että nykyaikana nuoret ja lapset voivat pahoin, jos meno on tälläistä mitä täällä palstalla on luettavissa. Uskottomuus aiheuttaa aina riitaa parisuhteeseen ja kyllä siitä saa osansa ne pienet viattomat lapset, joita mahdollisesti perheessä on. Kukahan heitä ajattelee tuon kaiken keskellä, kun ykkönen ja kakkonen riitelee siitä kumpi on parempi ja pettäjä heille valehdellen yrittää pitää itsellään kummatkin? Onko se riita sen arvoista, että lasten pienet sydämmet särkyy?
en kyllä
ihmettele yhtään,
14814
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
kuin sinäkin tuossa avauksessa. Pettäjä pettää niin puolisoaan niin myös omia lapsiaan. Ja kun lapset vanhenevat, niin vaarana on se, että lapset eivät halua olla tekemisissä pettävän isän/äidin kanssa. Kyllä siinä saa silloin tälläinen petollinen ihminen katsoa itseään peilistä.
En oikein ymmärrä tätä väitettä että lapset kärsivät siitä jos jommallakummalla vanhemmista on sivusuhde. Oma näkemykseni on aina ollut se ettei aikuisten minkäänlaiset ristiriitatilanteet kuulu lapsille ja ne selvitellään aikuisten kesken. Toki lapset kärsivät yleensäkin huonosta ilmapiiristä kotona, mutta se huono ilmapiiri voi johtua myös monesta muusta asiasta kuin vain pettämisestä. Kyllä se on molempien vanhempien vastuulla ettei lapsia sekoiteta vanhempien keskenäisiin kahinoihin, johtuvat ne sitten mistä tahansa. Itselläni on sen verran aiheesta kokemusta että olen vasta nyt aikuisena kuullut että isälläni oli vuosia kestänyt salasuhde, ei se vaikuttanut elämääni mitenkään lapsena eikä vaikuta vieläkään. Oma avioliittoni sitten taas päättyi muista syistä ja myös meidän eromme tuli lapsille suht puun takaa, kumpikin sanoi ettei heillä ollut mitään aavistustakaan että asiat ovat näin. Jos lapset pistetään kärsimään vanhempien keskinäisistä asioista, saa kyllä sitten molemmat katsoa peiliin , sekä pettäjä että petetty.
kanssasi.
Ei niitä lapsia petetä, eikä heillä yleensä ole mitään tietoa isänsä/äitinsä salasuhteesta.
Se, että perheessä on yleisesti "myrkyttynyt" ilmapiiri, se vaikuttaa lapsiin. Olen ihmetellyt sitä, että useat parit sanovat, että he ovat lasten takia yhdessä. Luulevatko nämä parit, että lapset eivät vaistoa vanhempiensa "huonoa" oloa, vai onko tämä vain hyvä syy jatkaa liitossa, kun ei aikuinen ihminen uskalla tehdä päätöstä?
Valitettavasti näin usein on, aikuinen ei uskalla tehdä päätöstä. Kamalaa kuulla, että pari pysyy yhdessä vain lasten takia. Näin olen monen varatun miehen ja parin naisenkin kuullut sanovan ja pahalta tuntuu. Ajattelevatko todella lapsiaan, rakastavatko kuitenkin puolisoaan vai pelkäävätkö todellisuudessa yksin jäämistä eron jälkeen? Kokemuksesta voin kertoa, että lapsi vaistoaa kaiken. Aikuisten asiat ja pettämiset ei missään tapauksessa kuulu heille, mutta se ahdistunut tunnelma kotona alkaa jossain vaiheessa näkyä lasten käytöksessä.
"lasten takia yhdessä olosta"
porukat tappeli kuin hyeenat ja vuosien jälkeen vasta äiti oli fiksu ja lähti. Lapset jäätiin isälle ja tilanne rauhoittui. Nyt jokainen meistä käynyt terapiassa, omat suhteet ei toimi ja ahdistaa. Porukoiden riitoihin liittyi alkoholi tiiviisti ja mutkisti näitä ongelmi. Ulospäin näyteltiin kulisseja ja lapsia ohjeistettiin että kodin asioista ei puhuta kenellekään seinien ulkopuolella.
Kun itse kasvoin aikuiseksi ja perustin perheen, otin eron "jo" puolentoista vuoden riitelyn jälkeen kun asiat oli solmussa. Olin sitä mieltä että kun ei asiat suju, ei tarvi lasten siitä paskasta kärsiä. Ja kaikilla on nyt asiat hyvin vaikka ratkaisu oli rankka silloin.
tuono eron aikana isäni oli vastaan päätöstä, olis pitäny lasten vuoksi jatkaa. Silloin vasta ensimmäistä kertaa hänelle kerroin mikä vaikutus oli lapseen niiden riitojen seuraamisella kotona ja pamautin että toivoin viimeiset vuodet joka yö tappelua kuunnellessa että tajuaisivat erota!!
Voi luoja mitä painajaista se oli, omien lasteni ei sitä paskaa tarvitse koskaan kokea.
on helvettiä elää vanhempien kanssa, jotka riitelevät kaikesta mahdollisesta tai leikkivät mykkäkoulua laittaen lapset välitysmiehiksi. En voi sanoa että olisin saanut kotoota minkäänmoista kumppaninarvostamismallia, yritän kuitenkin tehdä kaikkeni, etten siirrä saamaani paskamallia eteenpäin.
olevinaan ainakin.. mut niin se vain kävi että kun penskana katsoi mallia kuinka asiat selvitetään, se meni niin syvälle että toi sen mukanaan omaan parisuhteeseensa. ja kun sen tajusin, oli jo myöhäistä. Mutta sitten tein päätöksen että enää en siihen lähde, tappeluun kenenkään kanssa ja pilaa arkeani sillä. ja olen tasapainoisempi. Tavallaan se lapsuus pilasi tulevaisuuden, kai pitäis vaikka terapiaa harkita;(. jos joskus uskaltaisin kokeilla parisuhdetta!
ole tuosta ihan samaa mieltä. Kyllä siinä petetään jossain mielessä lapsia myös, koska jokainen pienenpieni sydän syvällä sisimmässään toivoo, että isi ja äiti eläisivät yhdessä ja onnellisena.Kohta onkin sitten "kiillotettu pinta" rikki ja lasten päät ihan pyörällä, kun ollaan viikko sillä ja viikko täällä, ei oikein tiedä missä se koti todella onkaan sekä siinä pyörii vielä ehkä isin ja äidin uudet kumppanit kuvioissa. Tietysti parempi elää erillään kuin pettävässä ja riitaisassa suhteessa ja tätä juuri tarkoitinkin alkuperäisessä kirjotuksessa.
Tuli paha mieli ja huono omatunto kirjoituksestasi. Ennen eroamme riitelimme vuosikausia, ei ollut edes mitään yhteistä puhuttavaa, vain lapset ja työ, onneksi ei alkoholin käyttöä. Minä halusin lähteä, mutta en vaan uskaltanut. Sitten kävi niin, että eksyin vieraaseen sänkyyn, siitä en ole ylpeä eikä ex-puolisoni sitä minulle ikinä anteeksi tule antamaan. Lapsille ei asia mielestämme kuulunut. Erosimme ja jälkeenpäin kaduttaa, että lapset elivät varhaislapsuutensa kodissa, jossa vanhemmat eivät kunnioittaneet, rakastaneet eivätkä arvostaneet toisiaan. Nyt parin vuoden jälkeen ovat mielestäni erittäin tasapainoisia ja iloisia lapsia. Itse tosin en vieläkään uskalla rakastaa ketään, koska en luota itseeni. Miten kävisi taas vaikeassa paikassa? Eksyisinkö taas sänkyyn varatun miehen kanssa? Vaikka eksyyhän sinne helposti ilman vaikeuksia, vapaana ihmisenä... Mutta siinä on kyse vain hyvästä seksistä :D. Ei ole tarkoitus vaimolta miestä viedä. Aika aikansa kutakin.
itsetuntoa paremmin, kun sanotaan, että lasten takia pysytään yhdessä. Se näyttää hyvin uppoavan kakkoseen,tuo selitys. Eihän kakkoselle viitsi suoraan sanoa, että olen onnellisesti avioliitossa, mutta kaipaan välillä pientä seikkailua...
Eipä uppoa minuun. Uskon kyllä, että jotkut miehet käyttää tuota taktiikkaa pesälle päästäkseen. Tyhmä se joka uskoo. Tunnen varatun miehen, joka sanoo rakastavansa vaimoaan, mutta myös muut naiset on ihania ja muna se on joka miestä vie. Olen samaa mieltä asiasta, se vie, jos antaa viedä. Mutta lapsia ei pidä vetää aikuisten välisiin asioihin mukaan. Syyttömiä ovat ja törkeää käytöstä minusta tuo selitys.
on moinen luulo, miten voit tietää muiden ajatukset, kertomiset ja niiden todenperäisyyden. Tottakai lapset ovat tärkeitä pettäjällekin, ainakin suurimmalle osalle. Itse elin paskassa liitossa monet vuodetihan vaan siksi, että voin olla lasten kanssa. Onneksi ovat nyt niin isoja, että voivat itse päättää kenen luona haluavat olla.
tulee mieleen että kakkonen on vastuuton häikäilemätön ukkomiehen hyväksi käyttäjä, syystä että hän tietää perhessä olevan lapsia,kaikesta huolimatta sekaantuu ukkomiehiin piittaamatta mitä tapahtuu perheessä, kunniallinen nainen EI RYHDY UKKOMIEHEN HUORAKSI, NAINEN ON AINA SE JOKA TEKEE PÄÄTÖKSEN RYHTYESSÄÄN HUORAKSI SIIS SE SYYLLISEMPI, miehille on luontaista flritailla koittaa "kepillä jäätä" alkaako nainen sekstaileen, on naisia jotka on heti kuin puulla päähän lyötyjä, tuntevat olevansa AINUTKERTAISI IHMEELLISÄ NAISIA niinkuin täällä moni naikkonen on kertonut että "HETI KOLAHTI" ja jalat meni alta heidän on täytynyt olla pitkään ilman mitään huomiota miehiltä, ei voi kuin surkutella näitä YLIJÄÄMÄ NAIS RIEPUJA heti takerrutaan mieheen ja luullaan olevansa rakastuneita, luullaan että he on miehelle ainoita ihania naisia !!!!! ?????
kyllä se on vika myös tässä varatussa miehessä. Jokainen joka osaa ajatella ja puhua asioita voi kohteliaasti kieltäytyä.