Huh, nyt se on sitten ohi. En jaksanut enää, vaan irtisanoin itseni. Ei mulla ole edes toista työpaikkaa vielä..en vaan voinut enää jatkaa työpaikassani. Vaikka kuinka olin aina iloinen ja ystävällinen ja ahkera, ei se riittänyt. Tunsin itseni ulkopuoliseksi, muilla työntekijöillä oli oma piirinsä johon mulla ei ollut asiaa. Kun olin lomalla, mua haukuttiin ja parjattiin asiakkaiden kuullen. Kukaan ei kertonut työasioista, eikä kyllä mistään muustakaan..esimerkkejä olis vaikka kuinka paljon. Monesti kyllä on mieleen tullut, että mitä vikaa mussa on, kun näin kohdellaan, mitä teen väärin? Asiakkaat ovat kuitenkin aina pitäneet minusta ja saan kehuja ystävällisyydestäni ja iloisuudestani. Ei ymmärrä. Kai sitä pitäisi vaan jatkaa elämää eteenpäin, eikä enää stressata itseään noilla asioilla.
Irtisanouduin
...
4528
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ihan tuttua. lisäksi minulla pomo painosti lähtemään koska halusi kaverinsa tilalleni ja niin kävikin.
että pääsitte pois. Pahinta mitä voitte itselleenne nyt tehdä on latistaa omaa mieltänne. Joskus sairas työyhteisö sairastuttaa ja terveet lähtee ajoissa. Sitäpaitsi yhden oven sulkeminen avaa usein ja isolla todennäköisyydellä monta uutta ovea. Ennen pitkään.
sain tarpeekseni työkavereiden mäkätyksistä.
Pomoni tiesi asiasta, mutta ei liiemmin puuttunut asiaan.Mulle riitti.Kaksi päivää sen jälkeen kun irtisanouduin, tietämättä uudesta työpaikasta sain uuden tehtävän, jossa olen tällä hetkellä ja viihdyn HYVIN!!!
Irtisanouduin myös muutama kuukausi sitten aivan kammottavasta työpaikasta. Työ sinänsä mielekästä, mutta luonne ei antanut periksi katsella vierestä kun vanhat kurmut kyykytti nuorempia. Onneksi lähdin, sillä nyt tervehenkisessä työpaikassa jossa työ maittaa ja energiaa riittää työpäivän jälkeenkin koto touhata yhtä ja toista! Aiemmin vain oli aina niin väsynyt kun ahsiti se ilmapiiri siinä edellisessä kurmu-paikassa.