kerkeet näkemään kun mies otaa ja häippäsee...
No eikö tuo ole jo aika päivänselvää, mistä on kyse, jos mies lähettää rahaa mieluummin suvulle, kuin että käyttäisitte sen yhdessä? Pienet summat on okei (vaikka vaikea minun sitäkään olisi hyväksyä), mutta kyllä tuo koko tilanne nyt haiskahtaa.
Hänellä on kai pian sitten se pysyvä oleskelulupa taskussa, senhän saa neljän vuoden jälkeen. Hyvä puoli ja lohdutus tässä on se, että pääset pian epätietoisuudestasi eroon, kun totuus paljastuu.
Lastensa ristiäisissä?
Kannattaisi..
Tilanteesi ei parane lasta hankkimalla,
oikeasti nyt järki käteen.
Minä en ymmärrä yhtä lausetta .
Miten ulkomaalainen mies voi tuoda vaimon omasta maastaan jos on mennyt naimisiin Suomalaisen naisen kanssa.?
Suomessa voi olla vain yksi vaimo kerrallaan.
Tietysti hän voi ottaa eron , mutta harvoin afrikkalainen tai muslimimies eroavat vaimostaan.
Miten hän lähetää visan vaimolleen omaan maahan ja alkaa selvitää avioliittitodistuksen aitoutta.
Suomessa jokainen solmittu avioliitto on todistetavasti aito ja maistraatin tiedossa.
Jonkun lain oppineen pitäisi tehdä kirja ulkomaalaistaustaisen kanssa naimisissa oleville.
Yleisiä kansainvälisiä lakipykäliä.
Tuntuu siltä kun lukee palstaa, että Suomeen tulee ulkomaalaiset aviomiehet elämään holtittomasti ja Suomi vaimo kärsii kaiken.
Se ei voi olla totta.
Onhan Suomessa olemassa lakipykäliä joiden mukaan eletään ja ollaan avioliitossa.
Avioerossa kaikki puolitetaan jos miehellä on omaisuutta ulkomailla , niin puolet omaisuudesta kuuluu vaimolle.
Kauhutarinat on kertoneet aviomiesten tyttöystävät jotka ovat pettyneitä, loukkaantuneita ja katkeria.
Yritä tehdä se vauva jos siltä tuntuu.
Yleensähän se kuvio menee niin, että ensin naimisiin suomalaisen/muun länsimaisen naisen kanssa. Sitten kituutellaan siinä avioliitossa niin kauan, että pysyvä oleskelulupa (tai jossain tapauksissa passi) ko. maahan on hankittu. Sitten välitön ero ja uuden vaimon tuonti kotimaasta. Pysyvä oleskelulupa ei enää häviä vaikka alkuperäisestä vaimosta tulisikin ero ja Suomessa pysyvästi asuva saa kyllä uudelle puolisolleenkin oleskeluluvan. Joku voi tietysti olla jo suhteessa tai jonkinlaisessa avioliitossa uuden vaimonsa kanssa kotimaassaan, kun avioliitto suomalaisen kanssa on vielä voimassa, mutta Suomeen tuonti onnistuu sitten vasta kun ero suomalaisesta puolisosta on selvä.
Omaisuudenjaon käytäntö avioeron sattuessa vaihtelee maittain. Sanoisin, että on kutakuinkin mahdotonta alkaa oikeusteitse perimään esim. osuutta talosta Länsi-Afrikassa eron sattuessa mikäli mies ei vapaaehtoisesti maksa vaimolleen puolta talon hinnasta. Kehitysmaissa kun nämä jutut eivät yleensä ottaen toimi niin kuin Suomessa, ja ulkomaalaisen on kyllä äärettömän vaikea alkaa perätä oikeuksiaan lakiteitse tällaisissa asioissa. Toisekseen paikallinen mies voi epäilemättä helposti esim. ostaa taloja sukulaistensa nimiin tai siirrellä omaisuutta muiden nimiin, mikäli näyttää, että vaimolle voisi joutua jotain hyvittämään.
Afrikassa maksaa, joten tuskin mitään omaisuuksien jakoja tarvitaan, ja avioehdonhan on jokainen viisas tehnyt.
Tässä taisi alkuperäisellä olla tilanteena se, että pariskunnan rahoja käytetään miehen omaisuuden kartuttamiseen hänen kotimaassaan (Länsi-Afrikassa). Ongelmana on siis se, että jos tulee ero, vaimon osuus näistä varoista jää myös miehelle ja/tai hänen suvulleen, eikä ole oikein mitään mahdollisuutta saada omaa osuuttaan itselleen.
Avioehto kyllä suojaa vaimon mahdollisen Suomessa olevan omaisuuden, mutta ei auta oman osuuden saamisessa yhteisin ponnistuksin muihin maihin hankitusta omaisuudesta.
Muutenkin täytyy sanoa, että tuo avioehto, jonka välttämättömyyttä aina toitotetaan on monelle mokuparille yhtä tyhjän kanssa, siis jopa sellaisille pariskunnille, joissa molemmat ovat Euroopasta. Ensinnäkin, ero haetaan nykylakien mukaan siinä maassa, jossa on asuttu viimeiset viisi vuotta. Avioliittoa solmittaessa kun ei edes välttämättä tiedä, missä tulee erotessa asumaan. Useimmat maat tunnustavat vain ko. maassa rekisteröidyt avioehdot, esim. Suomessa tehty avioehto on Saksassa käytännössä mitätön.
Kyllä siinä saa kituutella länsimaisen naisen kanssa avioliitossa aika monta vuotta.
Eikös ensin saa vuoden oleskeluluvan, sen jälkeen kolme vuotta ja sen jälkeen pysyvän oleskeluluvan.
Ennen kuin saa edes vuoden oleskeluluvan voi joutua oleilemaan ilman statusta länsimaassa jopa kolme vuotta ja kuluttamaan aikaansa eri oikeusasteissa.
jos tämän kaiken laskee yhteensa, niin menee
lähes kuusi vuotta ennen kuin saa pysyvän oleskeluluvan.
Miten ne uudet vaimot odottelevat kuutta vuotta.?
Eikös tämä ole vähän yliammutua.?
Kyllä nämä sankarit ovat valmiita kituuttelemaan ne vuodet länsimaisen naisen kanssa, hinku tänne Eurooppaan on niin kova. Tietääkseni oleskeluluvan saa avioliiton perusteella noin vuodessa, se on ensimmäinen yhden vuoden lupa, sitten tuo kolmen vuoden lupa ja sitten pysyvä, eli yhteensä n. 5 vuotta kituuttamista. Vaihtoehtona taitaa monella olla kituuttaminen työttömänä köyhässä kotimaassaan.
Osahan on itseasiassa jo naimissa kotimaassaan, mutta hankkiutuu avioliittoon eurooppalaisen kanssa väärennetyillä papereilla. Taitaa varsinkin Afrikassa olla usein näin. Alkuperäistä vaimoa tavataan sitten lomilla.
Monissa maissa, kuten Lähi-Idässä tai Pohjois-Afrikassa järjestetyt avioliitot ovat se normaali tapa hankkiutua naimisiin. Joten kun ero alkaa eurooppalaisesta vaimosta olla selvä, pyydetään sukulaisia kotimaassa etsimään morsian, joka naidaan ja tuodaan sitten uuteen kotimaahan. Toisaalta näissä maissa on myös mahdollista ottaa useampia vaimoja, ts. mies voi olla samaan aikaan naimisissa sekä eurooppalaisen että kotimaisen naisen kanssa. Monissa maissa on myös mahdollista solmia ensin jonkinlainen uskonnollinen avioliitto, elää avioelämää ja virallistaa ko. liitto sitten ennen vaimon muuttoa Eurooppaan.
Nuo, jotka joutuvat olemaan vuosia ilman statusta Euroopassa, taitavat olla useimmiten pakolaistaustaisia henkilöitä, ja tämä ilman statusta elöminen ei koske useimpia naimisiin menon takia Suomeen tai muihin länsimaihin muuttaneita.
Kysynpä sinulta kun tiedät asiosta.
Nigerialaiset käyvät hyvin hartaasti kirkossa.
Ovat äärettömän uskovaisia.
Siteraavat raamatu sanaa sopiviin lauseisiin.
Mikä se kirkon tarkiotus on?
Mitä sieltä haetaan?
Sielä näkyy harvemmin vaimoja ja tyttöystäviä?
Mikä on tavoite tälle kirkolliselle asialle?
Kuunnella pastorin puhetta?
Voisiko joku ystävällinen vaimo, tyttöystävä tai ex -jotain valaista ja kertoa.
Eiköhän nämä nigerialaiset hae kirkostaan aivan sitä samaa kuin kaikki muunkinmaalaiset kirkossa kävijät, eli pappien puheen kuuntelua, rukoilua, uskonnollista musiikkia, raamatun lukua jne.
Nigeria on muuten maa, jossa varsinkin monet amerikkalaisperäiset evankeliset kirkot ovat olleet hyvin aktiivisia, Lagosissa on jopa ns. uskonnon valtatie, eli maantie jonka varrella on paljon (kymmeniä) suuria eri kirkkokuntien kirkkoja. Perinteisesti myös katolilaisia on paljon. Toisaalta n. puolet maan asukkaista on muslimeja ja siellä on ollut paljonkin uskontojen välisiä yhteenottoja.
Ei kai nigerialaisten parissa toimivien kirkkojen opetus sen kummemin poikkea muiden maiden kirkoista. En oikein usko, että niissä olisi mitään sen salakähmäisempää kuin muissakaan kirkoissa. Syy, miksi vaimot/tyttöystävät eivät ole mukana, on varmaan se, etteivä he kuulu samaan kirkkoon/mihinkään kirkkoon, eivätkä halua käydä noissa jumalanpalveluksissa. Käsittääkseni kyllä Nigeriassa (ja alueilla joissa asuu paljon ko. maasta tulleita) naiset ja lapset käyvät kirkossa aivan yhtälailla kuin miehetkin.
Joku nigerialaisen vaimo tms. voisi varmaan vielä paremmin valottaa ko. maan asukkaiden hengellistä elämää.
Suomessa nuo nigerialaisten kirkot ovat melkomoisia. Tarkoitus on hengailla tuttujen kanssa, juoruilla ja hakea seuraa. Kirkosta hakevat seuraa sekä nigerialaiset että suomalaiset. Siellä joku tuo esiteltäväksi jonkun epätoivoisen Suomi-neidon, jonka kanssa sitten paukauttaa naimisiin se mies, jolla on kaikkein kiireellisin oleskelulupaongelma. Itse olen käynyt 3 eri kirkossa Hesassa sekä tyttöystävän että vaimon roolissa. Omaa miestäni tultiin vokottelemaan ja puhelinnumeroa tunkemaan vaikka itse olin aivan vieressä. Mielestäni melko tekopyhiä useimmat nuo siellä kävijät eikä mitään oikeasti uskonnollisia.
yhdellä toisella paikkakunnalla sitä "uskovaisten" meininkiä.
Meilläkin on täällä nykyisin "afrikkalainen kirkko". Siellä käy saarnamies Helsingistä ja porukka tälläytyy joka sunnuntai ykkösiinsä ja lähtee itseään kaupittelemaan... siltä se siis tarkkailijasta näyttää. Hulvatonta touhua ;)
Ennen tuota kirkkoa afrikkalaiset kävivät paikkakunnan muissa, etenkin englanninkielistä palvelua tarjoavissa, seurakunnissa. Siellä niitä oli epätoivoisia naisenmetsästäjiä ja halukkaita tarjokkaita. Aika irvokasta! Eikös uskovaisten pitäisi olla jotenkin hyveellisiä? Ei hirveästi sellaiselta kuitenkaan vaikuta ns. uskovaiset tyttöset, jotka ovat parin kuukauden kuluttua "seukkaamisen" aloituksesta raskaana. Tai jo naimisissa olevat uskovaiset nuoret rouvat, jotka antautuvat muihin suhteisiin.
tämän miehen kanssa. Miehellä saattaa olla jo uusi vaimo katsottuna kotimaassa. Jos olette käyneet siellä yhdessä olet jopa saattanut tavata hänet. Sinulle hänet on esitelty serkkutyttönä. Omaisuuden kerääminen sinne, ja se että hän ei halua kansassi lapsia puhuu puolestaan. Ikävä kyllä. Pahimmassa tapauksessa hän ON jo naimisissa ja hänellä on lapsia siellä. Ehkä on parempi että et enää tuhlaa aikaasi häneen, tapaat vielä varmasti miehen joka haluaa kanssasi lapsia ja muutakin. Älä enää anna tämän miehen hyödyntää sinua.
spermapankkiin.
Et oikeasti voi haluta moisen pummin lasta.