Suomelle Jäämeri tärkeä

Jos Suomi avaa rajakiistan Venäjän kanssa, voi olla, ettei Nato ota enää meitä jäsenekseen ennen kuin lopullinen sovinto on tehty. Se on kaikkein vaikein kysymys Jäämeren saamiseksi takaisin.

Stalin olisi joutanut sotasyylliseksi, sillä hänhän aloitti osaltamme toisen maailmansodan hyökkäämällä kohti muka Mainilan laukausten vuoksi. Talvisodasta alkoi koettelemus, jonka vuoksi menetimme alueitamme.

Vetosolmu kirjoitti:

Stalin olisi joutanut sotasyylliseksi, sillä hänhän aloitti osaltamme toisen maailmansodan hyökkäämällä kohti muka Mainilan laukausten vuoksi. Talvisodasta alkoi koettelemus, jonka vuoksi menetimme alueitamme.

Lue lisää

Ryti ja Tanner tuomittiin lähinnä tyhmyydestä. Uskoivat Saksan voittoon. Lisäksi perkeleen moni suomalainen sotilas kuoli ja vammautui.
"Pidellään kuin kukkaa kämmenellä" lause sopii hyvin Suomen sotasyyllisiin.

Aluevaihdoilla olisi Talvisodasta selvitty.

tuomittukaan? kirjoitti:

Ryti ja Tanner tuomittiin lähinnä tyhmyydestä. Uskoivat Saksan voittoon. Lisäksi perkeleen moni suomalainen sotilas kuoli ja vammautui.
"Pidellään kuin kukkaa kämmenellä" lause sopii hyvin Suomen sotasyyllisiin.

Aluevaihdoilla olisi Talvisodasta selvitty.

Lue lisää

Turha siis kummeksua, jos Putin ja Medvedev yrittävät nyt saada elintilaa Kaukasiasta. Saksahan myi meidät venäläislle, joten syy sotaan oli uusjako ennen suurta koitosta. Suomalaiset olivat sijaiskärsijöitä. Toivottavasti nyt ei ole kysymys samasta asiasta Kaukasiassa.

Vetosolmu kirjoitti:

Turha siis kummeksua, jos Putin ja Medvedev yrittävät nyt saada elintilaa Kaukasiasta. Saksahan myi meidät venäläislle, joten syy sotaan oli uusjako ennen suurta koitosta. Suomalaiset olivat sijaiskärsijöitä. Toivottavasti nyt ei ole kysymys samasta asiasta Kaukasiassa.

Lue lisää

Hitler ja Ryti tuomittiin.
Ja syystä.

rikos kirjoitti:

Hitler ja Ryti tuomittiin.
Ja syystä.

Tuollako tavoin ajattelet?

Vetosolmu kirjoitti:

Tuollako tavoin ajattelet?

1808 - 1808 Venäjä irroitti Suomen Ruotsista.
Oliko tuo tyhmyyttä.

Georgia aikoi miehittää lujasti siitä irtaantumaan pyrkivät maakunnat, Abhasian ja Etelä-Ossetian. Georgia aloitti sotatoimet joihin Venäjä vastasi.
Georgia sai kuitenkin torjuntavoiton :)

Kolmenkummenen vuoden päästä abhasialaiset ja etelä-ossetialaiset vertaavat maidensa itsenäistymistä Suomen itsenäistymiseen ja ovat Venäjälle kiitollisia.
Abhasia voittaa tuolloin Eur-Aasian Euroviisut kappaleella "Hard Iron, Hallelujah!"

Petsamon kysymys oli Paasikivelle esitetyissä vaatimuksissa jo ennen jatkosotaa. Olisi itse kunkin hyvä tutustua lähihistoriaamme. Kannattaa lukea edes Paasikiven Toimintani Moskovassa 1939-1941 niin ei tule antaneeksi väärää todistusta lähimmäiselleen.
Petsamon - 1940 - kysymystä Paasikivi selvittää kolmenkymmenen sivun verran kirjassaan.
Molotov mm. katsoi "nikkelitoimilupa kysymyksen olevan hyvin vakavan" ja katsovan toimiluvan myöntämisen muille olevan Neuvostoliiton intressejä vastaan. Paasikivi päättelee Petsamo on Muurmanskin etu-alue "glacis" ....huomattavaa oli Molotovin jyrkkä esiintyminen.......taustana nähtävästi tässäkin oli se NL:n käsitys, että Suomi kuului sen vaikutuspiiriin, josta muut suurvalat oli poistettava. Paasikivi pähkäilee "miksi Kreml ei vaatinut jo Moskovan rauhassa Petsamoa mutta teki vaatimuksen kesäkuussa 1940.
Lisäksi venäläiset eivät haluneet ollenkaan olla yhteydessä kaivoksen omistajiin Britanniaan, olisihan sellainen lähestyminen ollut epäviisasta venäläisiltä koska olivat saksan liittolaisia.
Englanti ei sotkenut itseään asiaan millään tavoin vaikka asia oli taloudellisesti heitä vastaan. Venäjä vaati suomalaisia laatimaan poikkeuslain, ja pakkoluovutuksella riistää heiltä heidän omaisuutensa.

Stalinin lisävaatimukset Suomelta jotka olivat:
Ahvenanmaa - Hangonkauttakulun järjestäminen Etelä-Suomen läpi - Petsamon nikkeli - Enso - Vallinkosken voimala - Sallan rata.

Petsamon henkireikä ulkomaailmalle tuli nyt olema Molotovin käsissä. Samoin Sallan radan poikki Lapin ja Ahvenanmaan menetys???? Vaatimukset johtivat jatkosotaan.

kesä-1940? kirjoitti:

Petsamon kysymys oli Paasikivelle esitetyissä vaatimuksissa jo ennen jatkosotaa. Olisi itse kunkin hyvä tutustua lähihistoriaamme. Kannattaa lukea edes Paasikiven Toimintani Moskovassa 1939-1941 niin ei tule antaneeksi väärää todistusta lähimmäiselleen.
Petsamon - 1940 - kysymystä Paasikivi selvittää kolmenkymmenen sivun verran kirjassaan.
Molotov mm. katsoi "nikkelitoimilupa kysymyksen olevan hyvin vakavan" ja katsovan toimiluvan myöntämisen muille olevan Neuvostoliiton intressejä vastaan. Paasikivi päättelee Petsamo on Muurmanskin etu-alue "glacis" ....huomattavaa oli Molotovin jyrkkä esiintyminen.......taustana nähtävästi tässäkin oli se NL:n käsitys, että Suomi kuului sen vaikutuspiiriin, josta muut suurvalat oli poistettava. Paasikivi pähkäilee "miksi Kreml ei vaatinut jo Moskovan rauhassa Petsamoa mutta teki vaatimuksen kesäkuussa 1940.
Lisäksi venäläiset eivät haluneet ollenkaan olla yhteydessä kaivoksen omistajiin Britanniaan, olisihan sellainen lähestyminen ollut epäviisasta venäläisiltä koska olivat saksan liittolaisia.
Englanti ei sotkenut itseään asiaan millään tavoin vaikka asia oli taloudellisesti heitä vastaan. Venäjä vaati suomalaisia laatimaan poikkeuslain, ja pakkoluovutuksella riistää heiltä heidän omaisuutensa.

Lue lisää

että soi.
Jatkosodan jälkeen välirauhansopimuksen määräykset ja vaatimukset olivat kymmenkertaiset kesään 1940 verrattuna. Ja niihin suostuttiin joten pulinat pois ja Ryti linnaan!

1940 ajan.. kirjoitti:

Stalinin lisävaatimukset Suomelta jotka olivat:
Ahvenanmaa - Hangonkauttakulun järjestäminen Etelä-Suomen läpi - Petsamon nikkeli - Enso - Vallinkosken voimala - Sallan rata.

Petsamon henkireikä ulkomaailmalle tuli nyt olema Molotovin käsissä. Samoin Sallan radan poikki Lapin ja Ahvenanmaan menetys???? Vaatimukset johtivat jatkosotaan.

Lue lisää

Neuvostoliiton taholta.

Noihin vuoden -40 vaatimuksiin olisi pitänyt suostua koska myöhemmin välirauhansopimus oli niihin nähden hirmuinen.
Turpiin tuli - Ryti poppoineen valitsi väärin.

kesä-1940? kirjoitti:

Petsamon kysymys oli Paasikivelle esitetyissä vaatimuksissa jo ennen jatkosotaa. Olisi itse kunkin hyvä tutustua lähihistoriaamme. Kannattaa lukea edes Paasikiven Toimintani Moskovassa 1939-1941 niin ei tule antaneeksi väärää todistusta lähimmäiselleen.
Petsamon - 1940 - kysymystä Paasikivi selvittää kolmenkymmenen sivun verran kirjassaan.
Molotov mm. katsoi "nikkelitoimilupa kysymyksen olevan hyvin vakavan" ja katsovan toimiluvan myöntämisen muille olevan Neuvostoliiton intressejä vastaan. Paasikivi päättelee Petsamo on Muurmanskin etu-alue "glacis" ....huomattavaa oli Molotovin jyrkkä esiintyminen.......taustana nähtävästi tässäkin oli se NL:n käsitys, että Suomi kuului sen vaikutuspiiriin, josta muut suurvalat oli poistettava. Paasikivi pähkäilee "miksi Kreml ei vaatinut jo Moskovan rauhassa Petsamoa mutta teki vaatimuksen kesäkuussa 1940.
Lisäksi venäläiset eivät haluneet ollenkaan olla yhteydessä kaivoksen omistajiin Britanniaan, olisihan sellainen lähestyminen ollut epäviisasta venäläisiltä koska olivat saksan liittolaisia.
Englanti ei sotkenut itseään asiaan millään tavoin vaikka asia oli taloudellisesti heitä vastaan. Venäjä vaati suomalaisia laatimaan poikkeuslain, ja pakkoluovutuksella riistää heiltä heidän omaisuutensa.

Lue lisää

Petsamosta luovutettiin pieni alue jo talvisodan päätteeksi, mutta vasta jatkosodan jälkeen itänaapuri vei koko alueen. Eikö vain?

vaatimukset kirjoitti:

Neuvostoliiton taholta.

Noihin vuoden -40 vaatimuksiin olisi pitänyt suostua koska myöhemmin välirauhansopimus oli niihin nähden hirmuinen.
Turpiin tuli - Ryti poppoineen valitsi väärin.

Lue lisää

oli ehdottomasti väärä. Molotov vaati mm. Petsamoa Ahvenanmata Ensoa sekä katkaisurataa Sallasta Ruotsiin. Suomi ei suostunut koska vaatimuksille ei ollut loppua luvassa. Se hyväntahtoinen Stalin....

Vetosolmu kirjoitti:

Petsamosta luovutettiin pieni alue jo talvisodan päätteeksi, mutta vasta jatkosodan jälkeen itänaapuri vei koko alueen. Eikö vain?

niin monille tuntemattomasta Välirauhanajasta jonka ajan tapahtumat johtivat jatkosotaan.

Moskovan pakkorauha - Välirauhanaika - Jatkosota.

puhuin kirjoitti:

niin monille tuntemattomasta Välirauhanajasta jonka ajan tapahtumat johtivat jatkosotaan.

Moskovan pakkorauha - Välirauhanaika - Jatkosota.

Kirjoitit Paasikiven pohtineen, miksi Moskovan rauhassa ei vaadittu Petsamoa. Stalin vaati ja sai kaistaleen Jäämeren rantamaisemaa.

Vetosolmu kirjoitti:

Kirjoitit Paasikiven pohtineen, miksi Moskovan rauhassa ei vaadittu Petsamoa. Stalin vaati ja sai kaistaleen Jäämeren rantamaisemaa.

Stalin ei vaatinut Petsamoa ja nikkeli toimilupaa itselleen. Vasta Välirauhanaikana Stalini ruokahalu alkoi kasvamaan. Tarkoitus oli Sallan radallakin vain sotilaallinen. Kauttakulkuoikeuden vaatiminen lähes samanaikaisesti saksalaisten kanssa laittoi Suomen poliittiset asetelmat suurvaltojen pelinappulaksi. Petsamo oli 1940 elämän henkireikämme merenkulullemme.

talvisodassa kirjoitti:

Stalin ei vaatinut Petsamoa ja nikkeli toimilupaa itselleen. Vasta Välirauhanaikana Stalini ruokahalu alkoi kasvamaan. Tarkoitus oli Sallan radallakin vain sotilaallinen. Kauttakulkuoikeuden vaatiminen lähes samanaikaisesti saksalaisten kanssa laittoi Suomen poliittiset asetelmat suurvaltojen pelinappulaksi. Petsamo oli 1940 elämän henkireikämme merenkulullemme.

Lue lisää

Stalin sai Moskovan rauhassa osan Petsamoa eli sen mikä lie kalastajasaarento se nyt olikaan. Välirauhaksi on kutsuttu myös talvisodan jälkeistä aikaa, mutta jatkosodan päätteeksi solmittiin Moskovan välirauha, joten näissä kysymyksissä on sekaannuksen vaara.

Sotien väliä ei ollut kuin viiteisentoista kuukautta - siis talvi- ja jatkosodan, eikä silloin sovittu muista ehdoista kuin niistä, mitä Moskovan rauhassa tehtiin. Ei ainakaan meikäläisen tietojen mukaan.

Vaateitahan saa aina esittää, mutta ne eivät ole rauhantekoa, vaan sitä, mitä venäläiset haluavat nyt Georgiassa. Rajakiistat ovat aina ikäviä, ja meillä on niistä muistoja aivan tarpeeksi.

Vetosolmu kirjoitti:

Stalin sai Moskovan rauhassa osan Petsamoa eli sen mikä lie kalastajasaarento se nyt olikaan. Välirauhaksi on kutsuttu myös talvisodan jälkeistä aikaa, mutta jatkosodan päätteeksi solmittiin Moskovan välirauha, joten näissä kysymyksissä on sekaannuksen vaara.

Sotien väliä ei ollut kuin viiteisentoista kuukautta - siis talvi- ja jatkosodan, eikä silloin sovittu muista ehdoista kuin niistä, mitä Moskovan rauhassa tehtiin. Ei ainakaan meikäläisen tietojen mukaan.

Vaateitahan saa aina esittää, mutta ne eivät ole rauhantekoa, vaan sitä, mitä venäläiset haluavat nyt Georgiassa. Rajakiistat ovat aina ikäviä, ja meillä on niistä muistoja aivan tarpeeksi.

Lue lisää

http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Talvisota/Kartat/cwdata/Petsamo.html

Venäläiset valloittivat (tilapäisesti) myös muita alueita Nautsiin saakka Petsamon seuduilla. Kalastajasaarennolla, jolla ei ollut mitään kansainvälispoliittista merkitystä sinne myös jäivätkin.
Välirauhanaika, niin se oli tosiaankin aika jälkeen talvisodan ja ennen jatkosotaa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Välirauhan_aika

" Sotien väliä ei ollut kuin viiteisentoista kuukautta - siis talvi- ja jatkosodan, eikä silloin sovittu muista ehdoista kuin niistä, mitä Moskovan rauhassa tehtiin. Ei ainakaan meikäläisen tietojen mukaan. "

Neuvotteluja käytiin juuri kuten olen kertonut mm. Petsamosta ja nikkelitoimiluvan painostus vaatimuksella briteiltä venäläisille. Kannattaa tutustua asioihin, kuten venäläisten maa-kauttakulkuvaatimukseen Hankoon tai Enson menetykseen ja vain "neuvottelemalla". Sallanradan teettämisellä Ruotsin rajalle....

Jos sinulla ei ole "käsillä" Paasikiven - Toimintani Moskovassa 1939-1941 niin tuo "wikisijäkin" antaa jonniinmoisen avun hätääsi.

talvisodassa kirjoitti:

Stalin ei vaatinut Petsamoa ja nikkeli toimilupaa itselleen. Vasta Välirauhanaikana Stalini ruokahalu alkoi kasvamaan. Tarkoitus oli Sallan radallakin vain sotilaallinen. Kauttakulkuoikeuden vaatiminen lähes samanaikaisesti saksalaisten kanssa laittoi Suomen poliittiset asetelmat suurvaltojen pelinappulaksi. Petsamo oli 1940 elämän henkireikämme merenkulullemme.

Lue lisää

"Kysymys kuuluu miksi ei jo Stalin ei vaatinut Petsamoa ja nikkeli toimilupaa itselleen"

Helppoa vastata kun mietit kuka kaivoksen omisti ja kun Saksa oli jo sopinut tietyn osan kaivoksen tuottamasta nikkelsitä itselleen. Kaivostoimintaa ei siis sopinut häiritä.

pikkuhiljaa kirjoitti:

http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Talvisota/Kartat/cwdata/Petsamo.html

Venäläiset valloittivat (tilapäisesti) myös muita alueita Nautsiin saakka Petsamon seuduilla. Kalastajasaarennolla, jolla ei ollut mitään kansainvälispoliittista merkitystä sinne myös jäivätkin.
Välirauhanaika, niin se oli tosiaankin aika jälkeen talvisodan ja ennen jatkosotaa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Välirauhan_aika

" Sotien väliä ei ollut kuin viiteisentoista kuukautta - siis talvi- ja jatkosodan, eikä silloin sovittu muista ehdoista kuin niistä, mitä Moskovan rauhassa tehtiin. Ei ainakaan meikäläisen tietojen mukaan. "

Neuvotteluja käytiin juuri kuten olen kertonut mm. Petsamosta ja nikkelitoimiluvan painostus vaatimuksella briteiltä venäläisille. Kannattaa tutustua asioihin, kuten venäläisten maa-kauttakulkuvaatimukseen Hankoon tai Enson menetykseen ja vain "neuvottelemalla". Sallanradan teettämisellä Ruotsin rajalle....

Jos sinulla ei ole "käsillä" Paasikiven - Toimintani Moskovassa 1939-1941 niin tuo "wikisijäkin" antaa jonniinmoisen avun hätääsi.

Lue lisää

Käytät Moskovan rauhasta toista nimeä, ja yrität saada meikäläisen ansaan, mutta ihmettelen, että et havainnut vastauksieni selkeyttä. Hieman jopa tuskaannuit kysyessäsi ennen kuin vastasin, että yrität kompaa.

Selkeyden vuoksi käyttäisin sanaa välirauha siitä, kun Suomi solmi Neuvostoliiton kanssa rauhan hieman ennen toisen maailmansodan loppua. Tuon Moskovan välirauhan aikana kävimme Lapin sodan, minkä jälkeen solmittiin sitten Pariisin rauha.

Talvisota siis päättyi mielestäni Moskovan rauhaan, mutta jatkosota Neuvostoliiton kanssa välirauhaan ennen kuin solmittiin lopullinen Pariisin rauha. Pyrin toistamaan sen vuoksi, että asiat selkeytyisivät. Nyt nuorilla on kovin vaikea mieltää, mikä yleensä on välirauha, kun tuota sanaa käytetään monesta rauhasta.

Samoin sisällissodasta on monta eri versiota: kansalaissota, veljessota, vapaussota muutaman mainitakseni. Mielestäni nimisotkut voitaisiin unohtaa, ja löytää neutraalit ilmaisut sekä sodille että rauhanteoille.

Vetosolmu kirjoitti:

Käytät Moskovan rauhasta toista nimeä, ja yrität saada meikäläisen ansaan, mutta ihmettelen, että et havainnut vastauksieni selkeyttä. Hieman jopa tuskaannuit kysyessäsi ennen kuin vastasin, että yrität kompaa.

Selkeyden vuoksi käyttäisin sanaa välirauha siitä, kun Suomi solmi Neuvostoliiton kanssa rauhan hieman ennen toisen maailmansodan loppua. Tuon Moskovan välirauhan aikana kävimme Lapin sodan, minkä jälkeen solmittiin sitten Pariisin rauha.

Talvisota siis päättyi mielestäni Moskovan rauhaan, mutta jatkosota Neuvostoliiton kanssa välirauhaan ennen kuin solmittiin lopullinen Pariisin rauha. Pyrin toistamaan sen vuoksi, että asiat selkeytyisivät. Nyt nuorilla on kovin vaikea mieltää, mikä yleensä on välirauha, kun tuota sanaa käytetään monesta rauhasta.

Samoin sisällissodasta on monta eri versiota: kansalaissota, veljessota, vapaussota muutaman mainitakseni. Mielestäni nimisotkut voitaisiin unohtaa, ja löytää neutraalit ilmaisut sekä sodille että rauhanteoille.

Lue lisää

Moskovan pakkorauha - Välirauhan aika - Jatkosota.

Jokainen itseään miellyttääkseen voi toki puhua mitä lystää, asiat ovat ja pysyvät kuten tossa yllä.

" Koko Moskovan rauha oli läpeensä pakkorauha, jonka me allekirjoitimme sodan ankaran lain ja pakon alaisina."
Näin Paasikivi toteaa talvisodan aloittaneen ja sittemmin myös Stalinin sanelemasta ja suomalaisten allekirjoittamasta Moskovan rauhasta. Stalin ei edes osallistunut kokoukseen, joka taas kertoo ettei kysymyksessä olleet mitkään neuvottelut. Nyt Molotov "saneli" Stalinin laatimat ehdot suomalaisille.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Moskovan_rauha

Välirauhan aika 1940 - 1941
Talvisodan Moskovan rauhan jälkeinen aika 1940 – 1941 oli Neuvostoliiton taholta Suomea kohtaan hyvin voimakasotteista painostusta monien eri asioiden osalta. Rauhansopimuksen tulkinnasta syntyi myös jatkuvasti epäselvyyksiä. Suomalaiset joutuivat luovuttamaan mm. Enson teollisuusalueen, joka oli rajan Suomen puolella. Rautatiekalustoa jouduttiin palauttamaan, samoin evakuoituja teollisuuslaitosten koneita jne. Erittäin sitkeää oli Neuvostoliiton painostus Petsamon nikkelikaivoksen osalta, jonka tuotantoa se halusi itselleen. Suomen ja Neuvostoliiton Rauhan ja Ystävyyden seura järjesti katumielenosoituksia ja pinonpolttojakin. Suomi eli vaikeaa, epävarmuuden ja turvattomuuden aikaa.

Kaleva ammutaan alas Rauhan aikana Neuvostoliiton ilmavoimat ampuivat 14.6.1940 matkustajakone Kalevan alas sen normaalilla reitillä Tallinnan ja Helsingin välillä.

Välirauhan ajalta tuntemattomampia asioita lienee se, että saksalaisten vallatessa Norjaa ns. pataljoonassa taisteli saksalaisia vastaan myös suomalaisia vapaaehtoisia.

Välirauhan aikana maaliskuussa 1941 Saksa esitti, että Suomi lähettäisi miehiä sotilaskoulutukseen Saksaan. Suomesta lähtikin 6.5.- 5.6.1941 välisenä aikana Saksaan noin 1 200 miestä.

[muokkaa]Saksalaisten kauttakulku
Rauhan loppuaikana, sodanvaaran lisääntyessä Suomi suostui saksalaisten joukkojen kauttakuljetukseen Pohjanlahden satamista Norjaan. Tätä ennen oli kuitenkin Neuvostoliitolle myönnetty kauttakuljetusoikeus Vainikkalasta Porkkalan tukikohtaan. Saksalaisten ensimmäinen lomalaiskuljetus saapui 21.9.1940 Vaasaan. Suomen kautta kulki vuoden aikana yli 30 000 saksalaista sotilasta. Lomakuljetuksia varten saksalaiset perustivat Suomeen pysyviä etappipaikkoja, joissa oli noin 20 000 saksalaissotilasta. Saksasta saatiin samaan aikaan ostetuksi panssaritorjunta-aseita, raskasta tykistöä ja ilmatorjuntakalustoa. Talvisodan asevajaus alkoi täyttyä.

Kesäkuun alkupuolelta alkaen saksalaisia joukkojenkuljetuslaivoja saapui jatkuvasti Pohjanlahden satamiin. Miehiä saapui kymmeniä tuhansia ja lisäksi huomattava määrä sotamateriaalia. Suomalaiset alistivat 3.6.1941 neuvottelussa suomalaisen V Armeijakunnan (myöh. III AK) ja Osasto Pennasen saksalaisille. Pohjois-Suomessa otti jo 15.6.komentovastuun saksalainen Befelstelle Finnland. Petsamosta kolmen päivän aikana siirtynyt SS-Divisioona Nord oli jo 10.6.1941 Ranuan tien varrella. Samaan aikaan oli Rovaniemen lähellä Nampassa Pohjanlahden kautta saapunut saksalainen 169. Divisioona.

Linkissä vielä lisää aiheesta.
http://www.sotamuistomerkit.fi/wiki/index.php/Välirauhan_aika_1940_-_1941

Välirauhan aika kirjoitti:

Moskovan pakkorauha - Välirauhan aika - Jatkosota.

Jokainen itseään miellyttääkseen voi toki puhua mitä lystää, asiat ovat ja pysyvät kuten tossa yllä.

" Koko Moskovan rauha oli läpeensä pakkorauha, jonka me allekirjoitimme sodan ankaran lain ja pakon alaisina."
Näin Paasikivi toteaa talvisodan aloittaneen ja sittemmin myös Stalinin sanelemasta ja suomalaisten allekirjoittamasta Moskovan rauhasta. Stalin ei edes osallistunut kokoukseen, joka taas kertoo ettei kysymyksessä olleet mitkään neuvottelut. Nyt Molotov "saneli" Stalinin laatimat ehdot suomalaisille.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Moskovan_rauha

Välirauhan aika 1940 - 1941
Talvisodan Moskovan rauhan jälkeinen aika 1940 – 1941 oli Neuvostoliiton taholta Suomea kohtaan hyvin voimakasotteista painostusta monien eri asioiden osalta. Rauhansopimuksen tulkinnasta syntyi myös jatkuvasti epäselvyyksiä. Suomalaiset joutuivat luovuttamaan mm. Enson teollisuusalueen, joka oli rajan Suomen puolella. Rautatiekalustoa jouduttiin palauttamaan, samoin evakuoituja teollisuuslaitosten koneita jne. Erittäin sitkeää oli Neuvostoliiton painostus Petsamon nikkelikaivoksen osalta, jonka tuotantoa se halusi itselleen. Suomen ja Neuvostoliiton Rauhan ja Ystävyyden seura järjesti katumielenosoituksia ja pinonpolttojakin. Suomi eli vaikeaa, epävarmuuden ja turvattomuuden aikaa.

Kaleva ammutaan alas Rauhan aikana Neuvostoliiton ilmavoimat ampuivat 14.6.1940 matkustajakone Kalevan alas sen normaalilla reitillä Tallinnan ja Helsingin välillä.

Välirauhan ajalta tuntemattomampia asioita lienee se, että saksalaisten vallatessa Norjaa ns. pataljoonassa taisteli saksalaisia vastaan myös suomalaisia vapaaehtoisia.

Välirauhan aikana maaliskuussa 1941 Saksa esitti, että Suomi lähettäisi miehiä sotilaskoulutukseen Saksaan. Suomesta lähtikin 6.5.- 5.6.1941 välisenä aikana Saksaan noin 1 200 miestä.

[muokkaa]Saksalaisten kauttakulku
Rauhan loppuaikana, sodanvaaran lisääntyessä Suomi suostui saksalaisten joukkojen kauttakuljetukseen Pohjanlahden satamista Norjaan. Tätä ennen oli kuitenkin Neuvostoliitolle myönnetty kauttakuljetusoikeus Vainikkalasta Porkkalan tukikohtaan. Saksalaisten ensimmäinen lomalaiskuljetus saapui 21.9.1940 Vaasaan. Suomen kautta kulki vuoden aikana yli 30 000 saksalaista sotilasta. Lomakuljetuksia varten saksalaiset perustivat Suomeen pysyviä etappipaikkoja, joissa oli noin 20 000 saksalaissotilasta. Saksasta saatiin samaan aikaan ostetuksi panssaritorjunta-aseita, raskasta tykistöä ja ilmatorjuntakalustoa. Talvisodan asevajaus alkoi täyttyä.

Kesäkuun alkupuolelta alkaen saksalaisia joukkojenkuljetuslaivoja saapui jatkuvasti Pohjanlahden satamiin. Miehiä saapui kymmeniä tuhansia ja lisäksi huomattava määrä sotamateriaalia. Suomalaiset alistivat 3.6.1941 neuvottelussa suomalaisen V Armeijakunnan (myöh. III AK) ja Osasto Pennasen saksalaisille. Pohjois-Suomessa otti jo 15.6.komentovastuun saksalainen Befelstelle Finnland. Petsamosta kolmen päivän aikana siirtynyt SS-Divisioona Nord oli jo 10.6.1941 Ranuan tien varrella. Samaan aikaan oli Rovaniemen lähellä Nampassa Pohjanlahden kautta saapunut saksalainen 169. Divisioona.

Linkissä vielä lisää aiheesta.
http://www.sotamuistomerkit.fi/wiki/index.php/Välirauhan_aika_1940_-_1941

Lue lisää

Moskovan rauha muuntui suomalaisten mielissä toki välirauhaksi, koska tuumittiin siten, että talvisodan lisäksi oli tulossa uusi taistelu. Hieman oli halua kikkailla sanoilla, mutta eihän silloisia velikultia voi vääristä arvioista syyttää, vaan silti selkeyden vuoksi voisimme nyt alkaa nimittää kutakin rauhaa yhdellä nimellä. Samalla poistetaan poliittinen painolasti virallisista kirjoista.

Välirauha ei ole siis mystinen, vaan Moskovan rauhan nimi muutettiin ehkä juuri sen vuoksi, että Neuvostoliitto painosti meitä koko ajan, vaikka oli solmittu rauha. Siitä huolimatta voitte pitää ajatuksenne, jos sillä tavoin haluatte tehdä, koska itsekullakin on lupa ajatella näistäkin asioista haluamallaan tavalla.

tuomittukaan? kirjoitti:

Ryti ja Tanner tuomittiin lähinnä tyhmyydestä. Uskoivat Saksan voittoon. Lisäksi perkeleen moni suomalainen sotilas kuoli ja vammautui.
"Pidellään kuin kukkaa kämmenellä" lause sopii hyvin Suomen sotasyyllisiin.

Aluevaihdoilla olisi Talvisodasta selvitty.

Lue lisää

Neuvostoliiton vaatimuksiin suostuminen olisi mitä todennäköisimmin johtanut vain uusiin vaatimuksiin, ja sitä kautta Baltian maiden kohtaloon, eli Suomen liittämiseen Karjalais-suomalaiseen Neuvostotasavaltaan.
Ryti ja Tanner, niinkuin koko silloinen valtiojohto pelasi parhaansa mukaan niillä korteilla jotka isoiset Suomelle silloin jakoivat. Ei tainnut olla juuri kutosparia suurempaa, eikä vaihtaa voinut.

Öljyvaroin samalla lailla kuin norjalaiset, jos saamme rakentaa porauslauttoja itsellemme. Meriyhteys on aina eduksi ja saisimme pyytää jättirapuja, joita on nykyään siellä olevissa merissä pilvin pimein. Ravusta maksetaan ihan hyvin, joten se olisi hyvä lisä kalan lisäksi.

Vetosolmu kirjoitti:

Öljyvaroin samalla lailla kuin norjalaiset, jos saamme rakentaa porauslauttoja itsellemme. Meriyhteys on aina eduksi ja saisimme pyytää jättirapuja, joita on nykyään siellä olevissa merissä pilvin pimein. Ravusta maksetaan ihan hyvin, joten se olisi hyvä lisä kalan lisäksi.

Lue lisää

Petsamon rannikkokaistalla ei edes päästäisi öljyesiintymistä jaolle, niitä kun ei satu siihen kohdalle. Meriyhteyttä Petsamosta Suomi ei tarvitse - jos tarvitsisi niin sitä käytettäisiin koko ajan. Suomen tavaraliikenne kun nyt vain sattuu kulkemaan nykyään ihan muihin suuntiin, Petsamon kautta kuljetus toisi turhan logistisen mutkan, jota ei kukaan haluaisi edes maksaa. Rapuja saat kaupasta, ei niiden takia rajoja kannata siirrellä.

hapatukseenkin kirjoitti:

Petsamon rannikkokaistalla ei edes päästäisi öljyesiintymistä jaolle, niitä kun ei satu siihen kohdalle. Meriyhteyttä Petsamosta Suomi ei tarvitse - jos tarvitsisi niin sitä käytettäisiin koko ajan. Suomen tavaraliikenne kun nyt vain sattuu kulkemaan nykyään ihan muihin suuntiin, Petsamon kautta kuljetus toisi turhan logistisen mutkan, jota ei kukaan haluaisi edes maksaa. Rapuja saat kaupasta, ei niiden takia rajoja kannata siirrellä.

Lue lisää

Siellä voi muhia valtavia öljyesiintymiä, joten meille kuuluisi osamme niistä varallisuuksista. Toisaalta myönnän, että tiedän, kuinka Venäjä suhtautuu alueluovutuksiin. Joskus on silti kauhean mukava jossitella, vaikkei lehmätkään lennä edes käskien.

Ihastelun arvoisia:

http://www.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/petsamo.htm

Vetosolmu kirjoitti:

Ihastelun arvoisia:

http://www.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/petsamo.htm

Lue lisää

Jep! Suotta siis muriset!

Vetosolmu kirjoitti:

Jep! Suotta siis muriset!

Siellä on kuvia, jotka suurenevat, jos haluaa:

http://www.postileimat.com/Pmuut/P25.htm

Vetosolmu kirjoitti:

Siellä on kuvia, jotka suurenevat, jos haluaa:

http://www.postileimat.com/Pmuut/P25.htm

Lue lisää

Tuo taisi palaa ihan äskettäin jos oikein muistan

http://www.postileimat.com/kuvat/petsamo/PET06.htm

Vetosolmu kirjoitti:

Siellä voi muhia valtavia öljyesiintymiä, joten meille kuuluisi osamme niistä varallisuuksista. Toisaalta myönnän, että tiedän, kuinka Venäjä suhtautuu alueluovutuksiin. Joskus on silti kauhean mukava jossitella, vaikkei lehmätkään lennä edes käskien.

Lue lisää

"Siellä voi muhia valtavia öljyesiintymiä, joten meille kuuluisi osamme niistä varallisuuksista. "

Tuskin muhii, alueen öljyesiintymät on kartoitettu jo melko tarkasti. Petsamon mitättömällä rantasuikaleelle ei niihin pääsisi käsiksi. Eihän Norja ja Venäjäkään pääse yksimielisyyteen siitä, missä raja siellä menee vaikka niillä on rantaviivaa koko meren leveydeltä.

Tietysti TEORIASSA on mahdollista, että Petsamonkin kaistalta jotain löytyisi, mutta pelkkien teorioden varaan on turha laskeskella. Teoriasta kun on mahdottoman pitkä matka varsinaiseen hyödyntämiseen.

http://maps.grida.no/library/files/barents-sea-ecoregion-conservation-priority-areas-and-oil-and-gas-infrastructure.jpg

http://maps.grida.no/library/files/barents_sea_oil_free_zones_001.jpg

Oliskohan noin kirjoitti:

Tuo taisi palaa ihan äskettäin jos oikein muistan

http://www.postileimat.com/kuvat/petsamo/PET06.htm

Lue lisää

Joten en tiedä, onko tuhoutunut vastakkoin.

ja koko ajan lisää kirjoitti:

"Siellä voi muhia valtavia öljyesiintymiä, joten meille kuuluisi osamme niistä varallisuuksista. "

Tuskin muhii, alueen öljyesiintymät on kartoitettu jo melko tarkasti. Petsamon mitättömällä rantasuikaleelle ei niihin pääsisi käsiksi. Eihän Norja ja Venäjäkään pääse yksimielisyyteen siitä, missä raja siellä menee vaikka niillä on rantaviivaa koko meren leveydeltä.

Tietysti TEORIASSA on mahdollista, että Petsamonkin kaistalta jotain löytyisi, mutta pelkkien teorioden varaan on turha laskeskella. Teoriasta kun on mahdottoman pitkä matka varsinaiseen hyödyntämiseen.

http://maps.grida.no/library/files/barents-sea-ecoregion-conservation-priority-areas-and-oil-and-gas-infrastructure.jpg

http://maps.grida.no/library/files/barents_sea_oil_free_zones_001.jpg

Lue lisää

Olisimme Norjan ja Venäjän välissä, joten rajat selkeytyisivät. Eikä meriyhteys olisi pahaksi, sillä sieltä on aikoinaan suunniteltu rautatietäkin Suomeen.

Vetosolmu kirjoitti:

Olisimme Norjan ja Venäjän välissä, joten rajat selkeytyisivät. Eikä meriyhteys olisi pahaksi, sillä sieltä on aikoinaan suunniteltu rautatietäkin Suomeen.

Myisköhän Venäjä Petsamon mihin hintaan takaisin? Sais vähän rajaetäisyyttä yhteen natomaahan, ettei tule kutinaa. Sitten 30-luvun lopun amerikankuormureilla vois ajaa näytösajoja Petsamo-rallina kuten ennen sotaa. Maskissa tietenkin vanhat Polar- ja Petsamo-merkit. Upeeta, saatana.

Jääkuuma kirjoitti:

Myisköhän Venäjä Petsamon mihin hintaan takaisin? Sais vähän rajaetäisyyttä yhteen natomaahan, ettei tule kutinaa. Sitten 30-luvun lopun amerikankuormureilla vois ajaa näytösajoja Petsamo-rallina kuten ennen sotaa. Maskissa tietenkin vanhat Polar- ja Petsamo-merkit. Upeeta, saatana.

Lue lisää

Siellähän on mannutkin jo sotkettu puuttomiksi, joten helppo sinne on vetäistä sorateitä rallia varten. Kunpa olisimme ymmärtäneet ostaa Petsamon silloin, kun Neuvostoliitto hajosi.

Olisi voinut kuitata velkansa, mutta ehtivät kaiketi rikastua liiaksi myydäkseen.
Hetkestä pitäisi osata ottaa kiinni, mutta eihän Manusta ollut sellaiseen.

Vetosolmu kirjoitti:

Siellähän on mannutkin jo sotkettu puuttomiksi, joten helppo sinne on vetäistä sorateitä rallia varten. Kunpa olisimme ymmärtäneet ostaa Petsamon silloin, kun Neuvostoliitto hajosi.

Olisi voinut kuitata velkansa, mutta ehtivät kaiketi rikastua liiaksi myydäkseen.
Hetkestä pitäisi osata ottaa kiinni, mutta eihän Manusta ollut sellaiseen.

Lue lisää

Ei Manu uskonut millään Baltian maiden itsenäistymiseenkään, käsienheilautusmies. Se Petsamo-ralli nimitys tuli siitä kun siellä oli 1930-luvun lopussa melko vilkas kuorma-autoliikenne. En ole lukenut aiheesta paljoakaan, mutta mitähän sinne mahdettiin lahdata tai sieltä lahdattiin?

Vetosolmu kirjoitti:

Olisimme Norjan ja Venäjän välissä, joten rajat selkeytyisivät. Eikä meriyhteys olisi pahaksi, sillä sieltä on aikoinaan suunniteltu rautatietäkin Suomeen.

"Eikä meriyhteys olisi pahaksi, sillä sieltä on aikoinaan suunniteltu rautatietäkin Suomeen. "

Suomella oli joskus muinoin tarvetta ympäri vuoden jäättömälle satamalle ja siihen ne rautatiesuunnitelmatkin liittyivät. Nykyään tuota tarvetta ei enää ole, sillä laivat tulevat Suomen satamiin talvellakin. Logistisesti ajatellen Petsamolla ei ole enää mitäänmerkitystä Suomelle koska tavara tulee Suomeen ihan muista ilmansuunnista. Petsamon kautta kuljetettuna matka ja kustannukset vain kasvaisivat nykyisestä.

Jääkuuma kirjoitti:

Ei Manu uskonut millään Baltian maiden itsenäistymiseenkään, käsienheilautusmies. Se Petsamo-ralli nimitys tuli siitä kun siellä oli 1930-luvun lopussa melko vilkas kuorma-autoliikenne. En ole lukenut aiheesta paljoakaan, mutta mitähän sinne mahdettiin lahdata tai sieltä lahdattiin?

Lue lisää

Siellä sattui paljon onnettomuuksia. Sinnehän rahdattiin tietysti puuta ja kaikkea muuta, mitä tarvittiin.

---------- kirjoitti:

"Eikä meriyhteys olisi pahaksi, sillä sieltä on aikoinaan suunniteltu rautatietäkin Suomeen. "

Suomella oli joskus muinoin tarvetta ympäri vuoden jäättömälle satamalle ja siihen ne rautatiesuunnitelmatkin liittyivät. Nykyään tuota tarvetta ei enää ole, sillä laivat tulevat Suomen satamiin talvellakin. Logistisesti ajatellen Petsamolla ei ole enää mitäänmerkitystä Suomelle koska tavara tulee Suomeen ihan muista ilmansuunnista. Petsamon kautta kuljetettuna matka ja kustannukset vain kasvaisivat nykyisestä.

Lue lisää

Voit ajatella tavallasi, mutta itse asiassa meillä voisi hyvinkin olla käyttöä satamalle, sillä pohjoiseen kannattaisi sen jälkeen perustaa sellaisia yrityksiä, jotka hyötyisivät meriväylästä.

Vetosolmu kirjoitti:

Voit ajatella tavallasi, mutta itse asiassa meillä voisi hyvinkin olla käyttöä satamalle, sillä pohjoiseen kannattaisi sen jälkeen perustaa sellaisia yrityksiä, jotka hyötyisivät meriväylästä.

Lue lisää

Petsamon jääminen tai Itä-Karjalan liittäminen Suur-Suomeeen olisi onnistunut jos Kuusinen olisi saanut pitää voitonparaatinsa Helsingissä. Talvisodan ja 2MS historiaa ei kuitenkaan kirjoitettu sattuneista syistä siihen suuntaan.

Vetosolmu kirjoitti:

Voit ajatella tavallasi, mutta itse asiassa meillä voisi hyvinkin olla käyttöä satamalle, sillä pohjoiseen kannattaisi sen jälkeen perustaa sellaisia yrityksiä, jotka hyötyisivät meriväylästä.

Lue lisää

"Voit ajatella tavallasi, mutta itse asiassa meillä voisi hyvinkin olla käyttöä satamalle, sillä pohjoiseen kannattaisi sen jälkeen perustaa sellaisia yrityksiä, jotka hyötyisivät meriväylästä. "

Siinäpä malliesimerkki siitä miten norsupyssyllä tähtäillään kärpästä. Vai liekö mäkäräinen.

Pohjoisen yritykset, nykyiset ja tulevat, pääsevät jo nyt halutessaan hyödyntämään jäämeren satamia, ei rajat niitä estä nytkään. Käyttöä ei ole koska ei ole tarvettakaan, joten haaveilullasi ei ole oikein käytännön perusteita.

Venäjä voi hyvin luopua Jäämeren rannoista, jos haluaa, mutta ei halua toimia siten, koska muut aluevaltaukset olisi sen jälkeen pakko siirtää entisten maiden hallintaan.

Venäjä on sentään iso naapuri, jonka kanssa meillä on taloudelliset suhteet poliittisten kysymysten lisäksi ratkottavana, joten millään en ymmärrä puheita maanpetturuudesta. Tuollaiset ajatukset osoittavat ihmisen kypsymättömyyttä, eivät muuta.

Eihän ole kauan siitä, kun Kokoomus paistatteli sellaisella seikalla, että heidän veljespuolueensa on Venäjällä vallassa. Piditkö tuollaista asiaa maanpetturuutena? Keskustapuolue on kommunistien ohella sietänyt itänaapurilta mitä hyvänsä aiempina vuosina, vaikka tupailloissa puhuttiin sitä sun tätä. Osaavat siis muutkin kuin demarit, mutta Halonen on kyllä liian varovainen.

Kuuntelin eilen illalla hänen puhettaan, enkä voinut ymmärtää ajatusta veneen keikuttamisesta. Georgiaa puolustavat eivät kaada veneitä, eivätkä Natoon pyrkivät sitä tee, vaan pikemmin he, jotka eivät halua liittyä. Nyt valtiomme johtajat ovat kansansa silmissä naurunalaisia, kun vetävät tuoleja toistensa alta kilvan. Jos olisimme Natossa, voisimme nykyistä helpommin hyväksyä eurooppalaiset näkökannat omiksemme.

Ja eikö veneen keikuttaja ole juuri Venäjä, sillä valtiohan käyttää tulivoimaansa naapurinsa sisäisten asioiden ratkomiseen? Haluaisimmeko me omien ongelmiemme vuoksi tänne venäläisiä panssareita pitämään yllä järjestystä? Emme sen enempää kuin georgialaiset, vaikka osseetit olisivatkin eri mieltä.