Moikka vaan, mites teillä?
Itse repsahdin vko.loppuna aika pahasti. Ajattelin etten nyt vko.loppuna oksenna, en mitään vaan syön kunnolla ja aloitan nyt sen elämän ilman oksennusta ja punaisia silmiä. Perjantai meni ihan ok, en oksentanut, mutta lauantaina huomasin jo hitusen repsahdusta. En syönyt mitään makeaa, mutta jokin tunne pakotti oksentamaan kalaleivät ulos.
Sunnuntai olikin sitten se pahin. Menin kauppaan viimeisten rahojen kanssa millä piti ostaa maitoa ja muuta ruokaa, mutta mukaan tulikin karkkia, suklaata, jäätelöä, iso sipsipussi ja kaksi dippiä kermaviilineen.
En pystynyt kunnolla edes kaupasta poistuttua pidättelemään itteäni, ahmin jo matkalla karkkia hirveät kasat poskeen ja heti kun ovesta pääsin sisälle niin heittäydyin eteiseen ahmimaan kaikkea. Kyllä sentään lusikan kerkesin nopeasti hakemaan jossain välissä. Sitten ravattiinkin väliä vessa ja eteinen kunnes sain jonkun paniikkikohtauksen ja heitin kaikki loput mässäilyt roskapussiin ja lorautin niitten päälle öljyä etten vaan menis roskiksesta syömään (oon tehny meinaa sitä, että pussissa on vaan mässäilyt sekasin ja meen sitten ne ahmimaan)
Ei menny ku tunti niin en kestäny enää. Otin mun säästöistä jotka on ulkomaan matkaa varten rahaa ja tilasin itelleni kolme pitsaa. siis KOLME. Kaks ensimmäistä meni hujauksesssa, ei pahaa ees tehnyt ja sitten lähti se oksennuskierre taas. pitsa on mulle pahin pahe, mut pahin myös oksentaa pois mut teen sen väkipakolla. Sitten menetinkin tajun tonne vessaan ku kaikki oli tullu ulos ja kroppa niin heikossa kunnossa ettei kestäny.
En kuollu onneks en. Mutta tällästä. Kenelläkää paremmi menny? Nyt vituttaa et koskaan alotin tän ees. Ajattelin että sitte ku oon siinä painossa missä haluan olla niin osaan lopettaa mut vittu vartalo ei kuuntele mitä järki sanoo.
Heippa Bulimikko ystit
12
815
Vastaukset
- ...
Olet aivan kuin minä :((.. viime viikon alun olin 3pv oksentamatta mutta torstaina meni taas rajat rikki.. perjantaina ja lauantaina olin onneksi ulkona joten en.. mutta sunnuntaina oksensin taas kolme kertaa.. tällä hetkelläkin syön tässä/mässään ja tiedän meneväni oksentamaan.... on tämäkin yksi helvetin kierre ahdistuksineen... mäkin olen ihannepainossa noin 162/50kg...:( mutta hyvin olen jo vähentänyt nyt kun pääsis eroon..
TSEMPPIÄ !!!- Suklaasukka
On ihan totta et taidetaan olla kaikki sellasessa kierteessä :/ Kyllä nyt pystyin taas olemaan tämän päivän oksentamatta...paitsi nyt hetki sitten kun piti saada pähkinät ulos vaikken niitä ees ahminut. Mutta oota armas ku huomasin paljon kaloreita tulee, ku en aluksi kattonut niin kyllähän se vessanpönttö oli taas se paras kaveri. Silmät on niin turvonneet että yh.
Mutta hyvä jos sulla on vähentynyt! Jos ei se heti lopu niin toivottavasti ainakin tollei pikkuhiljaa :) Munkin pitäs keksiä tekemistä itselleni aina heti vaikka ruuan jälkeen, mennä ulos tai jotain etten varmasti oksenna. Mä kun oon (ainakin vielä) sellanen pelkuri että uskallan oksentaa vaan omassa kämpässä ja vessassa.
- Buliimikko isolla B:llä
Mullakin on ollut helvetillistä ja olen fyysisesti aivan lopussa. En vaan jaksais enään oksentaa... Mutta en halua lihoakaan.. Mikään, ei edes vesi pysy sisällä ilman oksentamista.. ;( Tänäänkin on ollut hirveet mässyt. Vetänyt suklaata ainakin kilon verran ja ruokaakin helvetisti ja kymmeniä leipiä saatanallisen suurella määrällä voita ja kaikkea paskaa... :( Oon loppuun palanut.
Sullakin näköjään aika huonosti mennyt. Mullakin sama juttu, että vaikka oon laihduttanut jo vaikka kuinka paljon---> alipainoiseksi, niin ei van pysty lopettamaan. Ihan perseestä. Miten jatselet nyt? Säikähditkö kun menetit tajunnan? Onko sullakaan yhtään motivaatiota parantua?- Suklaasukka
Vaikka pyörryinkin niin ei se oikein tuntunut herättävän mua millään tavalla. Oksensin taas tänään, tosin en niin paljoa kuin sunnuntaina, onneksi. Mutta päivä kerralla, jos huomenna vaikka en oksentaisi. Ainakin kovasti itselleni lupailin ettei huomenna käydä kaupassa tai missään, ettei vaan oksenneta.. vaikka mä kyllä tartttisin ketsuppia. Mutta oon ihan varma et jos meen kauppaan sitä hakemaan niin sit meen kattelee onko mikään tarjouksessa ja sen jälkeen oon taas siellä karkkiosastolla laittamassa sata pussia koriin että voin mässätä ja oksentaa ne taas.
Välillä tuntuu ku mussa eläis kaks ihmistä :( ku toinen ajattelee että parannutaan ja tullaan terveemmäksi niin toinen alkaa heti kuiskailemaan että "entä jos lihot, entä jos sitä ja tätä..." tai heti ku oon syöny niin taas tulee että "arvaa kuinka monta kaloria tossa oli, kannattaisko oksentaa vielä kun voi"
Vittumaista :(
Hui että, eikö sulla ees vesi pysy sisällä? :( Toihan on iha kamalaa. Itelläni onneks pysyy vesi vielä, kun monesti päivässä juonkin sen 4 litraa vettä ihan vaan että oisin jotenkuten kylläsen oloinen, mutta ajatella jos vesiki alkais tulla ulos :( hui. Toivottavasti sun olo paranee!! - Buliimikko..........
Suklaasukka kirjoitti:
Vaikka pyörryinkin niin ei se oikein tuntunut herättävän mua millään tavalla. Oksensin taas tänään, tosin en niin paljoa kuin sunnuntaina, onneksi. Mutta päivä kerralla, jos huomenna vaikka en oksentaisi. Ainakin kovasti itselleni lupailin ettei huomenna käydä kaupassa tai missään, ettei vaan oksenneta.. vaikka mä kyllä tartttisin ketsuppia. Mutta oon ihan varma et jos meen kauppaan sitä hakemaan niin sit meen kattelee onko mikään tarjouksessa ja sen jälkeen oon taas siellä karkkiosastolla laittamassa sata pussia koriin että voin mässätä ja oksentaa ne taas.
Välillä tuntuu ku mussa eläis kaks ihmistä :( ku toinen ajattelee että parannutaan ja tullaan terveemmäksi niin toinen alkaa heti kuiskailemaan että "entä jos lihot, entä jos sitä ja tätä..." tai heti ku oon syöny niin taas tulee että "arvaa kuinka monta kaloria tossa oli, kannattaisko oksentaa vielä kun voi"
Vittumaista :(
Hui että, eikö sulla ees vesi pysy sisällä? :( Toihan on iha kamalaa. Itelläni onneks pysyy vesi vielä, kun monesti päivässä juonkin sen 4 litraa vettä ihan vaan että oisin jotenkuten kylläsen oloinen, mutta ajatella jos vesiki alkais tulla ulos :( hui. Toivottavasti sun olo paranee!!Ihan sama juttu mulla, että kun menen kauppaan niin sieltä lähtee kyllä mukana namia ja paljon, varsinkin suklaata.. Useampi suklaalevy ei ole mikään ihme tai iso säkillinen irtonamia..
Minulle este parantumiseen on painoni. En aio lihoa yhtään. Jos joku voisi luvata minulle että en liho yhtään, niin aloittaisin parantumaan heti, mut mä tiedän että lihoisin, jos alkaisin syömään, koska nykyään en pidä oikeastaan juuri mitään sisälläni. Eli aina kun syön tai vain juon niin se tietää laattaamista.
Ennen pystyin vielä vettä juomaan huoletta, mutta nyt kun en juo niin on nestehukkaa ja jos juon, niin se kerryttää pakostakin useamman kilon painooni lisää, vaikka siinä ei ole kaloreita. Se on matemaattinen fakta ja siksi en pysty juomaan. Yksi vaihtoehto olisi olla useampi päivä vesipaastolla, jolloin se paino laskisi, kun en saa muuta energiaa, mutta en uskalla katsoa painoni nousevan edes hetkellisesti.. :( Niin vaikeaa. Olen oikein fanaattinen painostani. :( On vaikeaa nykyään.
Tänäänkin olen vaan oksennellut... :( Surkea olo ja vakavasti masentunut kun olen, niin on ollut vaikeaa. Olen nykyään niin surullinen, etten pysty edes itkemään vaikka haluaisin, padon vaan kaiken paskan sisälleni silmää räpäyttämättä. Eilen yritin itkeä, mutta ei tullut itkua.
Onko kellään tällaista? Oletteko masentuneita? - Pyörylä
Buliimikko.......... kirjoitti:
Ihan sama juttu mulla, että kun menen kauppaan niin sieltä lähtee kyllä mukana namia ja paljon, varsinkin suklaata.. Useampi suklaalevy ei ole mikään ihme tai iso säkillinen irtonamia..
Minulle este parantumiseen on painoni. En aio lihoa yhtään. Jos joku voisi luvata minulle että en liho yhtään, niin aloittaisin parantumaan heti, mut mä tiedän että lihoisin, jos alkaisin syömään, koska nykyään en pidä oikeastaan juuri mitään sisälläni. Eli aina kun syön tai vain juon niin se tietää laattaamista.
Ennen pystyin vielä vettä juomaan huoletta, mutta nyt kun en juo niin on nestehukkaa ja jos juon, niin se kerryttää pakostakin useamman kilon painooni lisää, vaikka siinä ei ole kaloreita. Se on matemaattinen fakta ja siksi en pysty juomaan. Yksi vaihtoehto olisi olla useampi päivä vesipaastolla, jolloin se paino laskisi, kun en saa muuta energiaa, mutta en uskalla katsoa painoni nousevan edes hetkellisesti.. :( Niin vaikeaa. Olen oikein fanaattinen painostani. :( On vaikeaa nykyään.
Tänäänkin olen vaan oksennellut... :( Surkea olo ja vakavasti masentunut kun olen, niin on ollut vaikeaa. Olen nykyään niin surullinen, etten pysty edes itkemään vaikka haluaisin, padon vaan kaiken paskan sisälleni silmää räpäyttämättä. Eilen yritin itkeä, mutta ei tullut itkua.
Onko kellään tällaista? Oletteko masentuneita?Tässä muutamia vinkkejä, jotka itselläni ovat tepsineet. Minulla kaikki alkoi anoreksiasta, jatkui bulimialla mutta ilman oksentamista, kompensoin liikunnalla. Bettre val! :-P Ja älä mene ainakaan kuukauteen vaakaan! Näin et huomaa painosi muutoksia, sillä ne ovat ohimeneviä, koska nestetasapainosi ja kaikki muukin on a' la pylly. LUPAAN SINULLE, ETTET LIHO, no ehkä ohimenevästi, mutta elimistö hakee vain tasapainoa sillä. Palaudut kyllä parista ylikilosta ennalleen. Ole kärsivällinen. Älä osta ruokaa, jota ahmisit, tai jos hölmöilet ja ostat, niin pilaa mässysi jollakin, jota vihaat, joka maistuu pahalle (jos vain ehdit sen). Anna ruoka vaikka kadulla vastaantulevalle spurgulle, olet ainakin tehnyt hyvän työn ja säästänyt itseäsi. Oletko hakenut apua? Se on tärkeää. Kylää ammattilaiset osaavat auttaa, mutta se ei onnistu, jos itselläsi ei ole motivaatiota parantua. Ja tämä on hyvin yksinkertaista matematiikkaa: syöminen(kalorit)=kulutus=et liho. Siis saat syödä niin paljon kuin kulutat liikunnassa ja perusaineenvaihdunnassa.
Tutustu sivustoon
http://ffp.uku.fi/cgi-bin/energynet03/index.pl?language_id=1
siellä kaloritietoja ja mitä mikin liikuntalaji kuluttaa.
Mieti myös muita motivaatiokeinoja lopettaa oksenteu ja aloittaa normaali elämä. Ajattele, että kaikki rahasi menevät oksennuksena viemäriin, niillä rahoilla olisit voinut tehdävaikka mitä! Ja tuhoat lopulta itsesi, kun oksennat. Aloita vaikka jokin uusi harrastus, esim. jooga tai jokin muu rentouttava, mielen hyvinvointiin vaikuttava harrastus. Oletko puhunut ongelmastasi, sekin auttaa. Muista, vaikeuksien kautta voittoon! Jaksele... :)
- bananana
.. kun kuulostaa niin tutulta. :( Itseltäni ei ole koskaan mennyt tajua, vaikka usein on heikottanut. Typerintä tässä on se että haluaisin lopettaa, mutta enemmän haluaisin laihtua ja vaikka olen huomannut ettei "bulimikointi" auta, niin jatkan sitä silti koska se unelmien vartalo tulee aina mieleen kun kävelee peilistä ohi. kuinka kieroutunut voi ihmismieli olla? haluaa enemmän laihuutta joka maksaa pahanolon kuin terveellistä "normaalia"elämää.
Toivottavasti sinullakin menisi taas paremmin, tsemppiä! - mimo(:
Hei.
Tulin ihan ensikertaa lueskeleen juttuja tänne aiheesta ja tää keskustelu tässä heti säväytti. On ehkä vähän ristiriitasta sanoa noin, mut kuitenkin. Tätä jäin lukemaan. Oon ite sairastanu bulimiaa jo monta vuotta, liki 7. Noin pahana sairaus ei ole ollut, että pyörtyilisin tai muuta, mutta arkea ja elämää se kuitenkin on vaivannut jo kauan. Oravanpyörälle ei näy loppua. Pelottavan paljon tuttua on ollut kaikissa näissä kirjoituksissa täällä. Nyt halusin vain kirjoittaa josko vaikka saisi juttukaveri täältä. Haluiaisn parantua ja päästä eroon tästä olosta joka vaivaa aina vaan. En edes muista millaista oli kun en oksennellut. Asia tavallaan kuuluu arkeen. Niin monet kerrat olen päättänyt että nyt tämä loppuu mutta aina löydän itseni sieltä samasta oravanpyörimästä heittämästä sitä samaa ympyrää ties monettako kertaa. Jälleen näin uuden alun kunniaksi olen täällä ensimmäistä kertaa. Eihän sitä koskan tiedä.:) Ihana olisi ainakin päästä jakamaan ajatuksia ja oloja muiden samaa kokevien kans, kun se vaan on niin totta ettei tätä kukaan muu voi ymmärtää, kuin me. Miten kauan teillä on ollut ongelmia? Onko kellään kavereita tai kertomuksia onnistumisista, parantumisista ilman ammattiapua? Paljon voimia kaikille ja tsemppiä uuteen päivään.:) - Piupe paupe
Joka sunnuntai alkaa sama rumpa...kauppaan ostamaan jotain "ei niin lihottavaa", mut loppu tulos on kassit täynnä herkkuja ja matkalla kotiin puolet jo hävinny! Sipsiä, suklaata, karkkia, karjalanpiirakoita (joihin jäin just koukkuun)ym. Kotona ei ees pöydän ääreen kerkee saatikka kauppa kassia purkaa. Suoraan suuhun vain! Ilottomana mättään herkkuja tietäen että itse inho on sietämätön syömisen jälkeen! Ei auta muu kuin käydä pöntöllä ja lohduttautua sen jälkeen uusilla herkuilla joita haen toisesta lähi kaupasta, kun samaan kauppaan ei kehtaa mennä!
Yritin pitää ruoka päiväkirjaa, mut se on surullista luettavaa sunnuntai päivien kohdalla... Kokonainen juusto, pussi munkkeja, pizza, sipsi pussi ja kaksi kermaviili dippiä, suklaa levy...jne.
Niin...ja miksi sunnuntai??? Silloin voi olla hyvällä omatunnolla vain kotona yö puku päällä poissa muusta maailmasta...vain minä ja herkut..."sallittu" herkuttelu päivä!
Muina päivinä en sitten uskallakkaan säilyttää ruokaa jääkaapissa!!!- ---
Kiva kun tulee taas nämä syys- ja talvikelit, niin kauppaan voi kipaista jopa yöpaita päällä, takki vaan heitettynä päälle ...No ehkä jotkut legginsit pitää olla :)
Vaatii kyllä ihan järjetöntä sinisilmäisyyttä, mennä sinne kauppaan -ennen kuin on sirkus päällä- joka helvetin kerta aidosti uskoen, että tälläkertaa pystyy ostamaan vähän ja terveellistä. Kun sitten kuitenkin pysähtyy ensimmäisen herkkuhyllyn kohdalle, silloinkin vielä luulee, että voi syödä vain yhden minkätahansa, kuten normaalitkin ihmiset. Mutta eihän se sitten IKINÄ mene niin.
Musta tuntuu myös, että myyjät kattoo ostoksia, mutta en välitä niin kauan kun ne ei vaadi mua avaamaan kassia... Hävettää ihan älyttömästi, mutta musta on kehittymässä hyvää vauhtia myös näppärä ja kekseliäs kleptomaani.
En silti osaa enää luopuakaan tästä kaikesta. En tiedä parempaa stressinpurkukeinoa, ja helpotuksen tunne tyhjennyksen jälkeen -joka on lopulta kuitenkin isompaa, kuin se vitutus ja masennus ja itseensä pettyminen. Tyhjällä vatsalla voi aloittaa aina taas alusta ja mennä hyväuskoisena seuraavana päivänä kauppaan ostamaan jälleen "kurkkua ja tomaattia".
- BED -->bulimia
itselläni on bed... mikä alkaa muuttua bulimiaksi.. mässäilen viikossa n. 4 kertaaa kamalat määrät yksin salaa. mm karkkia sipsejä ja pizzaa.. myös leivät missä on pajon rasvaa... olen huomattavasti yipainoinen ja se alkoi vaivata.. joten nykyään oksennan n kerran viikossa, kun tulee se pahin moraalinen krapula ja meinaa räjähtää,,, seuraavaks ku laihun on varmaa anoreksiakin ovella... hirveää
- Tähtisäde
Kohtalotoveri...Itsellä myös bulimia. Olen jo useamman vuoden taistellut paino-ongelmien kanssa ja kärsin erittäin huonosta itsetunnosta. Kun puoli vuotta sitten erosin pitkäaikaisesta parisuhteesta, laukesi sairaus. Aluksi kyse oli satunnaisesta ahmimisesta, joka on koko ajan pahentunut ja nyt voi kutsua bulimiaksi. Melkein päivittäistä ahmimista, jonka jälkeen joudun oksentamaan huonon omantunnon vuoksi. Mielessä koko ajan vain se, että pitäisi laihduttaa. Kamala kierre. Olen normaalipainon ylirajoilla, joka kohta menee ylipainon puolelle.
Olen hakenut apua, mutta tuntuu, että asiaa ei kovin vakavasti oteta. Haluan parantua, mutta tuntuu, että en millään saa syömistä hallintaan. Kenelläkään minkäänlaisia vinkkejä, kuinka olette sairauden päihittäneet? Kaikista inhottavinta on se, että olen löytänyt ihanan miehen, mutta en asiasta uskalla vielä kertoa, ja pelkään, että kaikki menee pieleen ellen saa itseäni pian kuntoon .
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik113545MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar691886Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5421578Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin811204Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja611002Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s33968Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt214888Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o60833- 171824
Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3768