ulkonäöstä!!

Baarista kotiin... :)
Mulla on ongelma! Oon tavannut miehen netissä joka noh, ei ole mikään maailman komein.. ensin ajattelin hänestä et hyi yök, mut sit ihastuin luonteeseen ihan 1-0... ja ulkonäkökin on alkanu tuntua siedettävämmältä.En oo itsekään tosiaan mikään kaunotar enkä haluaisi olla pinnallinen.. mut silti olen.. ja se johtuu suurimmaksi osaksi ulkopuolisten suhtautumisesta.. ystävät on kaikki sellaisia et miehen pitää olla komea jne muuten ei kelpaa... itseäkin hävettää tän miehen ulkoiset muodot, yritän koko ajan vihjailla sille että jos nyt vaihtaisit ton paidan hyihyi leikkaa hiuksesi.. jne :( en halua olla ilkeä mut itsetunto on huono. Mä en tiedä mitä tehdä, haluisin voimaa ajatella itse ja tehdä mitä itse haluan, mutta ongelma onkin etten tiedä mitä haluan.. välillä oon tosi ihastunut häneen välillä taas ihan epätoivoinen että enhän mitenkään voi olla tuollaisen kanssa, mitä kaverit ja sukulaiset ajattelisi! pitäähän minulla nyt olla edustava mies et kaikki näkee että jopa tällainen luuseri koulukiusattukin on saanut upean miehen... eikä mitään rumilusta. Voi hyvä luoja millainen ihminen oon! :( miten saan itsestäni taas hyvän ihmisen? en voi ajatuksilleni ja tunteilleni mitään. En vain voi! Mitä siis teen? auttakaa edes joku.. onko kukaan ollut samanlaisessa tilanteessa? samanlainen ääliö kenties kuin minä joka välittää mitä muut ajattelee?
ystäväni ei tottakai sano mulle mitään.. mut ahdistaa pelkkä ajatuskin kun näkisin niiden naamasta et "hyi kauhee toi on tollaisen hirveen kans kyl on säälittävää" en kestä sitä.. oon aina ollut "ikuinen häviäjä" sellainen jota on katsottu halveksuvasti... en kestä sitä... mut oon ihastunut tähän poikaan kuitenkin mut en pysty rakastamaan sitä 100%sesti sen takia miltä se näyttää.. saati olemaan sen kanssa... voi herraisä, auttakaa nyt mua, olen päästäni laho !!! =D

Mitä te ajattelette jos nainen on saman pitunen ku mies, mut vähänreippaamman kokoinen ja mies sit taas hoikka? nauratteko kadulla? voi ei sanokaa nyt mulle et olen hiljaa! yhh.. inhoan itseäni.. menen nukkumaan! sammutan tän typerän pääni.................
111536
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

juh. tuo teksti olisi voinut tulla aivan hyvin minun päästäni, paitsi että ei ne ihastumani naiset mitenkään hirveitä ole olleet :)

Jotenkin vain tarve edustaa ulospäin, ja se, etten voi olla ottamatta huomioon muiden mielipiteitä, sekä ehkä myös pelko siitä, että ihastuminen on vain sitä iänikuista epätoivoista takertumista "kunhan johonkin joka edes vähän välittää".

Olo on välillä aika hirveä, kun tajuaa kuinka pinnallinen sitä on. En kuitenkaan haluaisi tyytyä naisessa johonkin, vain saada itselleni parasta! Se ei luonnollisestikaan tarkoita samaa kuin maailman paras tai jotain, vaan minun mielestäni minulle paras. Väillä tuntuu, että sitä on vain ylimielinen ja nirppanokkainen paska, kun ei jokin ulkoinen seikka, tai vastaavasti joku pieni luonteenpiirre miellytä ja aiheuttaa sen, etten ole ihan täysillä mukana, vaikka muuten olisi aivan ihana nainen :(

Oikeastaan minun kai pitäisi taipua siihen ajatteluun, jota monet tuntuvat harrastavan, että jos ei itse ole täydellinen, niin ei pidä hakeakaan sellaista, vaan tyytyä "oman tasoiseen". Sekään ei vaan jotenkin tunnu oikealle. On varmaan vain parempi olla ihastumatta keneenkään ja varsinkin torjua kaikki, ettei joku vahingossa joudu kärsimään tällaisesta hirviöstä..

Äänestä
  • Niin. Tuli vain mieleen vielä, että omalla kohdallani ehkä tämä tilanne johtuu siitäkin, etten vieläkään oikein tiedä, mitä haluan. Kun ei vielä sitä tiedä, niin hankalapa sitä on alkaa mihinkään, kun se ei ole ollenkaan varmaa, mitä seuraavana aamuna toisesta ajattelee. Jospa minakin vielä kasvaisin sen verran ihmisenä, että se joskus olisi mahdollista tietää, mitä elämältään haluaa :)

    Äänestä

...on katsojan silmässä!

Sanonpa vain, että voi hyvänen aika!
Jos siis tosiaan välität hänestä, niin miks ihmeessä annat ympärillä olevien ihmisten vaikuttaa mielipiteeseesi?
On aivan sama, mitä muut ajattelevat, jos olet itse sinut mielipiteesi kanssa. Jos vain kokoajan ajattelet, mitä muut ajattelee, et voi olla terveessä suhteessa.
Kannattaisi aikast nopeesti päättää, mitä häneltä haluat tai voitko ylipäätään näyttää häntä kenellekään. Mitä pidemmälle aika kuluu, sitä vaikeampaa sulla on lopettaa suhde. Edellyttäen tietysti, että oot ite niin päättänyt tai ystäväsi ovat ajaneet sut siihen pisteeseen. Mietipä toisen osapuolen tunteita siinä kohtaa. Kyllä hänkin varmaan ihmettelee, mikä meni vikaan, jos niin käy!

Kerrot, että oot yrittäny vihjata hänelle, että hän vois tehä itelleen jotain. Jos pikku vihje ei mee perille, niin kandeis sanoo suoraan. Miehet saattavat välillä olla hippasen "hidasälyisiä". Joten sanot suoraan hänelle, mitä vois tehä itelleen! Hänen ei siitä pitäis ottaa hernettä nenäänsä. Riippuu tietysti millaiseen sävyyn asioista puhutaan.

Naisen ja miehen pituuserosta on mielipiteitä todennäkösesti aikast paljon. Ite oon sitä mieltä, ettei väldesti haittaa, vaikka nainen olisikin pidempi.

Sun kandeis nyt ihan tosissaan miettii ihan ite oma mielipide asoista, eikä antaa ympäristön tehdä sitä sun puolestas. Itehän sä elämäsikin elät! :)

Tsemppiä syksyyn! :)

ElwoodBlues

Äänestä
  • Voi kun se oiskikin noin helppoo :( Mä en tosiaan tiedä mitä ajattelen hänestä... oon kuitenkin ollut kauan yksin niin tulee väkisinkin mieleen et takerrunko häneen vain siksi että olisi edes joku.. vai välitänkö ihan tosissaan... Tunteet on niin kovin sekaisin!
    Ja sulle Mies, puhuit asiaa... minäkään en tosiaan ole mikään missi ja silti haikailen ns. itseäni korkeamman tasoisten miehen perään... voi että kun vois vain unohtaa kaikki muut ihmiset ja elää niinkuin itseä huvittaa välittämättä muista.. mutta.. voi voi.. ei oo helppoa ei :P

    Äänestä

  • aloittaja kirjoitti:

    Voi kun se oiskikin noin helppoo :( Mä en tosiaan tiedä mitä ajattelen hänestä... oon kuitenkin ollut kauan yksin niin tulee väkisinkin mieleen et takerrunko häneen vain siksi että olisi edes joku.. vai välitänkö ihan tosissaan... Tunteet on niin kovin sekaisin!
    Ja sulle Mies, puhuit asiaa... minäkään en tosiaan ole mikään missi ja silti haikailen ns. itseäni korkeamman tasoisten miehen perään... voi että kun vois vain unohtaa kaikki muut ihmiset ja elää niinkuin itseä huvittaa välittämättä muista.. mutta.. voi voi.. ei oo helppoa ei :P

    ....tuo takertuminen!

    Pitkän suhteen jälkeen olen ollut kohta neljä vuotta sinkkuna! Ensimmäiset pari vuotta oli sanalla sanoen yhtä tuskaa, johtuen juuri tuosta "takertumisen" halusta tai tarpeesta, että joku pitäisi olla lähellä.
    Nyt kun oon päässyt siitä yli, niin joskus tuntuu siltä, että kandeeko enää ketään lähelleen päästääkään...
    Ihmismielestä ei aina ota selvää!

    Kunhan saat ensin omat tunteesi selvitettyä, niin on helpompi jatkaa. Se ei oo helppoo, mutta helpottaa kummasti kun vain jaksat sitkeästi, etkä lannistu!

    Tsemppiä sulle syksyyn! :)

    Äänestä

Mun mielestä turha tommosta miettii, että "mitähän nyt muut ajattelee". Oma onnellisuushan tärkeä. Antaa muiden vaan etsiä sitä unelmiensa prinssiä/prinsessaa jota eivät kuitenkaan välttämättä löydä. Mutta siis ikinä en oo silti kenenkään kuullu sanovan, että "onpas tollakin tosi ruma mies/nainen". Oot ja näytät että oot onnellinen hänen kanssaan, niin ne vaan korkeintaan kadehtii sua.

Sitäpaitsi naisen on helppo muuttaa miehessä vaikka hiustyyliä ja vaatetusta. Lähette yhdessä kauppaan ja sanot vaikka, että toi paita ois tosi kiva sulle ja ostatte sen.

Äänestä

Mitä hittoa sä välität siitä mitä mieltä muut on, sinä pidät sen miehen jos sydämes siitä miehestä tykkää ja sillä siisti. Ei siinä oo muilla nokan koputtamista, ne ulkopuoliset on niin yltiöpinnallisia! Ei järkevä ihminen kysy lupaa eikä mielipidettä ulkopuolisilta että kannattaako olla tämän ja tämän näköisen kanssa. Jos olisi kyse käytöksestä niin sitten vois jo kyselläkin hieman mutta silti pitää oman päänsä.

Äänestä

..kantsii ajatella sillein, että sun ystävät ja sukulaiset arvostaa sua vaan entistä enemmän, kun ne tajuu, ett sä et kannata pinnallisia arvoja, vaan sisin on tärkein. Sitä paitsi sitten ku ne ite tutustuu tähän mieheen ja näkee sen olevan fiksu tyyppi, harmittelevat ite sitä, ettei heillä ole ketään. Älä jää yksin noin hassun syyn takia -harmittelet sitä vain myöhemmin! Sitä paitsi ajan kanssa pystyt pikkasen muuttamaan tätä miestä ulkonäön suhteen, kun silleen kauniin naisellisesti ohjailet häntä :). (Ei nalkuttaen tai pakottamalla.) Yleensä ihmiset tutustumisen myötä eivät enää niin kauheasti ajattele ulkonäköä muutenkaan. Ja onhan siinä sekin hyvä puoli, että ei sitten ole kaikki muut naiset koko ajan vokottelemassa miestäs, jos se ei oo ensisilmäykseltä sillä tavalla kiinnostava.

Oikeesti sua arvostetaan ja kunnioitetaan loppujen lopuks enemmän, jos nimenomaan oot välittämättä muiden mielipiteistä. Ole oma itsesi ja nauti elämästäs, siitä, että saat olla ihmisen kanssa josta välität ja joka välittää susta. Ei se ulkonäkö enää vuosien (kuukausien?) päästä oo mikään juttu sulle eikä kellekään muulllekaan, ellet sitten ite siitä tee isoa numeroa. Kaveris on tosi lapsellisia, jos ulkonäkö merkitsee niin paljon. Älä sä oo, vaan oo heidän yläpuolellaan tässä asiassa! Oot fiksumpi!

p.s. jos nään kadulla mainitsemasi näköisen pariskunnan, aattelen vaan hymyillen, ett tosi kiva, että nuokin ovat löytäneet toisensa. Itse asiassa tiedän yhden vastaavanlaisen pariskunnan ja ovat naimisissa ja toisilleen sopiva pari :).

Äänestä

hei, ole iloinen siitä että olet oikeasti ihastunut tähän kundiin! Eikä siinäkään kyllä ole mitään vikaa jos ryhdyt hänen "stylistiksi". Hienotunteisesti toki. Luultavasti hän ei vain piittaa ulkonäöstään hirveästi, joten jos hän tajuaa että sinulle olisi tärkeää että hän huolehtisi siitä vähän enemmän hän saattaa suostua siihen. sun pitää vain tehdä se hienotunteisesti ja silleeen positiivisesti, niinku että tämmönen vaate olis sun päällä tosi makeen näköinen, ja niin edelleeen. ei mitään hyitä ja huita, vaan iloisesti ja positiivisesti.
Ja kuule siitä että mitä muut sinusta ajattelevat - niin voin kertoa sinulle että jos tietäisit kuinka vähän sinun ongelmiasi ja valintojasi ajattelevat niin hämmästyisit. jokainen on loppujen lopuksi itseään täynnä. ei todellakaan kannata miettiä mitä muut ajattelevat. itseään kuitenkin projisoivat sinuunkin, niinä harvoina hetkinä kun ne sinun elämääsi miettivät. anna palaa vaan ja eläköön rakkaus!

Äänestä

Ei tuossa mitään pahaa ole! Jokainenhan meistä haluaa olla ylpeä kumppanistaan, myönsi sitä tai ei.
Mutta sun ei silti kannata vielä heittää kirvestä kaivoon tuon miehen suhteen..
Tyylitajua voi aina kehittää! En oo ikinä nähnyt niin susirumaa ihmistä etteikö siitä sopivilla vaatteilla saisi edes kohtuullisen näköistä.

Tietty sun pitää olla kohtelias ja varovainen kun yrität parantaa sen tyyliä.
Sen sijaan että halveksit hänen vaatteitaan ja tyrkytytät omia näkemyksiäsi, vaikene kun hänellä on päällään jotain rumaa ja puhkea hillittömään ylistykseen kun hän on pukeutunut hienosti..tai jos edes jokin vaatekappale on mielestäsi hieno.
Kyllä se siitä ajan kanssa paranee kun oot vaan kärsivällinen

Äänestä

Voin kokemuksesta sanoa et mies voi muuttua täydellisesti, ja esimerkkinä käytän itseäni. Olin ennen tukeva ja koulussakin ulkonäöstäni kiusattiin,enkä kiinnittänyt minkäänlaista huomiota pukeutumiseeni.Lukion jälkeen aloin treenaamaan hullunlailla ja vasta ravintolaiässä tavattuani tulevan vaimoni, aloin katsomaan mitä päälleni laitoin.Hän alkoi sanomaan mikä sopii ja mitä ostan, ja ennenkaikkea mikä häntä miellytti päälläni,enkä itse pitänyt sitä mitenkään pahana. Hän oli ensimmäinen nainen jonka kanssa seurustelin ja sitten myös menin naimisiin. Vaimoni ei ollut mikään missityyppi,mutta rakastin ja välitin hänestä sisimmissään ja kaiken lisäksi hänen seurassaan minun oli hyvä olla!

No erohan siitä kyllä tuli, mutta nyt pari vuotta poikamieselämää viettäneenä on kysyntää ollut vaikka muille jakaa. Läski muuttui lihakseksi ja tyyliäni on kehuttu! Nyt seurustelen aivan upean naisen kanssa ja meillä menee hyvin.

Tämän ei ole tarkoitus olla mikään itseni ylistys, vaan rohkaisu siihen...että jos minä voin muuttua niin täydellisesti,nii kyllä voi muutkin!;) Ala vain tehdä selväksi naisellinen näkökulmasi, niin kyllä paksuinkin puupää ymmärtää!;) Toivon onnea teille ja toivon myös ettet anna muiden tulla onnesi tielle!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


epätoivon partaalla oleva t... kirjoitti:

Baarista kotiin... :)
Mulla on ongelma! Oon tavannut miehen netissä joka noh, ei ole mikään maailman komein.. ensin ajattelin hänestä et hyi yök, mut sit ihastuin luonteeseen ihan 1-0... ja ulkonäkökin on alkanu tuntua siedettävämmältä.En oo itsekään tosiaan mikään kaunotar enkä haluaisi olla pinnallinen.. mut silti olen.. ja se johtuu suurimmaksi osaksi ulkopuolisten suhtautumisesta.. ystävät on kaikki sellaisia et miehen pitää olla komea jne muuten ei kelpaa... itseäkin hävettää tän miehen ulkoiset muodot, yritän koko ajan vihjailla sille että jos nyt vaihtaisit ton paidan hyihyi leikkaa hiuksesi.. jne :( en halua olla ilkeä mut itsetunto on huono. Mä en tiedä mitä tehdä, haluisin voimaa ajatella itse ja tehdä mitä itse haluan, mutta ongelma onkin etten tiedä mitä haluan.. välillä oon tosi ihastunut häneen välillä taas ihan epätoivoinen että enhän mitenkään voi olla tuollaisen kanssa, mitä kaverit ja sukulaiset ajattelisi! pitäähän minulla nyt olla edustava mies et kaikki näkee että jopa tällainen luuseri koulukiusattukin on saanut upean miehen... eikä mitään rumilusta. Voi hyvä luoja millainen ihminen oon! :( miten saan itsestäni taas hyvän ihmisen? en voi ajatuksilleni ja tunteilleni mitään. En vain voi! Mitä siis teen? auttakaa edes joku.. onko kukaan ollut samanlaisessa tilanteessa? samanlainen ääliö kenties kuin minä joka välittää mitä muut ajattelee?
ystäväni ei tottakai sano mulle mitään.. mut ahdistaa pelkkä ajatuskin kun näkisin niiden naamasta et "hyi kauhee toi on tollaisen hirveen kans kyl on säälittävää" en kestä sitä.. oon aina ollut "ikuinen häviäjä" sellainen jota on katsottu halveksuvasti... en kestä sitä... mut oon ihastunut tähän poikaan kuitenkin mut en pysty rakastamaan sitä 100%sesti sen takia miltä se näyttää.. saati olemaan sen kanssa... voi herraisä, auttakaa nyt mua, olen päästäni laho !!! =D

Mitä te ajattelette jos nainen on saman pitunen ku mies, mut vähänreippaamman kokoinen ja mies sit taas hoikka? nauratteko kadulla? voi ei sanokaa nyt mulle et olen hiljaa! yhh.. inhoan itseäni.. menen nukkumaan! sammutan tän typerän pääni.................

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu