Lueskelin tuossa noita kaikenlaisia kirjoituksia uskottomuudesta. Miksi näyttää siltä, että uskottomuudesta/uskollisuudesta on tullut parisuhteen avainkysymys? Ei se ole. Parisuhteessa on triljoona muutakin asiaa kuin uskollisuus. Esimerkiksi toimivuus.
Tällä hetkellä vi..taa taas ihanasti, koska parahin mieheni on niin saamaton kodinhoidossa. Okei. On niitä pahempiakin tapauksia ja suhteita, joissa mikään ei oikein toimi, mutta MINULLE olisi tärkeää saada mieheni esim. oma-aloitteisesti pesemään pyykkiä. vaikkapa kolme kertaa viikossa. Kuten myös paljon muuta. Voisin oikeastaan vaihtaa (väliaikaisesti, kokeilumielessä) mieheni johonkin toiseen, uskottomaan, joka hoitaa kotityöt kunnolla.
Tällä hetkellä vi..taa taas ihanasti, koska parahin mieheni on niin saamaton kodinhoidossa. Okei. On niitä pahempiakin tapauksia ja suhteita, joissa mikään ei oikein toimi, mutta MINULLE olisi tärkeää saada mieheni esim. oma-aloitteisesti pesemään pyykkiä. vaikkapa kolme kertaa viikossa. Kuten myös paljon muuta. Voisin oikeastaan vaihtaa (väliaikaisesti, kokeilumielessä) mieheni johonkin toiseen, uskottomaan, joka hoitaa kotityöt kunnolla.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Olet!
Oletpa oivaltanut ainakin yhden asian ihan oikein. Toimivuus suhteessa on tärkein, eikä suinkaan joku pilkuntarkan mustasukkaisuuden vahtima uskollisuus.
Voisin tulla luoksesi vaihto-oppilaaksi ja voísin kyllä pestä pyykitkin, tai konehan ne pesee. Ruoanlaittokin sujuu ja muut kotihommat, olen niitä kymmenkesäisestä tottunut tekemään päivittäin.
Elämäähän tämä vain on ja ei kai se luttero siitä kulu jos joku toinenkin sitä käy puikottamassa. Kunhan ei vain ala liikaa viemään se toinen suhteesta. Minä en paljon anna arvoa satunnaiselle seikkailulle jossa kaksi varsinkin kännissä tuhertaa pissavehkeittensä kanssa.
Siinä ei isoja ennätä tapahtua.
Ja uskon, että suurin osa pettämisistä tapahtuu jotenkin tällä tavalla. Ja aamulla onkin se kiihko vaihtunut häpeäksi....
Kyllähän parisuhteessa pitää touhuta yhdessä molempien kaikkia yhteisiä asioita.
Tunnustan, kyllä että yksi asia on mitä en ole koskaan oppinut oikein tekemään: silittäminen.
Siis tarkoitan sitä silitysrautahommaa.
Perkele, että tuleepa paidasta kerralla surkean näköinen kun hetken huitelen sitä raudalla.
Mutta muuten silittelen kyllä naistani ihan vaikka mistä, eikä naisesta tule niin surkean näköistä, päinvastoin.
Kaikenkaikkiaan oli mukava tuo sinun viestisi, eikä sitä varmaan ihan todesta tarvitse tiukkapipoisten ottaakaan.
Mutta partiopoika on täällä pyykille valmiina.
:-))))
partiopoika, että olet siellä jos tilanne kotona käy vallan sietämättömäksi..
Toki miehessäni on kosolti niitä hyviäkin puolia, joista parhaimmistoon kuuluu juuri tuo, ettei hän pilkuntarkasti vahdi tekemisiäni ja menemisiäni. Ymmärtää jopa sekopäisimmätkin selitykseni miten jouduin paikkaan B, kun A:han piti mennä :). Tukee minua ylläpitämään mitä erikoisempia ystävyyssuhteita (kumpaankin sukupuoleen), joita moni mies kävisi moittimaan ja arvostelemaan, tai kauhistuttaa pelkkänä ajatuksenakin, JOPA kieltämään.
Miehenikin hallitsee minun silittelyn mitä mielikuvituksellisimmista paikoista. Extrabonuksia saan sen jälkeen, kun purnaan hänen saamattomuudestaan kotiaskareissa, joten kai hänellä jonkinlainen omatunto on..
Kuten sanoit niin toimivuus on parisuhteessa tärkeintä, vaikka toinen ei joka asiassa toimisikaan juuri prikulleen niinkuin itse haluaisi hänen toimivan. Itseasiassa "täydellisesti" toimiva parisuhde olisi todella tylsä.
...ja sitten ripustamaan pyykit kuivumaan...
se pyykinpesu on seksiä tärkeämpää :))
tässä ruikutan, kun seksi on minulle tärkeämpää kuin pyykinpesu! Mutta niin se on, että JONKUN ne pyykit on pestävä ja se joku on aina minä. Niinkuin kaikki muutkin kotityöt ja se herättää TYYTYMÄTTÖMYYTTÄ. Kaikkeni olen tehnyt saadakseni mieheni tajuamaan tämän, mutta kun ei niin ei.
Kannaltani olisi siis parempi vieraissa juokseva mies, joka hoitaa kotityöt. Siinä sivussa hän tietysti tyydyttäisi minutkin ;D.
Eli sun miehesi ei tee mitään kotona.Itse teen kaikkea muuta paitsi kaikki vaatehuoltoon liittyvä.Joskus kyllä tuntuu että ei kotityön arvostaminen juuri makkarissa näy.
etkö millään saisi tuota nykyistä miestä käymään vieraissa, jos sitten hoitaisi ne kotihommatkin. Ei tarttis miestä vaihtaa.
Se vaan ei oo varmaa, että sinutkin jaksaisi hyvänä pitää, mutta kannattaa ehkä yrittää.
Luovaa ongelmanratkaisua! :))
Jotkut ei vaan osaa olla tyytyväisiä...
Jospa kokeilisit sitä että jätät ne kotityöt tekemättä...Kato rupeeko työn teko maittaa...
Sinun kannattaa olla hyvin onnellinen siitä, että olet saanut uskollisen, viisaan ja suvaitsevaisen miehen itsellesi. Näissä turvallisissa kuvioissa Sinun on äärimmäisen helppoa täällä rehennellä sillä, että voisit vaihtaa miehesi uskottomaan pyykkäriin. Näinköhän vaan haluaisit???
Kokemuksesta tiedän, että miehen uskottomuus on vaimolle pahinta, mitä maailmassa voi sattua, ja hän ei pääse siitä taakasta ja häpeästä ikinä eroon. Vaikka suhde saadaankin korjattua käyttökelpoiseen kuntoon, niin aina se toinen nainen siellä pohjalla kaivertaa.
Oletkohan ihan tosissasi siinä, että vaihtaisit kunnollisen miehesi uskottomaan pyykkäriin!!! Jos pystyt tämän ilman henkisiä kärsimyksiä tekemään, niin olet täysin tunteeton tyyppi, eikä Sinun nykyinen miehesi merkitse Sinulle henkisesti mitään. Olet siis mennyt parisuhteeseen jostakin muusta syystä kuin rakkaudesta, ehkäpä rahasta. Näistä rahasta suhteeseen (lyhytaikaiseen) menneistä naisista käytetään tiettyä nimitystä.
PS. Oppii se Sinun nykyinenkin miehesi vieraissa käymään, jos jatkuvasti niistä kotitöistä vaahtoat.
En tietenkään vaihtaisi miestäni pelkästään uskottomaan pyykkäriin. Täytyisi hänen hoidella osuutensa muistakin kotitöistä ;D. Tällä hetkellä vaan mieltäni kaivertaa enemmän kotityöt kuin mitä kaivertaisi toinen nainen. Näin se on, vaikken todellakaan ole tunteeton ihminen, miehelläni ei juurikaan ole rahaa enkä itsekään olisi muutama vuosi sitten uskonut, että tänään ajattelen näin.
Olen miehestäni henkiset kärsimykseni kärsinyt. Kärsin ne omasta aiheettomasta mustasukkaisuudestani ja miehen työ- ja vapaa-ajankiireistä, joihin minulla ei ollut mitään sanottavaa. Hoidin vuosia lapsemmekin yksin, kodin lisäksi. Jos mieheni SILLOIN olisi ollut uskoton, olisin miettinyt eroa. Ajoitus on kaiken a ja o!
Mietin tässä moniko mies kokkaa, pyykkää, silittää, siivoaa, imuroi ym. vaimon löhötessä sohvalla väsyneen näköisenä toistellen "oli raskas päivä töissä" "en saanut hyvin nukuttua" ja kaikkia muita kuluneita tekosyitä vuodesta toiseen? Voisi ensin tulla miehellekin ero mieleen. Mutta eroaminen olisi huono ratkaisu tilanteessa, jossa vaimo on muilta ominaisuuksiltaan huippuluokkaa.
Henkinen sietokykyni on siis päivittäin lujilla, koska mieheni ei hoida velvollisuuksiaan kotona. Helpotus olisi jos hän ne hoitaisi, olisi muuten yhtä miellyttävä kuin nyt, vaikka hänellä olisi toinen nainen. Että tällainen yhtälö.
Mieluisin vaihtoehto tietysti olisi, ettei mieheni olisi uskoton ja hoitaisi kotityötkin, mutta jos jostain on tingittävä niin...
mä hoidan lapsia,siivoan,pesen pyykkiä,silitän,ruokaa valmistan;ei pika ruokia remontoin,korjaan eli ihan mitä vaan.ei se vaan auta,seksuaalisesti
Totta turiset.
Et vaan ottanut huomioon sitä, että monilta ihmisiltä menee fiilikset, kun kumppani pettää. Silloin on sama toimiiko suhde vai ei.
Jos fiilikset on menny, niin silloin rakkaus alkaa kuihtua vitutuksen myötä ja suhteesta tulee tarpeeton. Silloin on sama paljonko pettäjä pyykkää, ei nimittäin kodinhoitointo enää auta.
Ei nyt ihan mielestäni.
Voin tietyssä määrin samaistua Annakaisaan. On aivan sama mistä ne vitutukset suhteeseen tulee, mutta ajanmyötä ne vaikuttavat rakkauteen. Toisia kismittää uskottomuus, toisia pyykkäämisen puute.
Pahin vaihtoehto tietysti on, ettei kumppani hoida kotona mitään, kohtelee toista tylysti ja on myös uskoton. Siitä ei kyllä tulisi mitään.
ei ole vaikea löytää, kuten sen täälläkin näkee. Tervemenoa vaan uskottoman kanssa yhteen.