Joo eli ajattelin kertoa oman tarinan vaikka tiedänkin jo kaikkien vastaukset, mutta silti tää on vaan niin vitun vaikeeta.
Oltii yhessä viisi vuotta. Jätkäni muutti luokseni kun olin juuri muuttanut omaan asuntoon. Minulla oli kaikki uudessa asunnossani ja elämässä kaikki hyvin.
Jätkäni muutti äitinsä luota tv mukanaan vaikka olikin minua vanhempi. Muutettiin vuodenpäästä yhteiseen asuntoon, jota rakennettiin yhdessä neljä vuotta. Jätkäni petti minua suhteemme aikana useiden "ystävieni" kanssa. Muutenkin hän sai narsistisia piirteitä päivä päivältä lisää. Kaikki oli minun vikani vaikka yritin kaikkeni ja annoin hänelle kaikkeni. Jopa anteeksi kaikista pettämisitä kavereideni kanssa. Minulta meni suhteemme aikana kaikki ystävät, miespuolisetkin ovat nykyään hänen ystäviään..
Hän jätti minut kuukausi sitten kuin salama kirkkaalta taivaalta ja minä muutin vaatekassini kanssa siskoni luo. Myös eläimet jäivät hänen luokseen. Lähdin lomalle etelään jonka hän yritti pilata soittelemalla koko ajan. Loman puolivälissä hän lähetti minulle tekstiviestin että tapailee erästä tuttuani, jolle olin juuri eron jälkeen tilittänyt tunteitani. Taas yksi kaveri lisää!!!!!
Lomani oli yhtä helvettiä! Ja kaikesta tästä paskasta huolimatta rakastan häntä enkä pääse eroon siitä kaikesta mitä meillä oli. Ihmettelen joka yö, miten joku ihminen voi tehdä toiselle noin? Eikö meidän viisivuotta merkinnyt mitään? Asunto ja eläimet jäävät hänelle, ja minä voimattomana joudun alkaa rakentaa kaikkea alusta.. Mistä saada ne voimat ja elämän ilo takaisin? Millon tää suru ja ahdistus loppuu?? Olen yrittänyt ajatella kaikkea pahaa mitä hän on tehnyt elämälleni, mutta sekään ei auta!! Rakkaus häntä kohtaan voitta kaiken. Ja katkeruus. Miten päästä eroon kaikesta?
Oltii yhessä viisi vuotta. Jätkäni muutti luokseni kun olin juuri muuttanut omaan asuntoon. Minulla oli kaikki uudessa asunnossani ja elämässä kaikki hyvin.
Jätkäni muutti äitinsä luota tv mukanaan vaikka olikin minua vanhempi. Muutettiin vuodenpäästä yhteiseen asuntoon, jota rakennettiin yhdessä neljä vuotta. Jätkäni petti minua suhteemme aikana useiden "ystävieni" kanssa. Muutenkin hän sai narsistisia piirteitä päivä päivältä lisää. Kaikki oli minun vikani vaikka yritin kaikkeni ja annoin hänelle kaikkeni. Jopa anteeksi kaikista pettämisitä kavereideni kanssa. Minulta meni suhteemme aikana kaikki ystävät, miespuolisetkin ovat nykyään hänen ystäviään..
Hän jätti minut kuukausi sitten kuin salama kirkkaalta taivaalta ja minä muutin vaatekassini kanssa siskoni luo. Myös eläimet jäivät hänen luokseen. Lähdin lomalle etelään jonka hän yritti pilata soittelemalla koko ajan. Loman puolivälissä hän lähetti minulle tekstiviestin että tapailee erästä tuttuani, jolle olin juuri eron jälkeen tilittänyt tunteitani. Taas yksi kaveri lisää!!!!!
Lomani oli yhtä helvettiä! Ja kaikesta tästä paskasta huolimatta rakastan häntä enkä pääse eroon siitä kaikesta mitä meillä oli. Ihmettelen joka yö, miten joku ihminen voi tehdä toiselle noin? Eikö meidän viisivuotta merkinnyt mitään? Asunto ja eläimet jäävät hänelle, ja minä voimattomana joudun alkaa rakentaa kaikkea alusta.. Mistä saada ne voimat ja elämän ilo takaisin? Millon tää suru ja ahdistus loppuu?? Olen yrittänyt ajatella kaikkea pahaa mitä hän on tehnyt elämälleni, mutta sekään ei auta!! Rakkaus häntä kohtaan voitta kaiken. Ja katkeruus. Miten päästä eroon kaikesta?
Vastaukset 9
Vanhimmat
helvetin takia annoit asuntosi hänelle?
sivu
www.narsistienuhrientuki.info
Ainoa oikea vastaus lienee: hankkiudu eroon koko miehestä, lopullisesti.
Sen varmaan tiedät itsekin.
Mitä nopeammin ja täydellisemmin lopetat koko suhteen, sitä nopeammin paranet ja elämäsi alkaa uudelleen.
Älä luovuta hänelle mitään omaisuuttasi! Asuntosi on sinun, hänellä ei ole mitään perustetta sitä vaatia itselleen! Olet hullu jos annat hänelle kaiken ilmaiseksi. Sinun ei kuulu joutua "rakentamaan kaikkea alusta."
Kyllä ihmiset voivat tehdä toisilleen ilmeisesti ihan mitä vaan ja pahimmat ihmisistä tekevätkin vaikka mitä ja saavat vielä toisen luulemaan että heissä ei ole mitään syytä ja että heitä kannattaa edelleen rakastaa. Heivaa tuollainen paska! Et tule ikinä olemaan onnellinen, jos roikut kiinni tuossa miehessä.
Heivaa myös kaverit, joiden kanssa yhdessä mies on sinua pettänyt. Oikeita ystäviäkin on olemassa samoin kuin on hyviä miehiä.
..olen itse aivan samassa jamassa,9vuotta kestänyt suhde,josta jäi kaksi pientä lasta loppui juuri tällä viikolla...sama juttu,mies on täysi sika ja alkoholiongelmainen,mutta edelleen kaipaan..ja ihmettelen,miten pääsen elämässä eteenpäin,jaksamisia sulle!
Lueskelen näitä juttuja..Itse ole 23 vuoden piinassa enkä pääse millään eroon..miksi..vaikka mies on alkoholisti, jota tosin itse ei myönnä..ryypätessään kännää aina kunnolla ja haukkuu minut ja ystäväni erittäin pahasti "kelvottomaksi". Olen niin "helvetin tyhmä ja helvetin olematon ihminen, miksi jatkaa? en jaksaisi alkaa jakaa omosuutta ja odotan joka päivä ja viikko, kuinka kauan lapseni joita on kaksi vielä tarvitsevat isää..hän kuitenkin on jotekin hyvä isä? Olen nyt päättäänyt. että kaksi vuotta vielä kestän jos pysyn hengissä... sitten jatkan omaa elämääni...
Moikka!
Kohdallesi on siis sattunut oikea mätämuna. Rakkaus on siitä kiero juttu, että se vetää verhot silmien eteen. Kurkista hieman mitä niiden takana on ja huomaat, että olet rakastunut aikoinaan väärään henkilöön. Et silti voi mitään omille tunteillesi ja siksi olo onkin tuskastuttavan avuton. Jos tämä tapaus sinua rakastaisi hän ei käyttäytyisi noin. Olet nuori ja todennäköisesti terve. Älä anna tapauksen pilata loppuelämääsi, hän on sitä tehnyt jo systemaattisesti 5 vuotta. Salli itsellesi ajatella niitä rakkauden tunteita ja tiedosta silti, että ko. rakkaus ei ole järkevää. Ala arvostaa itseäsi tunteista huolimatta. Näin prosessoit kokoajan eroa ja alat oikeasti tajuta ettei kohde ole alunperin osunut oikein. Muista että et voi muuttaa kohdetta, eikä tommonen kaveri muutu vaikka kuinka vakuuttais. Itse olin hankalassa suhteessa 8 vuotta ja repi haavoja sydämeen. Teit oikein kun otit etäisyyttä, teit oikein kun hait apuja, vielä kun saat järkevän ihmisen rinnallesi ja voit antaa jonkun ulkopuolisenkin vähän arvioida tilannetta pääset yli koko tyypistä. Oikea rakkaus ei sammu koskaan se vain ikääntyy. Siten voit samalla alkaa rakentaa uusia juttuja. Koita miettiä mistä omista tekemisistä ne suupielet aina on ylöspäin kääntynyt. Hemmottele itse itseäsi, paskafiilis voi tulla välillä useinkin, mutta älä anna periksi. Aikamoisia "kavereita" jos on vielä joku jäljellä niin pidä lujasti kiinni. Saat kaiken ilon ja onnen takaisin kun pääset yli entisestä rakkaudesta, rakastut uudelleen ja jäljelle jää paljon muistoja. Hyviä ja huonoja se sitä elämää.TSEMPPIÄ. :)
Jätkistä ei ole kuin harmia, ne on just tuollaisia yön ritareita ja sutenöörejä.
Ota mies ensi kerralla.
Saman kaavan mukaisen helvetin elin minäkin, sitä kesti jopa 6 vuotta. Minut jätettiin puhelimessa ilman mitään selitystä ja samassa tyyppi kertoi yhteisille tutuille tapailevansa työkaveriaan, parin kuukauden päästä menivät kihloihin ja muuttivat yhteen..."entinen tuttu" paljasti vaikka en halunnut tietää. Hengissä siitä selviää... vaikka kamalan pahalle se tuntui (ei sitä voi selittää)... nyt siitä on jo reilut puolitoista vuotta. Aika parantaa... toiset nopeammin, toiset hitaammin. Minun elämä on ollut täydellistä yksin. Ja yksin ajattelin jatkaa tätä matkaa. Ja unohda "kaverit yhteisestä menneisyydestä"! Punnitse tarkkaan, ketkä yhteisistä ystävistä ovat ystävyytesi arvoisia. Minulla ei ollut kukaan. Tsemppiä! Elämä voittaa aina. Onneksi pääsit eroon siitä tyypistä noin pian. Älä tee sitä virhettä, että otat hänet takaisin.
sun kavereita??? V****N kivoja "kavereita"... Onneks mulla ei ole ainuttakaan kaveria, joka tekis mulle tollasen tempun... :O Tsemppiä ja onnea uuteen elämään =)